Järjestöjen tilanne hyvinvointialueilla – uusi koko Suomen tilannekuvaraportti kertoo monentahtisuudesta

Miltä hyvinvointialueet näyttävät järjestöjen silmin nyt, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestäminen on siirtynyt alueiden vastuulle?

Järjestöjen sote-muutostuki on julkaissut tilannekuvaraportin hyvinvointialueista vuodenvaihteessa 2023.  Raportissa tarkastellaan hyvinvointialueen päätösasiakirjojen ja muiden julkisten asiakirjojen pohjalta järjestöavustusten, järjestöyhteistyön rakenteiden, strategioiden, osallisuuden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilannetta kullakin hyvinvointialueella.

Järjestöjen sotemuutostuki -hanke toimii Uudellamaalla HyTe ry:stä käsin. Järjestöasiantuntijoina työskentelevät Ilari Karhumalja ja Milla Kajanne, jotka olivat mukana myös tämän raportin teossa. Raportti sisältää vain julkista tietoa. Uudenmaan hyvinvointialueilla järjestöyhteistyötä edistetään ja tehdään eri tavoin koko ajan.

Lue lisää: Hyvinvointialueet järjestöjen näkökulmasta – Järjestöjen sote-muutostuen tilannekuvaraportti 01/2023 (pdf) (innokyla.fi)

Järjestöavustusmallit valmiina yli puolella hyvinvointialueista

Järjestöavustusmallit on hyväksytty 15 hyvinvointialueella 21:stä ja Helsingissä. Loput alueet viimeistelevät järjestöavustusmalleja vuoden 2023 aikana.

Valmiita avustusmalleja yhdistää esimerkiksi se, että kaikissa niissä yhtenä avustusmuotona on kumppanuusavustus. Kumppanuusavustuksella hyvinvointialueet tähtäävät pitkäkestoiseen yhteistyöhön, jossa toiminta saa rahoitusta myös muilta tahoilta, kuten Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta STEAlta.

Yhteistä jo hyväksytyille järjestöavustusmalleille on myös avustamisen kytkeminen hyvinvointialueiden strategisiin tavoitteisiin. Useimmat alueet haluavat, että avustettava järjestötoiminta tukee tai edistää hyvinvointialueiden tavoitteita esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Hyvinvointialuestrategiat valmistuivat vuonna 2022 yhtä aluetta lukuun ottamatta

Kaikki hyvinvointialueet Lappia lukuun ottamatta hyväksyivät hyvinvointialuestrategian vuoden 2022 loppuun mennessä. Hyvinvointialuestrategiat antavat perustan järjestöyhteistyölle.

Järjestöt on määritelty hyvinvointialueiden kumppaneiksi, joiden kanssa halutaan tehdä tiivistä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, palvelujen täydentämisessä sekä palvelutuotannossa kehittämistoimintaa unohtamatta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelu alkuvaiheessa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista neuvotteluista eli hyte-neuvotteluista on vasta muutamalla alueella alustavia kokeiluja ja suunnitelmia.

”Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisessa suunnittelussa ollaan muutenkin vielä alkuvaiheessa, ja sitä koordinoiva henkilöstöorganisaatio on useimmilla alueilla vasta muotoutumassa”, sanoo Järjestöjen sote-muutostuen tutkija Janne Haikari.

Kolme hyvinvointialuetta laatinut osallisuusohjelman

Osallisuus on hyvinvointialueilla tunnistettu tärkeäksi teemaksi ja jopa historiallisesti ainutlaatuiseksi mahdollisuudeksi luoda sosiaali- ja terveyspalveluille uudenlainen demokraattinen ulottuvuus.

Kolme hyvinvointialuetta on jo laatinut osallisuusohjelman, ja loputkin ovat sitä valmistelemassa. Valmiit ohjelmat korostavat vahvasti järjestöyhteistyötä osallisuuden yhtenä vahvistamiskanavana.

Vuosi 2023 on tekemisen vuosi

Janne Haikarin mukaan hyvinvointialueilla on saatu paljon aikaan mutta tekemistä riittää edelleen. Hyvinvointialueiden hallintorakenteissa vastuuta järjestöyhteistyöstä on osoitettu vaihtelevasti lautakunnille ja jaostoille. Niiden käytännön toiminta hakee vielä muotoaan.

”Vuosi 2023 on kaikilla hyvinvointialueilla sekä järjestöyhteistyön uusien toimintatapojen rakentamisen että juurruttamisen vuosi. Nyt on tärkeää varmistaa, että järjestöt pääsevät aidosti mukaan tähän työhön”, Haikari tiivistää.

Tilaa HyTe ry:n uutiskirje

Haluatko tietää lisää järjestötoiminnasta Uudellamaalla?