Riitta Pyymäellä on pitkä kokemus vastuullisista henkilöstön kehittämisen tehtävistä isossa pörssiyrityksessä ja TE-palveluissa. Nyt hän opiskelee työvalmentajaksi Omniassa. Koulutukseen kuuluu useita työssäoppimisjaksoja. Joulukuussa 2023 hän oli HyTe ry:ssä: tavoitteena ymmärtää paremmin sote- ja hyte-maailmaa sekä millä tavoin järjestöt ja julkinen sektori tekevät yhteistyötä niin hyvinvoinnin ja terveyden kuin työllisyyden edistämisessä.
Tämä kirjoitus on kynästä, joka aiemmin piirteli henkilöstön kehittämiseen ja TE-henkilöasiakaspalveluun liittyviä ohjelmia, suunnitelmia, kaavioita ja kuvioita. Kun siitä kynästä loppui muste, oli aika siirtyä oppimaan uudenlaisen kynän käyttöä työvalmentaja-koulutukseen Espoon Omniaan.
Uudessa kynässä olikin monia eri värivaihtoehtoja, ja se painoi rutkasti enemmän kuin aiempi kynä. Käyttöohjeen mukaan jokaisen värin tuli päästä esille, jotta yhdenvertaisuus-, osallisuus- ja hyvinvointinäkökulmat tulevat varmasti huomioiduiksi. Onneksi HyTe ry:ssä eri värien käyttö on arkipäivää, ja näkökulmat ovat jo vakiintuneet käyttöohjeen määräämiksi.
Suomi on ehkä rauhanajan suurimman yhteiskunnallisen muutoksen keskellä, sillä sote-uudistus koskettaa meistä jokaista tavalla tai toisella. Samaan aikaan kun mannerlaatat liikkuvat kohti uudenlaista muodostelmaa, on täällä maan pinnalla oltava tarjolla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita mieluiten ilman palvelukatkoja. Myös TE-uudistus muuttaa toimintaympäristöjä työllisyyden vastuiden ja käytäntöjen osalta.
Järjestöjen ääni kuuluviin sote-uudistuksessa
Miten tällainen uudistus toteutetaan siten, että palvelukatkoja ei tule ja kaikkien ääni saadaan kuuluviin? Suuresti yksinkertaistettu vastaus palvelujen osalta on: luottamalla ammattilaisiin ja elämällä uudistus läpi. Jokainen tekee parhaansa ja huolehtii lähiajan tekemiset maaliin laadukkaasti. Tämän lisäksi ainakin jotkut pitävät samalla katseen mittareissa, jotka kertovat mannerlaattojen liikkeistä.
Miten saada kaikkien osapuolten ääni kuuluviin? Kyseessähän on valtava joukko ammattilaisia julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Esimerkiksi järjestökenttä pelkästään Uudellamaalla käsittää noin 32.000 yhdistystä, joista noin 3.200 sotejärjestöä, joten onko realistista odottaa, että kaikkien ääni tulee kuulluksi? Suora vastaus: on ja ei.
Kuulluksi voi tulla vain, mikäli siihen järjestetään aika ja tilaisuus. Julkisen puolen palveluita ansiokkaasti täydentävä järjestökenttä on toki laaja, mutta jos tahtoa on, keinotkin löytyvät. Järjestöt ovat tärkeitä toimijoita asiakasrajapinnassa, ja niillä on tietoa, näkemystä ja kokemusta palvelujen käytöstä, toimivuudesta, saavutettavuudesta – ylipäänsä ihmisten arjesta ja sen sujuvuudesta. Jo pelkästään tiedolla johtamisen näkökulmasta näiden toimijoiden on syytä tulla kuulluksi. Ja toki lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 6. ja 7. pykälät edellyttävät, että kunnat ja hyvinvointialueet tekevät yhteistyötä järjestökentän kanssa.
HyTe ry pyrkii järjestämään tilaisuuksia järjestöjen kuulluksi tulemiseen Uudellamaalla. Sillä on verkostojärjestönä sormi järjestökentän pulssilla sekä valmiita kontakteja, toimivia prosesseja ja konsepteja niin järjestöjen keskinäiseen kuin järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyöhön.
HyTe ry toimii osana osana valtakunnallista sote-muutostukiverkostoa ja vastaa Uudellamaalla Järjestöjen sote-muutostuki -hankekokonaisuudesta. Sote-uudistuksen kokoluokka on valtava, joten elefantti on syötävä paloina kuten muissakin isoissa muutoksissa. Tämä on mahdollista, koska asialla ovat ammattilaiset kaikissa pöydissä ja tavoite on yhteinen: toimiva arki meille jokaiselle.
Monipuolinen ammattilaisten joukkue pyrkii edistämään yhteistyötä
HyTe ry on kuin sateenvarjo, jonka suojissa alueen järjestöt voivat edetä kohti uutta normaalia. Julkiselle sektorille yhteistyö luotettavan ja vakiintuneen toimijan kanssa antaa sekä toimivan viestintäkanavan että mahdollisuuden tehdä hyviä, tietoon perustuvia päätöksiä.
Työssäoppimisjaksoni HyTe ry:ssä on näyttänyt, mitä paneutuva, päättäväinen ja tavoitteellinen ammattilaisten joukkue voi saada aikaan. Kaikki värit pääsevät esiin, sillä HyTe ry:n toiminta kattaa sote-muutostuen lisäksi mm. työllistymiseen, vapaaehtoistoimintaan, vieraskielisten järjestöjen tukemiseen sekä tiloihin ja digitaalisiin ratkaisuihin liittyviä palveluja. Yhdenvertaisuus-, osallisuus- ja hyvinvointinäkökulmat elävät arjessa, koska tätä työtä tehdään ihmiseltä ihmiselle.
Lämmin kiitos, että pääsin kurkistamaan näin merkitykselliseen tekemiseen. HyTe ry:ssä työskentelevien ihmisten palo, halu tehdä vaikuttavaa työtä ja luoda parempaa tulevaisuutta tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Kiitos toiminnanjohtaja Marja Manninen ja järjestöasiantuntija Milla Kajanne tästä mahdollisuudesta!
Työssäoppimisjakso mahdollistaa uutta oppia myös ohjaajalle ja organisaatiolle
Toimin Riitta Pyymäen työpaikkaohjaajana HyTe ry:ssä. Olen aiemmissakin työpaikoissani toiminut toisinaan työpaikkaohjaajana sekä ohjannut ja sparrannut erilaisia opinnäytetöitä ja harjoitteluja. Se toki vie aikaa mutta myös antaa paljon: ennen muuta oppijalle mutta myös oppijan organisaatiolle ja ohjaajalle.
Olen iloinen, että saatoimme tarjota tulevalle työvalmentajalle kurkistuksen järjestökenttään. Järjestöthän ovat monin eri tavoin tärkeä toimija sekä oman työni ytimessä olevassa sote-uudistuksessa että TE-palvelut 2024 -uudistuksessa, jossa julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirretään kunnille ja kuntien yhteistoiminta-alueille 1.1.2025 alkaen.
Teimme työssäoppijan, HyTe ry:n toiminnanjohtajan ja oppilaitos Omnian vastuuhenkilön kanssa sopimuksen, jonka puitteissa toimimme. Teimme myös erillisen salassapitosopimuksen. Laadin Riitalle “lukujärjestyksen” ja kävimme yhdessä läpi suunnitelman, jotta hän tutustuisi mahdollisimman monipuolisesti järjestötoimintaan HyTe ry:n tekemästä työstä käsin. Riitta kirjoitti jaksolla oppimispäiväkirjaa, johon hän kirjasi kiteytyksiä perehdytyksestä ja keskusteluista sekä omia oivalluksiaan ja muita ajatuksiaan. Annoin Riitalle myös vapaaehtoisia lukuvinkkejä sote-kehittämisestä ja -johtamisesta sekä järjestöyhteistyön hyvistä käytännöistä.
Työssäoppijan lukujärjestykseen sisältyi tutustumista mm. OLKA-toimintaan, jota HyTe ry tekee Uudellamaalla yhteistyössä HUS-yhtymän kanssa ja jota se koordinoi valtakunnallisesti. Riitta tutustui Kumppanuushautomon työhön, jota tehdään vieraskielisten järjestöjen kanssa mm. kotoutumisen edistämiseksi. Keskeistä oppia hän sai tutustuessaan Futurum-työllistämisprojektiin, jossa tuetaan espoolaisia työnhakijoita työhönvalmennuksen keinoin sekä tarjotaan työnantajille tukea sopivan työvoiman rekrytoinnissa. Futurum-tiimin Janne Erkka ja Taneli Kuusela valottivat projektin tavoitteita, kumppanuuksia ja tuloksia sekä arjen työtään niin työllisyyspalvelujen omavalmentajan, työnantajien kuin ennen muuta varsinaisten asiakkaiden kanssa.
Riitta “varjosti” myös minun työtäni Järjestöjen sote-muutostuki -kokonaisuudessa järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön edistäjänä ja oli osallistujien luvalla mukana monissa palavereissa. Riitta opiskelee nyt uutta työvalmentajan tutkintoa, mutta hänellä on paljon aiempaa työkokemusta ja koulutusta valmentamisesta, valmentavasta johtamisesta sekä osaamisten, kyvykkyyksien ja yrityskulttuurin kehittämisestä. Sainkin Riitalta pyynnöstäni myös palautetta siitä, miten vedin jotain kokousta tai fasilitoin etätyöpajaa. On monesti hyödyksi antautua ulkopuolisen ihmettelylle sekä reflektoida puolin ja toisin. Onnistuakseen tämä edellyttää molemminpuolista luottamusta, arvostusta ja turvallisuuden kokemusta.
Kävimme keskusteluja Riitan vahvuuksista tulevaa työvalmentajatyötä ajatellen. Työvalmentajalle on varmasti eduksi monenlaiset kokemukset ja moninainen taitotieto – myös järjestökentän tuntemus työllisyyden tukijana, työllistäjänä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä.
Keskeisimpiä asioita työvalmentajan ohjaus-, tuki- ja kuntoutustyössä nähdäkseni on kyky kuunnella asiakasta: kartoittaa tämän osaamisia, vahvuuksia ja innoitteita, pyrkiä ymmärtämään hänen elämäntilannettaan sekä valottaa ja keskustella yhdessä erilaisista mahdollisuuksista ja ratkaisuista. Työelämäosallisuus on monin tavoin tärkeää ja on hienoa, että siihen voi saada tukea.
Kirjoittajat: Riitta Pyymäki (tekstin alkuosa) ja Milla Kajanne (viimeinen kappale)
