Hyvinvointi syntyy työstä

Hyvinvointi koostuu työstä

Ajankohtaista

Petteri Orpon hallitus julkaisi 16.6. neuvottelutuloksen hallitusohjelmasta Vahva ja välittävä Suomi. Se sisältää työllisyyttä koskevan osion, josta muutama kommentti näin asiakaspinnassa toimivan välityömarkkinatoimijan näkökulmasta. Espoolaisten työttömien työllistämistä tukevassa Gradus-projektissa olemme nimittäin tutustuneet työttömyyden juurisyihin lähietäisyydeltä ja etsineet ihmisille uusia reittejä kohti työllistymistä.

Vaikka välityömarkkina-termiä ei julkaisussa mainitakaan, niin ohjelma sisältää monia hyviä aikomuksia vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työllistymisen edistämiseksi. Tähän ryhmään kuuluvat mm. osatyökykyiset, pitkään työttömänä olleet, mielenterveyskuntoutujat, ikääntyneet työnhakijat, maahanmuuttajat ja vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret. Kun työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin on asetettu tavoitteeksi, niin edellä mainittujen kohderyhmien työllistämisen tukeminen korostuu entisestään. Työllisyysasteen nostaminen näin korkealle edellyttää myös vaikeasti työllistyvien aktivoimista työmarkkinoille.

Palkkatuen hyödyntäminen pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tukemisessa mainitaan ohjelmassa useaan kertaan. Ohjelmassa todetaan muun muassa: ”Palkkatukea uudistetaan ja sitä voidaan jatkossakin kohdistaa erityisesti yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Sadan prosentin palkkatuen käyttö mahdollistetaan jatkossakin myös suurimmille taloudellista toimintaa harjoittaville kolmannen sektorin toimijoille”.

Puheet ”tempputyöllistämisestä” kuuluvat menneisyyteen

Toivottavasti puheet ”tempputyöllistämisestä” kuuluvat menneisyyteen. Tempputyöllistämisellä jotkut poliitikot viittasivat aikoinaan järjestöjen arvokkaaseen työhön työllistämispolkujen rakentamisessa niille työnhakijoille, jotka tarvitsevat juuri palkkatuettuja työtehtäviä siirtyäkseen sitten avoimille työmarkkinoille. Tempputyöllistämisellä katsottiin tuettavan ”keinotekoisia työpaikkoja”, joilla olisi vain nostettu työllisyysastetta.

Iso osa vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevista työnhakijoista ei pääse suoraan työmarkkinoille edes tuetusti. Työnhakijoiden osaaminen ei vastaa työnantajien vaatimuksia. Tarvitaankin esimerkiksi osaamisen kehittämistä ja henkilökohtaista tukea työllistymisen tueksi. Esityksessä todetaan, että: ”Tarvittavat toimet selvitetään ja laaditaan kehittämisohjelma. Pk-yrityksiä tuetaan työtehtävien uudelleenjärjestelyssä matalan vaativuustason tehtävien luomiseksi.” Työmarkkinoilla tarvittaisiinkin paljon lisää suorittavan tason työtehtäviä, jotka eivät edellytä korkean tason koulutusta tai osaamista ja joihin rekrytoituminen olisi mahdollisimman helppoa. 

Esityksen mukaan Hallitus laajentaa IPS – Sijoita ja valmenna! -toimintamallia osatyökykyisten työllistämiseksi. Mallilla tuetaan mielenterveyden häiriöihin sairastuneita henkilöitä saamaan töitä avoimilta työmarkkinoilta ja pärjäämään työssään. Tämä on hyvä asia, sillä esim. mielenterveyskuntoutujat pärjäävätkin useimmiten ei-työsuhteisissa harjoitteluissa ja työkokeiluissa. Kun harjoittelut tai työkokeilut päättyvät, niin palkalliseen työhön pääseekin sitten vain harva työkokeilija ja -harjoittelija, vaikka näyttöä työtehtävissä pärjäämisestä olisikin.

Eroon passivoivasta tukipolitiikasta

Työnhakija-asiakkaiden palveluprosesseihin ja toisaalta velvollisuuksiin on hallituksen suunnitelmassa kiinnitetty huomiota: ”Työttömäksi jääneelle henkilölle turvataan laaja alkukartoitus, jonka jälkeen hän vastaanottaa yksilöllisiä ja työllistymistä edistäviä palveluita velvoitteineen. Erityisesti nuoret alle 30-vuotiaat ohjataan nopeasti työllisyyspalveluiden piiriin. Samalla huolehditaan riittävistä palveluista ja henkilökohtaisesta kohtaamisesta. Työmarkkinatuen syyperusteisia saantiehtoja kehitetään niin, että ne tunnistavat paremmin pitkäaikaistyöttömyyden erityisenä elämäntilanteena ja riskinä syrjäytymiselle, jotta etuuteen voidaan liittää osallisuutta ja sosiaalista integraatiota edistäviä palveluja polkuna kohti työllistymistä edistäviä palveluita samoin oikeuksin ja velvoittein. Etuuden lähtökohtana on velvoite osallistua palveluihin, jotka koskevat aktiivista työn hakemista tai koulutukseen, kotoutumiseen, kuntoutukseen ja muihin osallisuutta sekä sosiaalista integraatiota edistäviin palveluihin osallistumista”. Suomessakin ollaan nyt siirtymässä malliin, jossa tulonsiirtoja saadakseen tulee aktiivisemmin osallistua työllistymistä edistäviin toimiin. Passivoivasta tukipolitiikasta halutaan siis päästä eroon.  

Neuvottelutuloksen mukaan työvoimapalveluiden tuottavuutta parannetaan ja monituottajamallia hyödynnetään ottamalla tulosohjauksella työllistämispalveluiden kumppaniksi yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat laajemmin. Tässä kolmannen sektorin työllistämistoimijoilla voisi jatkossa olla merkittävämpi rooli. Kolmas sektori tarjoaa peruspalveluita täydentäviä palveluita kaupunkien työllisyyspalveluille ja tätä kautta lujittaa mm. yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden ja kuntien välillä.

Haasteita näyttäisi olevan tulevillakin hallituksilla. Työ- ja elinkeinoministeriön Työvoimatiekartta-hankkeen arvion mukaan 140 000 työttömällä on koulutus tai ammattitaito, jolla ei ole enää kysyntää työmarkkinoilla. Ratkaisuksi ehdotetaan mm. työttömien kouluttamista aloille, joissa on työvoimapulaa. Työllisyyspalveluiden tuottajilla ja koulutuspalveluiden tarjoajilla näyttäisi riittävän työsarkaa siis tulevaisuudessakin.

Jukka Rosenblad
projektipäällikkö
GRADUS- työllistämispalvelu
HyTe ry

Sinua voisi kiinnostaa myös

VESA
Vapaaehtoistoimintaa senioreiden avuksi!

OLKA®
Vapaaehtoistoimintaa sairaalassa

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä ajankohtaiset sisällöt:

HyTe ry

Posti- ja käyntiosoite: 

Kauppamiehentie 6,

02100 Espoo

Palvelut:

HyTe @some

@hyvinvointiterveys

#hytery