Hallitusneuvotteluista kantautuneet tiedot järjestörahoituksen mahdollisista leikkauksista aiheuttavat suurta huolta. Vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttaja Kansalaisareena ry muistuttaa, että järjestö- ja vapaaehtoistoiminta ovat demokraattisen yhteiskunnan tärkeimpiä kulmakiviä.
47 % suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä ja järjestöillä on erityisen paljon osaamista vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen. Koordinoitu vapaaehtoistoiminta vaatii taloudellista tukea, mutta se myös mahdollistaa toimintaa, jonka arvo on moninkertainen toimintaan annettujen avustusten määrään verrattuna. Vapaaehtoistoiminnan taloudellinen arvo on merkittävä, vaikka se jää nykyisin monesti puutteellisen tilastoinnin takia näkymättömiin. Helsingin yliopiston soveltuvan tilastotieteen dosentti Jukka Hoffrénin tuoreessa tutkimuksessa on arvioitu vapaaehtoistoiminnan arvoksi 3,2 miljardia euroa. Tässä laskelmassa on toki huomioitu vain vapaaehtoistoimintaan käytetty aika ja siihen tulisi lisätä toiminnan hyvinvointia edistävät tekijät. Vapaaehtoistoiminnan on useissa tutkimuksissa todettu vähentävän masennusoireita ja lisäävän onnellisuutta, osaamisen tunneta, itsehallintaa ja sen on todettu kohottavan omanarvontuntoa.
Järjestörahoituksen tulisi olla pitkäjänteistä ja vakaata, jotta sen avulla saataisiin tuloksia ja pidempikestoisia vaikutuksia. Useat lyhyet hankepohjaiset kokeilut tuovat lyhytkestoista iloa rajatulle kohderyhmälle, mutta vasta vuosien työ tuo merkittävämpää, laajempaa väestöä koskettavaa vaikutusta. Järjestöjen rahoitusta ei pidetä tärkeänä, koska toiminnan vaikutuksia on usein vaikea mitata taloudellisesti. Jukka Hoffrén totesikin, että taloustieteilijät tarkastelevat taloutta hyvin suppeasti keskittymällä vain talouden markkinatuotantoon, jota vapaaehtoistoiminta ei kuitenkaan ole. Tämä johtuu siitä, että vapaaehtoistoimintaa ei ole rahamääräistetty tai hinnoiteltu.
Järjestöjen tekemä työ on myös monelle tuntematonta. Tämä voi johtua siitä, että järjestöjen palvelut tulevat tutuksi usein vasta sitten kun elämä kolhii. Järjestöjen tehtävä on tuoda turvaa siinä vaiheessa, kun oma terveys, maailmantilanne tai muu asia luo turvattomuuden tunnetta. Näin ollen voidaan todeta, että järjestöavustuksista leikkaaminen leikkaa juuri heikommassa asemassa olevilta. Jos kansalaisjärjestöjen toiminnasta leikataan, leikataan myös vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä.
Nyt seuraamme mihin hallitusneuvotteluissa päädytään ja mikä järjestörahoituksen tulevaisuus on. Toivomme, että hyvinvointiyhteiskunnassamme osattaisiin arvottaa myös sellaista minkä arvoa on vaikea laskea, mutta minkä voi tuntea ja kokea.
Kaisa Kauhanen
OLKA-toiminnan päällikkö
+358 (0)50 382 7711
etunimi.sukunimi@hyte.fi
