Järjestöjen suurimmat kulut ovat tilavuokrat ja palkkakustannukset. Tilojen ilmainen käyttöoikeus hyvinvointialueiden ja kuntien tiloissa lisää järjestöjen mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa avustusleikkauksista huolimatta, ja se tuo mukanaan myös muita hyötyjä: 

• Samoissa tiloissa toimiminen tiivistää yhteistyötä järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden välillä 
• Tilojen käyttöaste nousee, mikä on samalla kestävän kehityksen mukaista 
• Palveluohjaus tehostuu ja alueen asukkaat löytävät hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan pariin helpommin myös toimijoiden yhteisen aluemarkkinoinnin ansiosta
  
  

Tilojen yhteiskäyttö

Hyvinvointialueilla ja kunnilla on järjestöjen toimintaan sopivia tiloja, joiden järjestelmällinen avaaminen yhteiskäyttöön lisää hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan tarjontaa alueilla: 

• Ikäihmisten yksiköt sopivat ikääntyneiden parissa toimiville järjestöille.  
• Terveysasemat, sairaalat, hyvinvointikeskukset ym. ovat sopivia päihde-, mielenterveys- ja potilasjärjestöille.  
• Perhekeskukset sopivat lapsiperhejärjestöille.  
• Kuntien tilat sopivat esimerkiksi erilaisen harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan järjestämiseen.  

Hyvinvointialueiden ja kuntien kannattaa yhdistää voimansa ja sopia lainauskäyttöön avattavista tilakohteista alueella. Tilojen avaaminen yhteiskäyttöön alkaa tilojen luovuttamisen ja lainauskäytön periaatteiden linjaamisesta. Tilojen käyttöasteen seurantaan kannattaa panostaa, jotta hukkaresurssiin ja potentiaalisiin tiloihin päästään kiinni.  

Palveluverkkotarkastelun yhteydessä on hyvä kartoittaa järjestöjen toimintaan sopivat tilat. Tilakohteen olisi hyvä sopia myös iltakäyttöön, sillä iso osa toimintaa järjestävistä vapaaehtoisista on vielä työelämässä, ja he voivat järjestää toimintaa vasta työpäivän jälkeen iltaisin. 

Kun sopivat tilat on löydetty, etenee tilojen yhteiskäyttöprojekti seuraavalla tavalla:  

• Tilakohteessa tapahtuvasta järjestöyhteistyöstä vastaavat työntekijät nimetään.  

• Jotta työntekijöiden aikaa menisi mahdollisimman vähän hallinnollisiin tehtäviin, käytössä olevan varausjärjestelmän rinnalle kannattaa kilpailuttaa sellainen tilavarausjärjestelmä, josta järjestöt voivat tutustua varattavissa oleviin tiloihin ja aikoihin. Esimerkiksi tilapankki.fi on sellainen tilavarausjärjestelmä, joka on helppo ottaa käyttöön olemassa olevan järjestelmän rinnalla, joka auttaa seuraamaan tilojen varausastetta ja joka automatisoi yhteistyökumppaneiden tekemien tilavarausten hallinointiin liittyviä työvaiheita. 
• Järjestöille tiedotetaan mahdollisuudesta hakea tilojen käyttöoikeutta, kun kulunvalvonnan käytännöt on saatu ratkaistua ja tilat on saatu syötettyä varausjärjestelmään.   

Hyte-toiminnan aluemarkkinointi 

Hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan on tärkeä saada mukaan uusia ihmisiä. Hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen kannattaa tehdä yhteistyötä, kun alueella järjestetystä hyte-toiminnasta viestitään alueen asukkaille. Aluemarkkinointi on tehokasta, kun järjestöjen toimintatiedot saadaan kerättyä yhteen paikkaan, jossa tiedot pysyvät ajan tasalla ja josta tietoja on helppo hyödyntää sekä digitaalisissa että perinteisissä kanavissa.   

Aluemarkkinoinnin yksi tärkeimmistä tehtävistä on saada järjestöt syöttämään toimintailmoitukset Lähellä.fi-palveluun. Tieto alueen toiminnasta leviää Lähellä-tietovarannosta mm. tapahtumakalentereihin, palvelutarjottimille ja paikallismedioihin. Olemme kehittämässä ratkaisua, jonka avulla esitteiden, viikko-ohjelmien ja tapahtumalistausten tulostaminen on mahdollista Lähellä.fi-datan pohjalta. Tiloissa tapahtuva esitejakelu sekä tiedottaminen ilmoitustauluilla ja diginäytöillä tukee palveluohjausta puolin ja toisin eri toimipaikkojen välillä. 

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, jos haluat tietää lisää tilojen avaamisesta yhteiskäyttöön tai aluemarkkinoinnin kehittämisestä alueellasi! 

Kysymyksiisi vastaavat kehittämispäällikkö Jussi Sorsimo tai suunnittelija Miikka Pääkkö.