Taitaja23-paneelikeskustelun osallistujat

Mitä järjestöt tarjoavat opiskelijoille?

Ajankohtaista

Järjestökenttä tarjoaa opiskelijoille ja ammatinvaihtajille monipuolisia mahdollisuuksia, joista saatava kokemus voi olla hyvinkin hyödyllistä opiskelua ja uraa ajatellen. Millaisia osallistumis-, opinnäytetyö- ja työmahdollisuuksia järjestökenttä sitten tarjoaa? 

Taitaja2023-tapahtuman paneelikeskustelussa 10.5.2023 käytiin läpi, mitä järjestöillä on opiskelijoille tarjolla. Paneelissa keskustelivat HyTe ry:n, Mokuloiden ja Familian edustajat, ja kokemuksistaan kertoi myös järjestökentällä harjoittelunsa suorittanut opiskelija. Keskustelun vetäjänä toimi kehityspäällikkö Jussi Sorsimo HyTe ry:stä.

Osallistujat kertoivat, miten järjestöstä voi saada tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa, mutta myös pääsyn harrastamaan, vapaaehtoistyöhön sekä työharjoittelu- ja työpaikkoihin. Esiin tuotiin, millaisia harjoittelu- ja opinnäyteyhteistyömahdollisuuksia järjestöt voivat tarjota nuorille ja mihin tehtäviin järjestökentälle voi työllistyä.

Tähän yhteenvetoon on koottu paneelikeskustelun keskeinen sisältö. Voit katsoa keskustelun myös videona Youtubesta: https://youtu.be/jDL1ufks5K8

Paneelin osallistujien esittely

Janne Erkka työskentelee HyTe ry:n työllistymistä edistävässä Gradus-toiminnassa. Jannella on kahdeksan vuoden työkokemus työllistämisalalla, hän on toiminut sekä yksityisen, julkisen että järjestökentän palveluksessa pääasiassa Espoon seudulla. Taustalla on lisäksi pitkä työkokemus yrityspuolella, mitä hän hyödyntää yhteistyössä yritysten suuntaan. Janne kuvasi omaa työtapaansa näin: ”Luodaan asiakas- ja ratkaisukeskeisesti luottamuksellisia ja kaksisuuntaisia keskusteluja asiakkaan kanssa”.

Suvi Salolla on kemian alan yliopistotutkinto ja alan työkokemusta 6 vuotta. Suvi kertoo, että hän halusi päivittää osaamistaan ja opiskeli lisäksi verkko-ohjelmointia Omniassa. Paneelikeskustelussa Suvi kertoo kokemuksistaan opiskeluun kuuluvan harjoittelun suorittamisesta järjestön palveluksessa.

Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry:tä (Mokulat) edustaa koordinaattori Johanna Syren. Mokulat on aktiivinen järjestö, joka tarjoaa monikulttuurisille perheille monenlaista toimintaa: retkiä, aktiviteetteja, vertaisryhmiä mutta se tarjoaa myös harjoittelupaikkoja.

Mukana ovat myös Amrita Singh, kahden kulttuurin nuorille suunnatun MunDuo-hankkeen hankevastaava Familia ry:stä sekä OLKA-vertaistoiminnan asiantuntija Kaisa Kauhanen HyTe ry:stä. OLKA koordinoi vapaaehtoistoiminnan toteuttamista sairaaloissa ja tarjoaa harjoittelupaikkoja ja lopputöitä sairaalavapaaehtoistyön parissa.

Järjestöt työllistäjinä

Janne Erkka kertoo, että viime vuosina pelkästään hänen kauttaan järjestöt ovat työllistäneet jopa neljäkymmentä ihmistä erilaisiin työtehtäviin. Tavanomaisimmin järjestöjen rekrytoinnit ovat toteutuneet palkkatuella ja työkokeiluilla. Järjestöt ovat aktivoituneet myös itse työhönvalmennuksessa ja työllistämisessä. Erkka summaa, että jos omaa työpaikkaa ei löydy valmistumisen jälkeen, kannattaa ottaa yhteys TE-keskuksen työhönvalmentajaan, joka ohjaa työnhakijan työllistymistä edistäviin palveluihin ja sitä kautta järjestöihin.

Erkan mukaan järjestökenttä on potentiaalinen työnantaja, mutta oman aktiivisuuden pitää olla aina olemassa ja ykkönen.

“Hakuprosessin aikana kannattaa tutustua järjestön ydintehtävään ja toimintaympäristöön. Hakeutumisvaiheessa on tehokkainta käyttää järjestöalan omaa kieltä”, Erkka sanoo.

Järjestöt työharjoittelupaikkoina

Suvi Salo kertoo siirtyneensä kemian alalta ohjelmointihommiin ja suorittaneensa 2 kuukauden pakollisen harjoittelun järjestössä. Suvin tie harjoitteluun ei ole yleistettävissä, sillä vinkki harjoittelumahdollisuudesta juuri tähän tiettyyn paikkaan tuli koulun kautta opettajien ohjaamana.

Suvi kertoo tarttuneensa tilaisuuteen heti ja aktiivisesti. Suvi kokee, että tämä tie oli helppo tapa saada harjoittelu, mutta omaa aktiivisuutta tarvittiin silti.

Kokemus harjoittelusta oli todella hyvä.

“Järjestö on työpaikka siinä mikä muu tahansa, mutta työtä tehdään antaumuksella ja asioista välittäen. Harjoittelijalle välittyi työpaikan lämminhenkisyys“, Suvi kertoo.

Ennakkoajatuksia Suvilla ei paikan eikä muunkaan suhteen ollut, mutta harjoittelun aikana huomasi, että verrattuna kemian alan paikkoihin työkavereiden välittävyys ja intohimo näkyivät erityisen vahvasti. Osaksi työyhteisöä pääsi helposti. Suvin mukaan itsenäisyyttä, tukea ja ohjausta oli kaikkia tarjolla sopivasti.

Millaisia mahdollisuuksia Mokulat tarjoaa?

Johanna Syren Mokuloista kertoo vuorostaan, että heidän järjestönsä tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia: itseään pääsee toteuttamaan vapaaehtoistyössä.

“Vapaehtoisena voi vaikka vetää omaa ryhmää mutta jos mahdollisuutta sitoutua tällaiseen ei ole, voi vapaaehtoisena auttaa aktiviteeteissa tai toteuttaa omia pieniä omia projekteja.”

Mokuloiden tarjoamassa vapaa-ajan toiminnassa on myös monenlaisia toimintamahdollisuuksia. Aikaa vapaaehtoistyö Mokuloissa juuri sen verran, mihin ihminen on valmis ja halukas.

“Skaala on suuri: jotkut vetävät kerran viikossa omaa ryhmää tai kerran kuussa vertaistuki- tai erityistä tukea tarvitsevien lasten ryhmää. Voi myös tulla mukaan yleisesti ja auttaa siinä, mikä tuntuu mieluisalta, hoitaa lapsia, kokata, tehdä sellaista mikä tuottaa hyvää mieltä itselle. Osallistua voi aina omasta elämästä ja tilanteesta lähtien”, Johanna muistuttaa.

Millaisia mahdollisuuksia Familia tarjoaa

“Familia on suunnattu kahden kulttuurin perheille ja nuorille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jompikumpi tai molemmat perheen vanhemmista ovat syntyneet muualla kuin Suomessa. Toiminnan keskiössä ovat lapsiperheet ja nuorisotyö”, Amrita Singh esittelee.

Familia tarjoaa myös harjoittelupaikkoja, joiden kesto vaihtelee kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Familiassa on tarjolla myös palkkatukipaikkoja ja vaihtelevia mahdollisuuksia, vertaistukitoimintaa muun muassa.

Millaisia mahdollisuuksia OLKA-toiminta tarjoaa

“OLKA auttaa toteuttamaan sairaalavapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoisille ei ole ikärajaa paitsi siltä osin, että vapaaehtoisen tulee olla täysi-ikäinen. OLKAlaiset auttavat ihmisiä sairaalassa kaikessa muussa paitsi hoitotyössä. Vapaaehtoinen kuuntelee potilaita ja pitää heille seuraa. Hän neuvoo, auttaa käytännön asioissa, kuten automaatti-ilmoittautumisessa, ja jututtaa osastolla olevia potilaita,” Kaisa Kauhanen kertoo.

Kaisa sanoo, että joissain vertaistoiminnoissa vapaaehtoiselta edellytetään omaa vastaavaa sairautta, mutta useimmiten näin ei ole. OLKA kouluttaa vapaaehtoiset tehtäväänsä ja tarjoaa tukea ja yhteisön vapaaehtoiselle. OLKA:lla on toimintaa kaikkiaan 20 paikkakunnalla yliopisto- ja keskussairaaloissa. Tarjolla on sekä harjoittelua että opinnäytetöitä. Toiminnasta on kertynyt mahtavat aineistot erilaisia opinnäytetöitä varten esimerkiksi henkilökuntatyytyväisyydestä ja vapaaehtoistoiminnan eri alueista.

Paneeliyleisöltä kysytään halukkuutta vapaaehtoistyöhön: noin kolmannes kertoo, että on joskus ainakin ajatellut ryhtyä. Mainitaan, että 90 % järjestöistä on harraste- ja vapaa-ajan järjestöjä, 10 % tarjoaa apua kuten OLKA. Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva, koska monella järjestöllä on myös vertaisryhmiä, vaikka muuten tarjottaisiinkin lähinnä hauskaa toimintaa. Järjestöihin mukaan menemällä saa tietenkin uutta tietoa ja infoa mitä moninaisimmissa asioissa. Koulutukset ovat järjestöjen keskeistä toiminta-aluetta.

Esimerkkejä järjestöissä tehdyistä opinnäytetöistä

Keskustelu siirtyy tarkemmin opinnäytetöiden sisältöihin. OLKA:ssa on tehty opinnäytetöitä muutama työ vuodessa. Ne ovat yleensä AMK-tasoisia, yleisimmin palvelumuotoilua, mutta myös muita. Opinnäytetöissä on muun muassa tutkittu vapaaehtoistyötä kumppanuustoimintamallin mukaan. Sairaalaympäristössä riittää loputtomasti tutkittavaa, mutta siinä ympäristössä tehtävä tutkimus tarvitsee aina luvan. Tutkimuslupien hakeminen onnistuu helpommin järjestöjen kautta kuin täysin omatoimisesti.

Mokuloissa opinnäytetöitä ovat tehneet yleisimmin sosionomi- ja yhteisöpedagogiopiskelijat. Viimeisimmässä toteutuneessa kehitetään ryhmätoiminnan menetelmä, jonka avulla tuetaan maahanmuuttajavanhempien kanssa käytäviä keskusteluja vanhemmuudesta ja siihen liittyvistä huolista ja toivosta, jotka liittyvät uuteen kotimaahan. Parhaillaan tulossa on osallisuuteen liittyvä opinnäytetyö.

Sorsimo uskoo, että myös liikuntajärjestöissä voi tehdä opinnäytetöitä, kuten kulttuurijärjestöissäkin. Järjestökenttä toimii kutakuinkin kaikilla kuviteltavissa olevilla elämänaloilla. Hän havainnollistaa asiaa knoppikysymyksellä: kuinka monta filatelistikerhoa (postimerkkikerhoa) Suomesta löytyy? Vastaus on 70 kappaletta. Tämä havainnollistaa, että järjestöjä on joka lähtöön, kun vähän kaivaa ja etsii. Jokaiselle löytyy varmasti omia mielenkiinnonaiheita vastaava järjestö, jossa harrastaa, edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia, toimia vapaaehtoisena, ehkäpä saada työtä tai harjoittelupaikka.

Digitaaliset palvelut

On olemassa palveluita, joiden avulla ihmisiä voidaan ohjata erilaisiin palveluita tarjoaviin järjestöihin, kuten Lähellä.fi. Myös erilaisia sovelluksia on käytössä, se on nykyaikaa myös järjestökentällä. Esimerkiksi OLKA tarjoaa maksuttoman TOIVO-sovelluksen, jonka voi ladata matkapuhelimeen tai tablettiin. Sen kautta voi etsiä ja saada vertaistukea sairauksiin, vaikeisiin elämäntilanteisiin tai vammaan. TOIVO:n kautta toimii yli 200 vapaaehtoista vertaistukijaa. Viestintä on suojattua ja mahdollisuus on myös käydä nettipuheluita. Viestinä on, että jos elämäntilanne vaatii niin jokainen voi TOIVO-sovelluksen kautta hakea apua. TOIVO on todellinen matalan kynnyksen palvelu. Se on etäpalvelu, se on maksuton, eikä sen käyttäminen edellytä rekisteröitymistä. TOIVO on myös yksi väylä lähteä järjestöjen kautta mukaan tarjoamaan vertaistukea.

Keskustelu kääntyy takaisin Suvin harjoitteluun. Järjestöharjoitteluaikanaan Suvi teki web-ohjelmointia, harjoittelun tuloksena syntyi parityönä järjestöspesifi hakukonepalvelu. Järjestöissä tehdään siis myös tällaista työtä, vaikkei sitä heti tulisi ajatelleeksi.

Amrita haluaa lopuksi vielä kiittää Lähellä.fi-palvelua, josta voi omilla hakusanoilla hakea kiinnostavaa toimintaa. Sitä kautta voi löytää oman yhteisön sekä päästä mukaan osallistumaan yhteiskuntaan. Tätä kautta löytyy mahdollisesti jopa työpaikka. Järjestö on helppo ja matalan kynnyksen tapa päästä liikkeelle.

Amrita kehottaa rohkeasti ottamaan yhteyttä ja lähettämään hakemuksia. Vieraskielisissä tai monikulttuurijärjestöissä puhutaan yleensä myös muita kieliä kuin suomea, ainakin englantia, joten ei haittaa, jos ei heti valmiiksi osaa suomen kieltä. Itsenään saa tulla ja olla.

Kaikki edellä sanottu voidaan tiivistää sanomalla, että järjestöt ovat iso mahdollisuus.

Teksti: Vivi Paljakka

Lisätietoa

Katso paneelikeskustelu videona: Taitaja2023-tapahtumassa HyTe ry:n järjestämä paneelikeskustelu

Digitaaliset palvelut

Järjestöjen nettisivut

VESA
Vapaaehtoistoimintaa senioreiden avuksi!

OLKA®
Vapaaehtoistoimintaa sairaalassa

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä ajankohtaiset sisällöt:

HyTe ry

Posti- ja käyntiosoite: 

Kauppamiehentie 6,

02100 Espoo

Palvelut:

HyTe @some

@hyvinvointiterveys

#hytery