Silmäys viime vuoteen – ja katse tulevaan
Vuosi 2022 oli erityinen vuosi – järjestöjä ja kansalaisia kosketti etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus. Järjestöjen arjessa tämä näkyi valmistautumisena muutokseen, jossa koeteltiin epävarmuuden sietokykyä sekä vaadittiin sinnikkyyttä vaikuttamistyössä.
Järjestöjen mukana oleminen ja niiden palvelujen turvaaminen uudistuksessa onneksi koettiin jo lakien säätäjien toimesta merkitykselliseksi. STEAn rahoittama Järjestöjen sotemuutostuki -hankekokonaisuus oli rakenne ja tärkeä resurssi, jolla pyrittiin turvaamaan järjestöjen mukaan pääseminen ja kansalaistoiminnan edellytysten säilyminen uudistuksessa. Vaikuttamista tarvittiin tuomaan esiin järjestöjen toiminta ja järjestötoiminnan mukana pitäminen riittävän varhaisessa vaiheessa uudistusta.
Osallistuin sote-rakenneuudistusta tukevaan hankkeeseen ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Ohjausryhmissä neuvoteltiin järjestöjen kumppanuuksista Vantaan ja Keravan sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä. Neuvotteluilla lisättiin hyvinvointialueiden ohjausryhmien ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen välistä tiedon siirtoa sote-uudistukseen varautumisessa, valmistautumisessa ja siihen vaikuttamisessa.
Järjestökentän näkökulman esillä pitämisellä eri valmistelu- ja suunnitteluryhmissä saatiin aikaan konkreettisia tuloksia hyvinvointialueilla: vaikuttamistyöllä pystyttiin lisäämään ja vakiinnuttamaan alueellisen järjestökentän ja julkisen sektorin teemallista yhteistyötä. Samalla varmistettiin, että järjestöt saadaan mukaan hyvinvointialueiden palveluohjaukseen ja että jo valmisteluvaiheessa ymmärretään järjestökentän merkitys: järjestöjen tarjoamat palvelut otetaan huomioon kokonaisuuden suunnittelussa, jotta ne päätyvät mukaan uusiin rakenteisiin.
Vaikuttamistyön avulla kyettiin kasvattamaan järjestöjen ja niiden toiminnan näkyvyyttä Uudenmaan alueella. Mielestäni järjestöt Uudellamaalla ovat päässeet vaikuttamaan uudistukseen, mutta myös alueellisia eroja on maakunnan sisällä. Kehitys on ollut eritahtista johtuen erilaisista lähtökohdista. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on kesken, järjestörahoitusmallit eivät ole vielä selkeitä kaikilla hyvinvointialueilla, ja roolit kuntien ja hyvinvointialueiden välillä ovat selvästi yhä keskeneräisiä.
Kokonaisuudessaan Uudenmaan näkymä on kuitenkin yhtenäistynyt ja alueen verkostojärjestöt ovat tiivistäneet yhteistyötään. Näin Uudenmaan erityispiirteistä on muodostunut kokonaiskuva, jonka avulla vaikutetaan ja tuodaan alueen tarpeita esiin valtakunnallisessa keskustelussa sekä lisätään tiedon- ja osaamisenvaihtoa Uudenmaan verkostojärjestöjen kesken ja tuetaan Uudenmaan järjestötoimijoita.
Ratkaisevaa oli myös Lähellä.fi-palvelun muutosvaiheen läpivienti alueellisista verkkopalveluista yhdeksi valtakunnalliseksi alustaksi yhteistyössä muiden vastuutoimijoiden kanssa. Kärkiajatuksena oli palvelun helppokäyttöisyys sekä järjestöjen toiminnan näkyväksi tekeminen. Lisäksi neuvoteltiin Lähellä.fi-portaalin tuomisesta osaksi hyvinvointialueiden rakenteita.
Katse tulevaan
Tilanne, jossa nyt järjestökentällä ollaan, on aivan uusi. Yhteistyökumppanit ovat muuttuneet ja sote-rakenteissa on hyvin vähän mitään vanhaa, johon nojata ja josta hakea tukea. Järjestöjen toimintaedellytysten tukeminen on edelleen keskiössä sekä sen sillan rakentaminen, jonka avulla julkiset toimijat löytävät järjestöt.
Sote-muutostuen aktiivinen työ on mahdollistanut osallistumisen Uudenmaan hyvinvointialueiden kautta Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. RRP-hankkeen kestävän kasvun ohjelma voisi toimia uusien toimintamallien ja rakenteiden mahdollistajana. Hankkeen tavoitteena on parantaa heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden hoidon ja palveluiden saatavuutta sekä purkaa hoito- ja palveluvelkaa, vahvistaa ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä ottaa käyttöön digitaalisia innovaatioita. Järjestöjen mukanaolo hankkeessa lisää julkisen tahon kykyä ottaa käyttöön palveluohjaus, mahdollistaa uusia yhteistyömalleja sekä edesauttaa ymmärtämään eri toimijoiden vastuut ja velvollisuudet.
Palveluohjauksen kehittäminen julkisen sektorin kanssa on tärkeää. Lähellä.fi on yksi palvelualusta, jota mielestäni kannattaa viedä kansallisella tasolla eteenpäin yhdessä ja yhteistyössä Digi- ja väestötietoviraston Palvelutietovarannon (PTV) käytön näkökulmasta – yhteistyö mahdollistaa kolmannen sektorin löytämisen julkisen sektorin toimijoille.
Tulevaisuudessa tulisi jatkaa keskittymistä järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön edistämiseen sekä järjestöjen viestin välittämiseen vaikuttamisen eri tasoille, järjestörahoituksiin vaikuttamiseen kuntatasolla sekä hyvinvointialueilla, myös laajemmin Uudellamaalla. Toiveena on saada Uudenmaan kokoinen näkemys, jossa hyviä käytäntöjä levitetään ja varmistetaan, ettei jo olemassa oleva katoa uudistuksen mukana.
