Gradus on vuonna 2021 käynnistynyt ESR-rahoitteinen työllistämisprojekti. Sen aikana työhönvalmentajat Janne Erkka ja Taneli Kuusela ovat kohdanneet projektin asiakkaiksi hakeutuneita espoolaisia työnhakijoita. Gradus-projektin päättyessä on hyvä hetki pysähtyä muistelemaan työllistymistarinoita sekä onnistumisia, joita projektin aikana on tapahtunut. Lukiessasi tätä artikkelia voit kuvitella, kuinka monenlaisista lähtökohdista ihmiset ponnistavat työelämään ja miten paljon erilaisia taitoja työnhaussa sekä työelämässä vaaditaan.
Artikkelissa esiintyvien työnhakija-asiakkaiden nimet sekä tarinat ovat muutettu siten, että kukaan henkilöistä ei ole tunnistettavissa. Henkilöt ja tarinat pohjautuvat silti todelliseen asiakastyöhön.
Lissu eteni työnhakijasta tiimivastaavaksi työhönvalmennuksen avulla
Kun Lissu aloitti Gradus-projektin asiakkaana, hänellä ei ollut tarkempaa tietoa tai taitoja, kuinka töitä etsitään. Hän oli ollut viimeiset 10 vuotta kotiäitinä mutta opiskellut kuitenkin neljännen ammatillisen tutkinnon kotona ollessaan. Työttömyyden aikana työnhaku sekä yhteiskunnan rakenteet olivat digitalisoituneet ja työelämä oli muuttunut huomattavasti 2020-luvulle tultaessa. Opiskeluista huolimatta Lissun IT-taidot olivat heikentyneet, ja tämän hän oli myös itse huomannut töitä etsiessään.
Työhönvalmennuksen alussa Lissun suunnitelmana oli päivittää työhönvalmentajan kanssa visuaaliset ja toimivat työnhakuasiakirjat sekä harjoitella tulevia työhaastatteluja varten. Ansioluettelon valmistuttua Lissu pohti työhönvalmentaja Janne Erkan kanssa, millaisia vahvuuksia hänellä on työuran aikana kehittynyt ja voisiko niitä hyödyntää jossain uudessa työpaikassa.
Erkka kertoo, että Lissun kanssa valmennus eteni kaikessa rauhassa, mutta määrätietoisesti kohti yhteisiä tavoitteita:
”Pohdimme, mikä aikaisempia ammatteja yhdistää ja yhdistävät tekijät löydettyämme mietimme, olisiko niissä työsarkaa itsensä kehittämiseksi. Sitten mietittiin ammatillisessa mielessä, olisiko jotain mielenkiintoisia työtehtäviä, joita voisi yhdessä hakea.”
Työhönvalmennuksen prosessissa Lissu ja Janne tekivät vielä pidemmän aikavälin suunnitelman, jonka pohjalta he aloittivat tavoitteellisesti etsimään sopivia työpaikkoja. Prosessin loppuvaiheessa Lissu työllistyi yritykseen, jossa oli hyötyä monipuolisesta kielitaidosta. Tässä työllistymistarinassa on merkityksellistä se, miten tärkeää on, että työhönvalmennuksessa huomioidaan monipuolisesti työnhakijan taitoja.
Erkka sanoo, että Lissu on ollut töissä yli vuoden verran ja siirtynyt vastaamaan työyhteisössään pienen tiimin toiminnasta:
”Välillä näkee, kuinka asiakas saa hiukkasen apua ja pääsee sitten etenemään omalla uralla. Se on valmentajan näkökulmasta palkitsevaa.”
Sami pääsi kehittämään omia työnhakutaitoja ja löysi itselleen työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia tukevia palveluita
Sami aloitti Graduksen työhönvalmennuksessa muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen. Sami oli 26-vuotias vastavalmistunut merkonomi, jonka tavoitteena oli työllistyä kaupan alalle. Opintojen aikana Sami oli kokenut itsensä masentuneeksi eikä ollut kyennyt työllistymään työssäoppimisten kautta työpaikkoihin. Valmistumisen jälkeen Sami ei ollut jaksanut hakea itsenäisesti töitä, ja hänen unirytminsä oli kääntynyt päälaelleen. Sen lisäksi oli ahdistavaa nähdä, kuinka luokkatoverit ja kaverit tekivät elämässään asioita ja oma aika kului lähinnä kotona tietokoneella tai älypuhelimen kanssa.
Kuusela kertoo, että nuoria aikuisia on ollut projektin asiakkaana vähemmän, mutta alle 30-vuotiaiden kohdalla valmennuksessa korostuu, että työura on vasta edessäpäin ja työkokemusta ei ole kertynyt niin paljon kuin yli 40-vuotiailla:
”Samin kanssa lähdimme etsimään päivittäisiä tapoja, jotka tukivat hänen kykyään hoitaa itsenäisesti työnhakemiseen liittyviä asioita. Tilanteen ollessa mielenterveydellisesti haastava on tärkeää, että tavoitteet ovat saavutettavissa olevia. Pienempien osatavoitteiden saavuttamisen kautta voi saada onnistumisen tunteita sekä edetä kohti suurempia tavoitteita.”
Sami kertoi alkutapaamisessa, että hänellä oli vaikeuksia oman elämänhallinnan kanssa. Sen lisäksi Samilla oli vaikeuksia saada aikaiseksi asioita ja monesti velvollisuudet jäivät viime tippaan tai kokonaan tekemättä. Työhönvalmennuksen tavoitteena oli harjoitella hakemaan töitä itsenäisesti ja oppia hyödyntämään omia voimavaroja työnhaun aikana.
Työhönvalmennuksen aikana Samin tilanne muuttui kuormittavammaksi, ja Sami päätti hakeutua ensimmäistä kertaa elämässään mielenterveyspalveluihin asiakkaaksi. Sami ei ole löytänyt itselleen työpaikkaa, mutta on oppinut hakemaan itsenäisesti työpaikkoja sekä hyödyntämään erilaisia työnhakukanavia työn etsimisessä. Sen lisäksi Sami on kertomansa mukaan saanut rohkeutta pyytää apua ja kyennyt ottamaan lisää vastuuta omasta elämästään. Tällaiset kokemukset voimaantumisesta ovat itsessään arvokkaita asiakkaalle sekä valmentajalle.
Pekka onnistui löytämään työpaikan, mutta ”ensin piti vähän harjoitella käyttämään tietokonetta”
Pekka oli uransa aikana tehnyt laidasta laitaan suorittavan tason töitä sekä toiminut myös vuosia yrittäjänä. Viimeiset tehtävät olivat olleet kolmannen sektorin asiakasrajapinnassa olleita työtehtäviä, joissa Pekka oli menestynyt hyvin muun muassa ulospäinsuuntautuneisuutensa vuoksi.
Haasteeksi Pekan työuralle oli muodostunut se, että suorittavan tason työtehtävien ja ehkä iänkin takia tietotekniset taidot olivat hankalia hänelle. Erkka kertoo, että useilla asiakkailla on vaikeuksia käyttää IT-laitteita tai sähköisiä asiointikanavia.
”Pekan kanssa päätimme, että hän ilmoittautuu IT-kurssille Työllisyys Espoon omavalmentajan ohjaamana, mutta samaan aikaan haimme aktiivisesti töitä ja harjoittelimme myös tietokoneen käyttöä. On se vähän niinkin, että nykymaailmassa ei selviä millään toimialalla ilman, että osaa käyttää älylaitteita.”
Loppujen lopuksi CV:n ja avoimen hakemuksen valmistuttua Pekka ja Janne lähestyivät sähköpostitse erästä työnantajaa. Tämä poiki ensiksi kutsun työhaastatteluun, jonka jälkeen Pekka sai myös itselleen työpaikan. Pekan uuden työnantajan kanssa on myös sovittu, että ottavat heikentyneet IT-taidot huomioon työtehtävien osalta. Pekan tarina on malliesimerkki siitä, miten onnistunut työnantajayhteistyö voi tuottaa tulosta, kun työnantaja ottaa huomioon erilaisten työntekijöiden tarpeita ja kehittämiskohteita.
Kun Laura muutti Suomeen, kaikki alkoi alusta: ”Opettelin puhumaan, kirjoittamaan ja elämään uudessa maassa”
Laura oli saapunut Suomeen Indonesiasta hänen nuorimman lapsensa sairastuttua vakavasti. Lauran puoliso oli kotoisin Suomesta ja sukulaisten luomien turvaverkkojen vuoksi perhe oli päättänyt muuttaa Suomeen, jotta perheen lapsi saisi parempaa hoitoa ja apua sukulaisilta. Indonesiassa perhe oli työllistänyt itsensä ravintolanpitäjinä sekä myynyt turisteille matkoja nähtävyyksiin.
Suomeen muuttamisen jälkeen perheen isä haki töitä vanhojen verkostojensa kautta rakennusalalta siivoojana. Laura keskittyi hoitamaan lapsensa asioita ja yritti etsiä töitä avoimilta työmarkkinoilta. Työnhaun pitkittyessä Laura aloitti Graduksen työhönvalmennuksessa Työllisyys Espoon omavalmentajan ohjaamana. Hän oli asunut Suomessa vuoden ja etsinyt töitä ilman kielitaitoa tai ammatillista koulutusta.
Kuusela kertoo, että työn hakeminen ilman kielitaitoa uudenlaisessa toimintaympäristössä on haastavaa kenelle tahansa:
”Toisinaan tässä työssä näkee, kuinka suurten muutosten äärellä ihmiset ovat. Toisena hetkenä vietät onnellista perhe-elämää oman kulttuurin ympäröimänä ja sinulla on hyvä toimeentulo. Yhtäkkiä koko elämä voi muuttua ja tulet uuteen maahan, kulttuuriin sekä järjestelmään, jossa kaikki toimii eri tavalla.”
Laura oli hakenut aiemmin töitä englanninkielisellä CV:llä ja tehnyt kaikki työhakemuksensa englanniksi. Hän oli väsynyt työnhakuun ja muillakin perheenjäsenillä oli vaikeuksia sopeutua elämään uudessa maassa. Graduksen työhönvalmennuksessa Laura sai tehdyksi itselleen suomenkielisen CV:n ja hakeutui omavalmentajan kautta opiskelemaan suomen kielen kursseille. Työhönvalmennuksen aikana Laura löysi itselleen palkkatuetun työpaikan, jossa hän on oppinut lisää suomen kieltä. Tulevaisuudessa hän haluaisi opiskella hotelli- ja ravintola-alan ammattilaiseksi, jotta voisi tehdä samaa työtä Suomessa kuin aiemmin kotimaassaan.
Ilkka innostui palaamaan nuoruuden alalle
Vaativissa IT-alan tehtävissä vuosikymmeniä työskennelleenä Ilkka joutui työttömäksi työnantajansa yt-neuvottelujen takia. Hän ei lähtenyt aktiivisesti heti hakemaan uusia töitä vaan päätti antaa aikaa itselleen ja perheellensä.
Noin vuoden kuluttua Ilkka koki reilusti yli 50-vuotiaana, että on aika lähteä hakemaan uusia haasteita, mutta totesi heti alkuun tilanteen olevan haastava. Hän oli aikanaan edennyt töissä ns. perinteisen urapolun avulla, eikä ollut opiskellut juuri lainkaan peruskoulun jälkeen. Työtehtävät, joita Ilkka haki, olivat olleet lähtökohtaisesti vastaavanlaisia kuin aiemmin, mutta työllistymistä ei tullut kovasta yrityksestä huolimatta. Ilkka päätti hakeutua kolmannelle sektorille vapaaehtoistyöhön, jotta saisi ainakin aktiivista toimintaa päiviinsä ja aikaa miettiä jatkoa.
Erkka kertoo, että toisinaan pitkään työelämän ulkopuolella olleiden asiakkaiden kanssa on hyvä pohtia asioita uudesta näkökulmasta:
”Valmennuksen alettua mietimme, olisiko mahdollista toimia samojen asioiden parissa, mutta eri tehtävissä. Tulimme kuitenkin päätökseen, että unohdamme aikaisemman uran ja mietimme jotain muuta. Teimme tuolloin toimintaympäristö-, osaamis- ja motivaatiokartoituksen hänen kanssaan. Lopputulemana keksimme, että hän hakisi mahdollisesti alalle, jossa oli toiminut nuorena ja jossa oli saanut kannuksensa työelämään.”
Ilkka ja Janne laittoivat työnhakuasiakirjat kuntoon ja hakivat Työllisyys Espoon omavalmentajan kanssa sovittua työkokeilupaikkaa eräästä yrityksestä. Työkokeiluhaastattelu muuttui lennosta työhaastatteluksi ja Ilkka työllistyi kättelyssä avoimille työmarkkinoille ilman työkokeilujaksoa. Oman perustyönsä lisäksi Ilkka on vahvasti mukana kehittämässä yrityksen IT-toimintoja.
Sofian tarina entisestä yrittäjästä kirjanpidon ammattilaiseksi
Sofia oli tehnyt pitkän työuran yrittäjänä kotimaassaan Venäjällä, josta oli muuttanut puolisonsa töiden perässä Suomeen 2010-luvulla. Aiemmalla työurallaan Sofia oli työskennellyt kiinteistönvälittäjänä sekä hänellä oli ollut pienimuotoista yritystoimintaa, jonka kirjanpidosta hän oli vastannut itsenäisesti.
Suomeen muutettuaan Sofia oli opiskellut palkanlaskentaa sekä kirjanpitäjäksi. Hän oli muuttanut useille eri paikkakunnille puolisonsa töiden vuoksi eikä ollut työllistynyt kovasta yrittämisestä huolimatta. Sofia aloitti Graduksen työhönvalmennuksessa ja alkoi pohtia myös muita vaihtoehtoja työllistymisensä tueksi. Työnhaku pitkittyi projektin aikana ja valmennuksesta huolimatta tuntui, että Sofia ei saanut kutsua työhaastatteluihin.
Kuusela sanoo, että valmennuksen oikea-aikaisuus ja sisäinen motivaatio on tärkeää:
”Toisinaan työssäni tulee vastaan Sofian kaltaisia työnhakijoita, he ovat aktiivisia ja kykenevät tekemään hyviä työhakemuksia itsenäisesti. Siitä huolimatta työnhaku pitkittyy ja työpaikkoihin tulee valituksi aina joku toinen henkilö. Tämä voi olla työnhakijalle raskasta ja usein tarvitaan hyvää itsetuntoa, että jaksaa uskoa itseensä ja jatkaa töiden etsimistä vastoinkäymisistä huolimatta.”
Sofian työnhaku jatkui, ja työhönvalmentajan sekä Työllisyys Espoon omavalmentajan kanssa pidetyn kolmikantakeskustelun myötä päätettiin laajentaa Sofian työnhakua työllistymissuunnitelmassa koskemaan myös muita toimialoja oman koulutuksen ulkopuolelta. Tämä tuotti tulosta ja Sofia löysi kokoaikaista työtä itselleen uudelta alalta. Tällä hetkellä Sofia on pohtinut hakeutuvansa oppisopimuskoulutukseen ja opiskelevansa kokonaan uuden ammatin. Sofian tarina on malliesimerkki siitä, kuinka päättäväisyys tuottaa ajan myötä tulosta.
Gradus-työllistämisprojekti päättyy, mutta tarinat työllistymisestä jatkavat kulkuaan
Erkka ja Kuusela ovat jakaneet muutamia onnistumisia sekä tarinoita työllistymisen ja opintojen polulta. Työllistymisen ja opintojen aloittamisen lisäksi on myös tärkeää huomioida kaikkia niitä pieniä onnistumisia, jotka tapahtuvat matkalla kohti suurempia tavoitteita. Työnhakijoiden osallisuus projektin asiakkuuteen on itsessään arvokasta, eivät ainoastaan tulokset. Lähtökohtana onnistuneeseen työskentelyyn ovat kunnioittava kohtaaminen sekä työnhakija-asiakkaiden voimaantuminen työhönvalmennuksen aikana.
”On ollut hienoa nähdä, kuinka monenlaisia taitoja asiakkaat ovat projektin aikana oppineet. Sen lisäksi haluamme yhdessä muistuttaa, miten monialainen ja moniammatillinen yhteistyö, projektin aikana onnistunut asiakasohjaus sekä verkostoituminen palveluntuottajiin ja työnantajiin mahdollistavat yhteistyön siirryttäessä avoimille työmarkkinoille,” Erkka ja Kuusela sanovat.
Usein onnistuneiden työllistymistarinoiden taustalla on työnhakijan sekä työhönvalmentajan lisäksi myös suuri joukko työmarkkinoiden rakenteille näkymättömiä ihmisiä, jotka työskentelevät yhdessä ja tekevät yhteistyötä toimivamman työ- ja elinkeinoelämän eteen. Työmarkkinat ovat muuttuneet yhteiskunnan digitalisoituessa ja työnhakijoiden odotetaan vastaavan näihin muutoksiin kehittämällä omia työnhakutaitoja. Sen lisäksi työmarkkinat ja työllisyyspalvelut pyrkivät muovautumaan työnhakijoiden muuttuneisiin tarpeisiin.
Työllistymistä edistävien koulutusten, kurssien ja palveluiden lisäksi työnhakijat tarvitsevat myös toimivia terveys- ja hyvinvointipalveluita sekä sosiaalisia verkostoja tuekseen työllistymisen polulla. Järjestöjen ja kansalaistoiminnan merkitys työnhakijoiden työllistymisen sekä hyvinvoinnin tukena on muutoksessa ja tulevaisuuden palvelurakenteiden muuttuessa myös järjestöjen rooli tulee muuttumaan. Gradus- työllistämisprojektin kaltaiset täydentävät palvelut ovat omalta osaltaan mahdollistamassa työnhakijoiden onnistumisia matkalla kohti työelämää. “Pienetkin onnistumiset ovat merkityksellisiä suhteessa ihmiseen ja koko yhteiskuntaan, sillä tarinat työllistymisestä syntyvät yksi onnistuminen kerrallaan.”
Teksti: Janne Erkka ja Taneli Kuusela / Gradus ESR -työllistämisprojekti
