Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän erikoissuunnittelija Marjut Suolla on pitkä kokemus järjestöyhteistyöstä sekä sektoreiden rajat ylittävästä yhteistyöstä. Hänen mukaansa digitalisaatio tarjoaa monenlaisia hyötyjä järjestöille. Järjestötietopalvelut, kuten Lähellä.fi, toimivat parhaimmillaan yhteisenä alustana järjestöjen, vapaaehtoistyön, palveluiden, kuntalaisten, työntekijöiden sekä kumppaneiden välillä.
Marjut Suo toimii Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän erityisasiantuntijana hyvinvointi, terveys ja asiakkuudet -toimialalla. Sen lisäksi hän toimii projektipäällikkönä Hyte-allianssi-hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä parantaa asukkaiden hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja.
Marjutilla on pitkä kokemus järjestöyhteistyöstä sekä sektoreiden rajat ylittävästä yhteistyöstä. Keski-Uudenmaan alueella käynnissä olevan yhteistyön tarkoituksena on ollut kehittää hyvinvointialueen, kuntien, palveluiden, järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien välistä yhteistyötä sekä luoda uudenlaista moniammatillista osaamista eri toimijoiden välillä. Toisaalta tarkoituksena on ollut luoda luotettavaa tietoa myös kuntalaisten käyttöön verkkosivuille, miten edistää omaa hyvinvointia ja terveyttä.
Digitalisaation tarjoamat hyödyt järjestöille ja kansalaisille
Suurin osa väestöstä käyttää digitaalisia palveluita ja on ottanut ne osaksi päivittäistä elämää. Palveluiden sähköistymisen myötä järjestöille on avautunut uudenlaisia mahdollisuuksia tarjota matalan kynnyksen palveluita digitaalisten palveluiden avulla. Digitaaliset palvelut toimivat hyvänä lisänä kasvokkain tapahtuvan asioinnin, osallisuustyön sekä palveluiden lisäksi. Digitaaliset palvelut ovat saavutettavissa ympärivuorokautisesti sekä soveltuvat hyvin asukkaille, jäsenille ja yhteistyökumppaneille tarkoitettuun tiedon jakamiseen. Digitaalisten palveluiden mukana tulemiin hyötyihin voi lukeutua myös informaation hallinta sekä ajantasaisen tiedon levittäminen eri kohderyhmille.
“Viestintä ja markkinointi voi olla helpompaa asiakasryhmille, jotka eivät ole tavoitettavissa järjestöjen fyysisessä verkostossa. Esimerkiksi lapsiperheiden vanhemmat voivat olla niin kiireisiä, että digitaaliset palvelut kykenevät auttamaan heitä tavoilla, joihin fyysiset palvelut eivät kykene. Jotkut asiakkaat voivat hyötyä anonyymeistä palveluista, jotka voidaan toteuttaa helposti myös sähköisten palveluiden muodossa”, Marjut sanoo.
Digitaalinen ympäristö voi auttaa hyvinvointialueen asukkaita löytämään palveluita sekä toimia parhaassa mahdollisessa tapauksessa myös järjestöjen sekä kuntien yhteisenä alustana.
Järjestöille ja kansalaisille aiheutuvat haasteet sähköistyvien palveluiden keskellä
Keskustellessamme sähköisten palveluiden haasteista Marjut pohtii digitaalisiin palveluihin liittyviä ilmiöitä monipuolisesti:
“Korona-aikana palvelut siirtyivät monelta osin digitaaliseksi ja etätyö yleistyi Keski-Uudenmaan alueella kuin myös valtakunnallisesti.”
Akuutin koronatilanteen jälkeen on ollut havaittavissa, että paluu perinteiseen läsnäolokohtaamiseen luodaan nyt uudella tavalla.
“Kuntalaisten keskuudessa on erilaisia ryhmiä, jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluja. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, vammaiset, pitkäaikaissairaat sekä ikääntyneet voivat tarvita kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista sekä perinteisiä palveluita. Toisaalta järjestöillä voi olla haasteita saada jäseniä osallistumaan perinteisiin tapahtumiin, kun koronatilanteen jälkeen ihmiset ovat tottuneet asioimaan internetissä ja etäpalveluissa”, Marjut pohtii.
Järjestötietopalveluiden kehittäminen Keski-Uudenmaan sote-uudistuksessa
Haastattelun edetessä keskustelimme järjestötietopalveluiden kehittämisestä. Marjut kertoo, että Keski-Uudenmaan alueen järjestöt ovat olleet mukana kehittämässä digitaalisiin palveluihin liittyvää tiedon jakamista vuodesta 2019.
“Toiminnan tuloksena on luotu ns. asukaspolkuja, joissa järjestöt ovat voineet tuoda sisältöä esiin omista palveluistaan. Yhteistyön edetessä kuntien sisällä on myös tapahtunut liikehdintää kohti alueellista yhteistyötä. Kehittämistyön aikana järjestöt ovat pohtineet omaa rooliaan alueellisessa yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueen rinnalla. Vapaaehtoistoimintaan perustuvan toiminnan järjestöillä on ollut tarvetta tuottaa tietoa omasta toiminnastaan alueen asukkaille.“
Marjut tähdentää, että pitkien välimatkojen vuoksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaat ovat valmiina siirtymään tarvittavien palveluiden perässä myös toiseen kuntaan.
“Sen lisäksi järjestöjen kirjautuminen Lähellä.fi- alustalle helpottaisi asukkaiden, yhteistyökumppaneiden sekä palveluntuottajien näkökulmasta myös tiedon jakamista ja karttapalvelun käyttöä. Kuntien välillä etäisyydet ovat pitkiä ja palvelunkäyttäjän näkökulmasta on helpottavaa löytää ajankohtaista tietoa palveluista myös sijainnin perusteella. Parhaimmillaan Lähellä.fi on silloin, kun se tekee järjestötoiminnan näkyväksi alueen asukkaille ja palveluita tarvitseville ihmisille.”
Marjut visioi, että Keski-Uudellamaalla yhä useampi sosiaali- ja terveysalan toimija voisi tulevaisuudessa myös ohjata asiakkaita tarvittavien kolmannen sektorin palveluiden piiriin.
Vuoropuhelua ja monialaista yhteistyötä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä
Keskustelimme haastattelun aikana myös monialaisesta yhteistyöstä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. Marjutin mukaan yhteistyön syventyminen palveluiden kehittämisen suhteen jatkui koronatilanteen aikana hyvinvointialueiden ja järjestöjen välillä. Samaan aikaan luotiin monialaisessa yhteistyössä HYTE-allianssi-kumppanuusmalli. Keski-Uudellamaalla perustettiin järjestöneuvottelukunta vuonna 2022. Viestittäminen on tapahtunut järjestöjen omille verkostoille luontevasti ja samaan aikaan on syntynyt mahdollisuuksia tasavertaiseen ja avoimeen keskusteluun eri toimijoiden välillä. Toimintaa on ohjannut yhteinen visio kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi. Se on Marjutin näkemyksen mukaan keskeistä toiminnan kehittämisessä.
Järjestöneuvottelukunnan teemaverkostot ovat olleet keskeisessä roolissa monialaisen yhteistyön kehittämisessä. Marjut tuo esiin, että Keski-Uudenmaan alueella on viisi teemaverkostoa: vammais- ja pitkäaikaissairaat-, lapset ja perheet-, mielenterveys- ja päihde- ja ikäverkosto sekä monialaverkosto. Palveluiden kehittäminen teemaverkostojen avulla on ollut hyväksi todettua. Marjut kertoo, että erilaisten ilmiötyöpajojen avulla teemaverkostoissa jatketaan kuntalaisten palveluiden kehittämistä vastaamaan erilaisten asiakasryhmien tarpeita.
“Ilmiöiden hahmottumisen myötä voidaan rakentaa uudenlaisia palvelukokonaisuuksia, jotka hyödyttävät kuntalaisten ja hyvinvointialueen asukkaita. Kunnat, hyvinvointialue sekä järjestöt hyötyvät toistensa läsnäolosta sekä yhteistyöstä yhteisten tavoitteiden eteen.”
Marjutin mukaan tavoitteena on rakentaa yhteistyön kautta palvelukokonaisuuksia, jotka kykenevät moniammatillisesti palvelemaan asiakkaiden muuttuvia palveluntarpeita. Sitä myötä myös järjestöjen rooli tulee kasvamaan monialaisessa yhteistyössä. Monialaisen yhteistyön edellytyksenä korostuvat järjestöjen kyky tulla löydetyksi digitaalisesti sekä kehittää omaa digitaalista osaamistaan. Järjestöjen tulee olla helposti ja nopeasti löydettävissä, jotta järjestöjen palveluita hyödyntävät toimijat ja palveluiden käyttäjät voivat löytää palveluiden piiriin.
Digitaaliset järjestötietopalvelut ja niiden kehittäminen asukkaiden terveyden- ja hyvinvoinnin hyväksi
Keski-Uudenmaan sote-alueella järjestötietopalvelut, kuten Lähellä.fi, toimivat parhaimmillaan yhteisenä alustana järjestöjen, vapaaehtoistyön, palveluiden, kuntalaisten, työntekijöiden sekä kumppaneiden välillä. Järjestötietopalvelut mahdollistavat sen, että mahdollisimman monet toimijat kykenevät näkemään, mihin palveluihin asiakasta voidaan ohjata. Marjut painottaa, kuinka tärkeää on, että järjestöt voivat kuvata omaa palvelua mahdollisimman selkokielisesti ja ytimekkäästi sekä ajantasaisesti.
Marjutin näkemyksen mukaan hyvinvointialueella olisi hyvä olla yhtenäinen tietopalvelu, mistä asukkaat voivat löytää tarvitsemiaan palveluita. Sen lisäksi palveluista viestimisessä korostuvat monikanavainen viestintä sekä palvelun tunnetuksi tekeminen erilaisten sähköisten palveluiden sisällä.
“Tietopalvelun mainostaminen sosiaalisessa mediassa sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä luo mahdollisuuden levittää tietoa kansalaisia hyödyttävistä palveluista yhä laajemman yleisön tietoisuuteen. Vuoropuhelua on hyvä vahvistaa monitahoisesti myös uusia järjestöjä kohtaan, sekä hyvinvointialueita hyödyttää se, että järjestöt ilmoittavat itsestään järjestötietopalveluiden kautta ja tekevät itseään tunnetuksi”, Marjut muistuttaa.
Miten järjestöt voivat tuoda itseään esiin sähköisissä palveluissa ja sosiaalisessa mediassa?
Marjut haluaisi tulevaisuudessa nähdä, että järjestöt, joilla on vahva osaaminen ja asiantuntijuus omalla alueellaan voivat tuoda rohkeasti esille omaa osaamistaan sosiaalisessa mediassa. Tiedon jakamisessa on tärkeää se, että se on ajankohtaista sekä kiinnostavaa. Hänen mukaansa järjestöt voivat pohtia omaa rooliaan palveluverkostoissa sekä tehdä yhteistyötä internetissä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Sitä kautta sosiaalisen median julkaisut voivat tavoittaa enemmän uutta yleisöä.
Marjut pohtii, että erilaiset pop-up-tapahtumat, seminaarit ja verkostotapahtumat ovat hyödyllisiä, ja myös sosiaalisessa mediassa on hyvä verkostoitua muihin toimijoihin. Internetin kautta levitettävällä tiedolla voi löytää uusia ihmisiä mukaan toimintaan ja lähestyä kokonaan uudenlaisia kohderyhmiä tarjoten heille mielenkiintoista digitaalista sisältöä.
Järjestöyhteistyön sekä toimivan strategian merkitys Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella
Järjestöyhteistyö perustuu tasavertaiseen kumppanuuteen ja vuoropuheluun. Sen lisäksi yhteistyössä korostuvat konkreettinen tiedon saaminen kuntalaisilta ja verkostojen hyödyntäminen yhteisen toiminnan suunnittelussa. Toimiva järjestöyhteistyö ja monialainen yhteistyö tukevat myös hyvinvointialueen toimintaa, jonka keskiössä on asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tarkoituksena on lievittää asukkaiden yksinäisyyden kokemuksia sekä vastata heidän tarpeisiinsa aktivoimalla osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja kansalaistoimintaan.
“Järjestöyhteistyön vahvoina kulmakivinä toimivat rinnalla kulkeminen ja matalan kynnyksen palvelut, jotka kohtaavat avun tarvitsijoita yhä enenevissä määrin myös sähköisessä ympäristössä. Järjestöyhteistyössä toimivan strategian keskiössä ovat lupa ja kehotus tehdä yhteistyötä ja löytää sitä kautta uusia keinoja auttaa kuntalaisia.”
Marjut Suon vinkit järjestötoimijoille digitaalisten palveluiden kehittämiseksi sekä tulevaisuuden kuulumiset Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella
Keskustelumme loppuvaiheessa pohdimme yhdessä erilaisia vinkkejä liittyen siihen, miten järjestöt voivat kehittää omia digitaalisia palveluita. Marjut tuo esiin, että mikäli järjestöt haluavat kehittää omia digitaalisia palveluita voi olla hyödyksi kontaktoida myös muita järjestöjä, jotka ovat jo kehittämistyössään pidemmällä. Sen lisäksi on olemassa järjestöjä, jotka ovat erikoistuneet digitaalisten palveluiden kehittämistyöhön sekä tukevat apua tarvitsevia ihmisiä digitaalisten palveluiden käytössä kuten Enter ry. Marjutin mukaan yksi toimiva keino voi olla hyödyntää oppilaitosyhteistyötä digitaalisissa projekteissa kuten videoissa, podcasteissa ja internet-sivujen luomisessa. Tärkeintä on luoda kannustavaa ja yhteistyölle avointa ilmapiiriä, jonka aikana digitaaliset palvelut voivat kehittyä vastaamaan järjestöjen sekä palveluiden käyttäjien tarpeita.
Useimmat ihmiset käyttävät internetiä päivittäin ja hyvinvointialueella on tullut asukkailta tiedusteluita esimerkiksi etäyhteyksien avulla tapahtuviin lääkärinvastaanottoihin liittyen. Marjut painottaa, että Keusoten tulevaisuutta rakentaessa on tärkeää myös muistaa, että on aina olemassa sähköisten palveluiden ulkopuolella olevia asukkaita, jotka eivät kykene käyttämään internetiä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella työskentely asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi jatkuu vuonna 2023.
“Järjestömaailmassa tehtävän arvokkaan ja sydämellisen työn esille tuominen on arvokasta ja tärkeää. Keusotessa ja alueen kunnissa nähdään tärkeänä yhteistyö järjestöjen kanssa ja yhdessä tekeminen luo vahvempia palveluverkostoja, jotka voivat palvella alueen asukkaita myös tulevaisuudessa”, Marjut sanoo.
Teksti: Taneli Kuusela, projektisuunnittelija Hy Te ry
