Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi noin 200:lta kuntatoimijalta 21:lle hyvinvointialueelle 1.1.2023. Se oli sote-uudistuksen toimeenpanon ensimmäinen vaihe. Sote-uudistaminen jatkuu arjessa monin tavoin. Päätavoitteena on luoda tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja.
Hyvinvointialueita johdetaan paikallisesti mutta ohjataan kansallisesti. Ohjauksella pyritään varmistamaan, että alueet suoriutuvat lakisääteisistä tehtävistään ja että strategiset ja julkisen talouden kokonaistavoitteet toteutuvat. Sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä että valtiovarainministeriöstä ohjataan hyvinvointialueiden toimintaa myös kohti parempaa vaikuttavuutta.
Asiakasosallisuus lisää vaikuttavuutta ja voi vähentää kustannuksia
Olemme isojen haasteiden edessä. Väestö ikääntyy, nuorten pahoinvointi lisääntyy, on henkilöstöpulaa ja kestävyysvajetta. Meidän on tärkeää osata käyttää niukkenevat eurot mahdollisimman vaikuttavasti. Emme voi tarjota kaikille kaikkea vaan pitää pystyä priorisoimaan. Jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen priorisointia voidaan tehdä viisaasti, on sen perustuttava tutkittuun tietoon ja näyttöön. Tätä varten tarvitaan tietoa toiminnasta, toiminnan hyödyistä suhteessa kustannuksiin, mahdollisista haitoista tai riskeistä sekä toimintojen vaikuttavuudesta.
Erilaisen tiedon kerääminen ja tämän tiedon hyödyntäminen johtamisessa on hyvin tärkeää. Tiedolla johtaminen on ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Menneisyydestä saatavien tietojen lisäksi tarvitaan tulevaisuustietoa: ennusteita ja malleja, joiden rakentamisessa yhdistellään olemassa olevaa tutkimus- ja tosielämän tietoa. Koneoppimisen ja keinoälyn hyödyntäminen tehostaa tiedolla johtamista. Erilaiset rekisterit, tietojärjestelmät ja tietoaltaat toimivat varastoina, joista tarvittavaa tietoa voidaan poimia, yhdistellä ja hyödyntää. Lainsäädäntö suojelee tietojen väärinkäytöltä mutta myös mahdollistaa tietojen hyödyntämisen mm. soteohjauksessa.
Kun arvioidaan vaikuttavuutta, arvioidaan mitä saadaan aikaan: syntyykö toiminnalla haluttuja muutoksia. Vaikuttavuusperustaisuuden ytimessä on huomion kiinnittäminen asiakkaan tai potilaan arjessa merkityksellisiin asioihin, asiakkaalle tai potilaalle relevantteihin vaikutuksiin kuten elämänlaatuun ja arjessa pärjäämiseen. Vaikuttavuusperustaisessa johtamisessa keskeistä on myös asiakkaiden osallistaminen omaan hoitoonsa eli asiakasosallisuus. Asiakkaille relevantit vaikutukset tunnistetaan parhaiten kysymällä heiltä itseltään. Miten voit? Miten arkesi sujuu? Pärjäätkö? Oliko tästä toimenpiteestä tai kohtaamisesta sinulle hyötyä – minkälaista hyötyä? Entä millainen asiakkaan kokemus palvelusta on? Koetko tulleesi kuulluksi? Pystyitkö osallistumaan palvelun suunnitteluun? Hyvä asiakasosallisuus ja asiakaskokemus usein parantavat hoitoon sitoutumista ja siten myös voivat vahvistaa palvelun vaikuttavuutta. Vaikuttavuusperustaisuus ohjaa meitä kohti kokonaisvaltaista asiakaslähtöistä ajattelua.
Hyödyntämällä vaikuttavuustietoa voidaan säästää kustannuksia, kun keskitytään vaikuttaviin toimiin ja vähennetään tekemistä, josta ei ole ihmisille merkittävää hyötyä.
Vaikuttavuuden mittareita ja vaihtoehtoiskustannus
Vaikuttavuustiedon mittaamiseen on hyviä kansainvälisiä standardeja ja valmiita validoituja mittaristoja eri sairausryhmille esimerkiksi ICHOMilla (International Consortium of Health Outcomes). THL:n ylläpitämät kansalliset laaturekisterit ovat keskeisiä vaikuttavuuden arvioinnissa ja parantamisessa. Erikoissairaanhoidossa on paljon myös omia mittareita ja rekistereitä.
Vaikuttavuuden mittaaminen onkin lähtenyt liikkeelle juuri erikoissairaanhoidosta, sairaalatyöstä. On helpompaa rakentaa vertailevia tutkimusasetelmia esimerkiksi polven tähystysleikkauksesta kuin terveyskeskuskäynneistä, lastensuojelusta tai päihdehoidosta. On myös vaikea eriyttää, johtuuko vaikuttavuus juuri tietystä asiantuntijapalvelusta vai jostain muusta asiasta tai monimutkaisesta ja ehkä sattumanvaraisestakin asioiden ketjusta. Mutta se, että vaikuttavuuden mittaaminen on hankalaa ei tarkoita, etteikö sitä pitäisi tehdä.
Suomessa esimerkiksi Diakonissalaitoksen Vamos-palvelut on hienosti osoittanut toimintansa vaikuttavuutta. Vuonna 2022 Vamoksen intensiivisessä, kiireettömään kohtaamiseen sekä yksilö- ja ryhmävalmennuksiin perustuvassa valmennuksessa 56 % mahdollisen syrjäytymisuhan alla olevista nuorista eteni työ- ja koulutuspoluille. Itlan tekemien laskentamallien mukaan Vamoksen toiminta on tuottanut 10 vuodessa noin 18,5 miljoonaa euroa yhteiskunnallista hyötyä. Tutkimus osoitti, että nuorten koulutus- ja työllisyyspolkuja tukevia palveluja pitää antaa mahdollisimman aikaisin, jos halutaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Varhainen tuki on myös inhimillisesti hyvää. (Merikukka, Hartman, Ristikari et al 2021: Vamos-nuortenpalvelun vaikuttavuustutkimus.)
Vaihtoehtoiskustannus on kiinnostava käsite. Jos emme panosta nyt esimerkiksi vakavasti masentuneiden nuorten auttamiseen, millaisia lisäkustannuksia siitä voi seurata? Paljonko maksaa syrjäytyminen ja se, että ihminen ei esimerkiksi tule tekemään palkkatyötä ja maksamaan veroja? Millaisia terveysriskejä syrjäytymisestä voi seurata? Entä muita elämänlaatuun liittyviä asioita?
Kuntien, järjestöjen ja muun 3. sektorin palvelut liitetään hyvinvointialueen hyte-kokonaisuuteen
Hyvinvointialueiden hyte-työssä on keskeistä integroida kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot kokonaisuudeksi, joka on sekä asiakkaiden että ammattilaisten helposti löydettävissä. Myös lainsäädäntö ohjaa järjestöyhteistyötä ja velvoittaa hyvinvointialueita ja kuntia tukemaan järjestöjä. Järjestöjen työ kirjataan erilaisiin dokumentteihin kuten hyvinvointisuunnitelmaan ja -kertomukseen, ja järjestöjen kanssa käydään hyte-neuvotteluja.
Suomessa on 10 708 sote-järjestöä. Uudenmaan hyvinvointialueilla on Helsingissä 1799, Länsi-Uudellamaalla 709, Vantaa-Keravalla 271, Keski-Uudellamaalla 261 ja Itä-Uudellamaalla 173 sote-järjestöä (Haikari 2023). Ne tekevät järjestölähtöistä auttamistyötä ja osa myös palvelutuotantoa. Järjestöjen koko ja henkilöstörakenne vaihtelee hyvin paljon, samoin niiden toiminnan kohderyhmät ja fokukset.
Meidän on todella tärkeää saada tämä monipuolinen järjestöresurssi valjastettua toimimaan asukkaiden hyväksi mahdollisimman tehokkaasti. Tämä edellyttää järjestöiltä sitä, että niiden toiminta on sekä kansalaisten että ammattilaisten tiedossa. Ammattilaisten pitää tuntea alueen järjestökenttä, jotta he voivat palveluohjata asiakkaita järjestöjen palvelujen piiriin.
Järjestöillä on hyvä kontakti alueen asukkaisiin ja näiden arkeen, eri väestöryhmiin ja myös viranhaltijoiden huonosti tavoittamiin ihmisiin, mikä osaltaan mahdollistaa tuloksellisen työn tekemistä ja tuo myös tärkeää tietoa johtamisen tueksi. Yhteisiin ilmiöihin on tärkeä päästä käsiksi monitoimijaisesti ja monialaisesti.
Tulokset, vaikutukset, vaikuttavuus ja systeeminen ote vaikuttavuuden parantamiseen
Kustannusten hallinnan kannalta on järkevää huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista, terveydestä, työ- ja toimintakyvystä ennen kuin isompia ongelmia ilmenee. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja varhainen puuttuminen ongelmiin kannattaa sekä kustannusten takia että inhimillisesti. Erikoissairaanhoito on tietenkin tuiki tarpeellista. Kaikkeen ei voi vaikuttaa. Kun ihminen sairastuu vakavasti tai tarvitsee sairaalahoitoa, sairaalaan pitää päästä vähintään hoitotakuun mukaisesti.
Parhaimmillaan hyvinvointialue rakentaa perusterveydenhuollosta, sosiaalitoimesta, erikoissairaanhoidosta sekä järjestöjen palveluista saumattoman palvelukokonaisuuden, jossa yhteistyö toimii asiakaskeskeisesti, asiakkaita osallistaen ja hyvään asiakaskokemukseen panostaen. Jokainen palveluntarjoaja jo toimintaa suunnitellessaan miettii, mitä tuloksia ja vaikutuksia toiminnalla tavoitellaan. Ja myöhemmin: mitä tuloksia ja vaikutuksia saatiin. Tuloksia, vaikutuksia ja vaikuttavuutta kannattaa tarkastella yhden toiminnon lisäksi toimintakokonaisuuksissa ja palvelupoluissa. Tavoitteena voisi olla systeeminen ote vaikuttavuuden parantamiseen. Hyvinvointialueen yhteistyörakenteet palvelualueiden sisällä ja välillä, järjestöjen ja kuntien kanssa sekä vahva osallisuus mahdollistavat parempaa vaikuttavuutta.
On selvää, että pienillä järjestöillä ei ole resursseja mittaviin vaikuttavuustutkimuksiin, mutta tulosten ja vaikutusten arviointi onnistuu pieniltäkin. On hyvä lähteä liikkeelle jostain, itsearviointina tai arviointina rahoittajalle. Kerätty pienikin tieto kumuloituu. Vertailu ja aikajanat tuovat lisäkiinnostavuutta vaikuttavuustietoon.
Hyvinvointialueen kannattaa kasvattaa hyvää vaikuttavuuskulttuuria eri toimijoiden suuntaan. Pirkanmaan hyvinvointialue Pirha on hyvä esimerkki hyvinvointialueesta, jossa vaikuttavuuden johtamiseen on panostettu systemaattisesti jo vuosia. Pirhan hallintoylilääkäri Suvi Liimataisen mukaan toimintakulttuuria alettiin muuttaa niin, että painopiste siirrettiin suoriteperusteisuuden johtamisesta kokonaisvaltaiseen asiakaslähtöiseen ajatteluun. Jo sitä ennen oli asetettu tavoitteet, valittu mittarit ja raportointi, sovittu vastuutahot ja työnjako. Digitaalisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään. Vaikuttavuuden tiekartta sisältää myös tutkimustoimintaa ja koulutusta. (Lähteena Liimataisen esitykset Vaikuttavuusseura ry:ssä 7.2.2023 ja Lääketietokeskuksessa 16.3.2022.)
Tällä hetkellä Pirkanmaalla valmistellaan kansallista sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskusta. Siellä koordinoidaan kansallista vaikuttavuusverkostoa, joka pyrkii löytämään vastauksia ja mittareita siihen, miten hyvinvointialueilla tuotetaan ihmisten elämänlaatua parantavia palveluja yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti. Tämä on erittäin kiinnostava EU-rahoitteinen hanke, jossa myös kootaan eri puolilla Suomea syntyneet parhaat käytännöt, asiakaskyselyt, mittarit ja tutkimustulokset yhteiseen jatkojalostukseen.
Teksti: Milla Kajanne
