VESA-vapaaehtoiset kokoontuivat syksyn ensimmäiseen vertaistapaamiseen HyTe:ssä torstaina 4.9.2025, jolloin vaihdoimme kuulumisia kesän jälkeen. Tapaamisella pohdimme, miten saisimme parhaiten todennettua VESA-toiminnan hyvät vaikutukset keikkoja saaville ikäihmisille. Kehitimme yhdessä VESAn asiakaskyselyä toimivammaksi toukokuun asiakaskyselyn palautteen pohjalta. Vapaaehtoisten havainnot ja kokemukset olivat tässä kullanarvoisia. Lokakuulle on tulossa uusi, helppokäyttöisempi kyselylomake, jonka avulla vapaaehtoiset voivat kysyä asiakkailta VESA-toiminnan annista.
Lämmin kiitos kaikille vapaaehtoisille, jotka osallistuivat toukokuun asiakaskysymysten toteuttamiseen ja mahdollistivat näin asiakkaiden äänen kuulumisen VESA-toiminnan raportoinnissa. Saimme kyselyyn runsaasti vastauksia ja paljon hyviä kehitysehdotuksia. Käsittelimme torstain 4.9.2025 vertaistapaamisella VESA-vapaaehtoisten kanssa toukokuun kyselyä, pohdimme asiakkaille esitettäviä kysymyksiä VESA-toiminnan tavoitteita vasten ja kehitimme kyselyä entistä paremmaksi ja vapaaehtoisille helpommaksi täyttää. Hyödynnämme havaintojamme seuraavassa lokakuussa toteutettavassa samantyyppisessä kyselyssä.
Koontia toukokuun asiakaskyselystä
Suurin haaste vastaamisessa olivat kysymykset, joihin voi vastata vain avoimilla lauseilla. Kyselystä toivottiin jatkossa sellaista, että siihen voisi vastata joko kyllä/ei vastauksin tai jollain asteikolla. Tällöin kysymyksiin vastaaminen helpottuisi keikan aikana ja voisi keskittyä asiakkaan kohtaamiseen. Keikkapalautteeseen sidottujen asiakaskysymysten haasteena oli myös se, ettei kysymyksiä ehkä muistettu kysyä, koska keikkapalautteeseen vastataan vasta keikan jälkeen. Toisaalta, jos sama vapaaehtoinen tapasi toukokuussa useammin saman asiakkaan, ei kysymysten toistaminen joka tapaamisella tuntunut järkevältä.
VESA-toiminnan työntekijöiden näkökulmasta avoimista vastauksista oli myös joskus vaikea tulkita, onko kyseessä asiakkaan näkemys vai vapaaehtoisen oma arvio asiasta. Avointen vastausten analysointi saattoi johtaa virhetulkintoihin, etenkin jos vastaus ei suoraan vastannut kysymyksen asettelua. Palautetta tuli siitä, ettei osa kysymyksistä sopinut erilaisiin keikkojen tehtävätyyppeihin. Määrälliset vastaukset helpottaisivat myös tiedon koontia ja raportointia.
Jotkut vapaaehtoiset kokivat tungettelevana tai kehujen kerjäämiseltä kysyä asiakkaalta, onko heidän yksinäisyytensä lievittynyt ja toimintakyky vahvistunut heidän tekemiensä VESA-keikkojen myötä. Jotkut taas kokivat, että näistä kysyminen on tärkeää VESA-toiminnan näkyväksi tekemiseksi ja selittivät tämän myös asiakkaille.
Palautteita lukiessa huomattiin, että vapaaehtoisten on tärkeää tietää VESA-toiminnan tavoitteet ja niihin liittyvät käsitteet, jotta ymmärretään, miksi pyydämme kysymään asiakkailta tällaisia kysymyksiä. Tämän vuoksi VESA-toiminnan tavoitteita ja arviointia nähtiin tärkeänä avata vertaistapaamisella. Vapaaehtoiset näkivät tärkeänä, että asiaa avataan myös VESA-viestissä tässä artikkelissa.
VESA-toiminnan tavoitteet
Keikka-apu alkoi Espoossa jo vuonna 2011. Mukana vertaistapaamisella oli myös ihan alusta asti mukana ollut vapaaehtoinen, joka muisteli varhaisia aikoja. Tuolloin VESA-keikat olivat pääosin pieniä tai vähän suurempiakin kodinaputöitä. Tuolloin asiakkaista suuri osa asui yksin omakotitalossa, joten tällaiselle avulle oli myös tarvetta. Vaikka asiakkaiden yksinäisyyden lieventäminen ei ollut Keikka-avun alkuaikoina ensisijaisena tavoitteena, moni asiakas ja osa vapaaehtoisistakin koki yksinäisyyttä ja heille keikkojen mahdollistamat sosiaaliset kontaktit olivat tärkeitä.
Keikan asiakkaiden yksinäisyyden ja toimintakyvyn vahvistamisen tavoite on ensi kertaa mainittu Keikka-avun historiassa vuonna 2017, jolloin yhteiskunnallinen keskustelu yksinäisyyden vähentämisestä vahvistui. Nykyään VESA-toiminnan tavoitteena on vähentää kotona asuvien ikäihmisten yksinäisyyttä ja syrjäytyneisyyttä ja näin tukea itsenäistä asumista. Arjen avun katsotaan lisäävän ikäihmisten turvallisuuden tunnetta sekä vahvistavan omaa toimijuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Vapaaehtoisille VESA-toiminta antaa merkityksellistä sisältöä elämään ja tuottaa hyvinvointia.
Hankkeen rahoittajalle STEA:lle arvioitava tavoite Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kotona tai tuetusti asuvien vähintään 65-vuotiaiden ikäihmisten osalta on, että VESA-keikkojen avulla heidän sosiaaliset kontaktinsa ja ulkoilu lisääntyvät ainakin niiden osalta, jotka haluavat ulkoiluseuraa. VESA-keikkojen tiettyjen tapahtumatyyppien ja niiden sisällä tehtävien toimien johdosta voidaan olettaa yksinäisyyden vähenevän ja toimintakyvyn pysyvän hyvänä tai kohentuvan. Tämä on tarkoitus todentaa juurikin vapaaehtoisten asiakkaille toteuttamalla kyselyllä, jonka kysymykset vastaavat tavoitteita.
Ikääntyneiden yksinäisyyden kokemukset
Yksinäisyys on monimuotoinen ilmiö, joka liittyy vahvasti omaan kokemukseen eikä näin ollen ole suoraan suhteessa sosiaalisten kontaktien määrään, vaan laatuun. Ikääntyessä voi ilmentyä kolmenlaista yksinäisyyden kokemusta: emotionaalista eli tunnepuoleen liittyvää, fyysistä kosketuksen ja läheisyyden puutteesta johtuvaa sekä sosiaalista yksinäisyyttä, jolloin vuorovaikutussuhteet jäävät vajanaisiksi. Yksinäisyyttä voi kokea myös ihmisten keskellä, jos olemassa olevia ihmissuhteita ei koeta merkityksellisinä tai ihminen ei koe tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi ihmisiä kohdatessaan.
Elämäntilanteen muutoksetvoivat aiheuttaa yksinäisyyttä, jos eläkkeelle jäätyä tai toiselle paikkakunnalle muuttaessa vanhat ystävyyssuhteet katkeavat tai hyvä ystävä tai elämänkumppani menehtyy. Ikääntyneeltä voi puuttua kokonaan läheisten tukiverkosto tai läheiset asuvat kaukana tai ovat kiireisiä. Tällöin tavalliset ja arkipäiväisiltä tuntuvat asiat voivat jäädä tekemättä, jos niihin ei saa apua. Liikuntakyvyn menetyksen tai muuten fyysisen kunnon, näön tai kuulon heikentymisen myötä harrastuksista tai liikkumisesta on voitu joutua luopumaan tai vähentämään. Kodin ulkopuolella yksin liikkuminen voi pelottaa, mikä voi johtaa eristäytymiseen. Nopeasti muuttuva yhteiskunta, jossa palveluiden käytännöt, digitaaliset laitteet ja jopa niihin liittyvän sanasto vaihtuu jatkuvasti, voi nostaa esiin yksinäisyyden- ja erillisyydentunteita.
Asiakaskyselyn palautteissa toimintakyky liitettiin useimmiten vain liikuntakykyyn. Toimintakyky on kuitenkin moniulotteinen käsite, joka tarkoittaa ihmisen sekä fyysisiä, psyykkisiä että sosiaalisia edellytyksiä tai kykyä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista omassa elinympäristössään. Fyysinen toimintakyky liittyy kehoon ja kykyyn liikkua tai liikuttaa itseään sekä aistitoimintoihin, kuten näköön ja kuuloon. Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa mielen voimavaroja, joiden avulla selviydytään arjen haasteista ja kriisitilanteista ja sillä on vahva linkitys elämänhallintaan, mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Kognitiivinen toimintakykyon kykyä vastaanottaa ja käsitellä tietoa ja se linkittyy mm. muistiin, oppimiseen, hahmottamiseen, ongelmien ratkaisuun. Sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa kykyä vuorovaikutukseen muiden kanssa sekä sosiaaliseen aktiivisuuteen ja osallisuuden kokemuksiin.
Toimintakyvyn moniulotteinen käsite
Toimintakyvyn ulottuvuudet eivät ole erillisiä vaan kytkeytyvät vahvasti toisiinsa ja ne tulee suhteuttaa ympäristön vaatimuksiin ja edellytyksiin sekä omaan terveydentilaan ja muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Hyvä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja niitä tukeva ympäristö auttavat ihmisiä voimaan hyvin, löytämään paikkansa yhteiskunnassa, jaksamaan elämässä sekä selviytymään arjesta itsenäisesti.
Ikääntyessä fyysinen toimintakyky ajan myötä heikentyy, joskin hyvin eri tahtiin eri ihmisillä. Kognitiivinen toimintakyky voi olla muistisairauden alkuvaiheessa olevalla ihmisellä hieman heikentynyt, mutta muuten terveenä ja paljon liikkuvana hänen fyysinen toimintakykynsä voi olla hyvä. Ikääntyessä psyykkinen toimintakyky voi säilyä hyvin vahvana ja myös vahvistua. Iän karttuessa itsetuntemus on usein kasvanut ja omat selviytymiskeinot löytyneet. Tällöin resilienssi eli mielen joustavuus usein vahvistuu uusia haasteita kohdatessa, kun ihminen on jo oppinut selviämään elämän haasteista ja sopeutunut esim. kivun kanssa elämiseen psyykkisiä voimavarojaan hyödyntämällä. Sosiaalinen toimintakyky taas riippuu ihmisen mahdollisuuksista toteuttaa hänelle merkityksellisiä ihmissuhteita. Vaikka ihminen makaisi halvaantuneena yksin kotona, voi hänen psyykkinen ja sosiaalinen toimintakykynsä vahvistua, jos hän tuntee tulleensa kohdatuksi ja saa parhaimmillaan tukea ja henkistä kannustusta vapaaehtoiselta, minkä seurauksena mieliala kohenee.
Vertaistapaamisella vapaaehtoiset tunnistivat VESA-asiakkaissa useita yksinäisyyteen ja toimintakykyyn linkittyviä ilmiöitä ja samalla todettiin myös VESA-toiminnan yksinäisyyttä lieventävä ja toimintakykyä ylläpitävä vaikutus. Nämä nousivat esiin myös useissa asiakkaiden vastauksissa. VESA-keikkojen kiireettömät ja läsnäolevat keskustelevat kohtaamiset nähtiin erityisen tärkeänä yksinäisyyden lievittäjänä. Vapaaehtoisen henkinen tuki ja turva yhdessä ulkona liikkuessa tai saattaja-apuna palveluihin kulkiessa auttaa uskaltautumaan lähtemään liikkeelle ja voi vaikuttaa niin fyysistä, sosiaalista kuin psyykkistäkin toimintakykyä vahvistavasti. Digituen myötä kynnys digilaitteiden ja -palveluiden käyttöön madaltuu ja eristäytyneisyyden kokemukset voivat vähentyä, kun tietää, että aina on joku, joka jaksaa opastaa ja selittää vaikeiksi koettuja asioita, jotta yhteys maailmaan löytyy myös digilaitteen kautta.
Lokakuun asiakaskysely tulossa
Olemme hyvin kiitollisia, että vapaaehtoiset ovat antaneet meille arvokasta aikaansa VESA-toiminnan arvioinnin kehittämiseen, jotta saamme asiakkaiden äänen kuuluviin. Jatkamme VESA-toiminnan aikaansaaman yksinäisyyden ja toimintakyvyn vahvistumisen tarkastelua lokakuun asiakaskyselyllä.
Kokemuksista ja palautteesta viisastuneina, toteutamme lokakuun asiakaskyselyn erillisenä kyselylomakkeella, joka linkitetään keikkapalautteeseen. Kysely on tulostettavissa (tai noudettavissa tulostettuna HyTestä) ja kirjoitamme alkuun asiakkaille luettavissa olevan tiedoksiannon, miksi vapaaehtoiset kysyvät näitä kysymyksiä ja miten tätä tietoa käytetään. Kyselyssä on uudet selkeät kysymykset VESA-toiminnan tavoitteita vasten sekä vastausvaihtoehdot kyllä/ei tai asteikolla ja avoin vastauskenttä, jos joku haluaa täsmentää vastauksia sanoin. Kysymykset kysytään vain kerran samalta asiakkaalta kuukauden aikana ja keikkojen vaikutuksista kysytään yleisellä tasolla, joten ne eivät kohdistu vain kysymystä esittävään vapaaehtoiseen. Toivomme, että nämä keinot helpottavat vapaaehtoisten tärkeää tehtävää asiakkaita kohdatessa ja heitä kuullessa!
Teksti: Johanna Laine
