HyTe ry:n VESA-toiminnan VESA tulee sanoista Vapaaehtoistoimintaa Senioreiden Avuksi. Toiminnan tavoitteena on helpottaa kotona asuvien ikäihmisten yksinäisyyttä, lisätä turvallisuuden tunnetta ja auttaa elämän pikkuasioissa. Tätä tehdään vapaaehtoisvoimin – vuonna 2022 vapaaehtoisia oli 300 – senioreita pääosin itsekin. Aktiivisten vapaaehtoisten toimintaa ohjaavat myötätunto, palkitsevuus ja merkityksellisyys. VESA-toiminnan asiantuntijan johdolla koordinoidaan keskitetysti vapaaehtoisten rekrytointia, koulutusta ja perehdytystä sekä toiminnan markkinointia sekä vapaaehtoisten tukemista, virkistystoimintaa ja kiittämistä. Toiminnan kehittämistä ja markkinointia tehdään yhteistyössä Länsi- Uudenmaan hyvinvointialueelle siirtyneen Espoon ikäihmisten palveluiden sekä Espoon kaupungin liikunta- ja kulttuuripalveluiden kanssa.
VESA-toiminta työllistää kaksi työntekijää – vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin ja vapaaehtoistoiminnan asiantuntijan. Lisäksi tiimiin kuuluu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori sekä yhteistyökumppaneina laaja verkosto muita toimijoita mm. palvelukeskusten toiminnanohjaajat. VESA-toiminta jakaantuu kahteen toiminnan muotoon – yksilöllisiin käynteihin asiakkaan luona ja seniorikeskuksissa yhteisöllisiin tehtäviin mm. ryhmätoimintaan. Yksilökäyntejä asiakkaan luona tapahtuu toki myös Espoon Elä ja Asu -keskusten ja palveluasumisen yksiköissä. Asumisyksiköiden ulkopuoliset käynnit koordinoidaan VESA-toiminnan Keikka-avun toimesta ja siinä käytetään avuksi Clara-toiminnanohjausjärjestelmää. Erilaisia keikkoja ovat mm. Saattaja-apu, ulkoiluystävä, kuntosaliystävä, kauppakaveri, juttukaveri, pelikaveri, uintikaveri, saaristokaveri…
“Kyllä minulla nyt ruokaa on!” tuhaisee Liisa miniälleen puhelimessa. Hän kurkkaa samalla kuiva-ainekaappiin – vielä olisi puurohiutaleita ainakin kolmeksi päiväksi – ja jättää sanomatta, että on syönyt pelkkää puuroa jo viimeiset viisi päivää. Kauppaan Liisa ei uskalla lähteä yksin, kun uutisissa puhuttiin niistä taskuvarkaista...
Vapaaehtoiset tuovat turvallisuutta ikäihmisten arkeen
VESA-toiminta ja vapaaehtoiset ovat merkittävässä roolissa ikääntyneiden turvallisuuden tunteen vahvistamisessa. Vuonna 2022 VESA-vapaaehtoiset tekivät n. 1800 keikkaa eli yksittäistä vapaaehtoistehtävää kotona asuvien ikäihmisten hyväksi, VESA:n vapaaehtoistoiminnan asiantuntija Rina Oksanen kertoo ylpeänä. Hyvä huolenpito ja toimintakyvyn vahvistaminen luo turvallisuutta ja vahvistaa itsenäistä liikkumista ja rohkeutta lähteä liikkeelle. Se taas luo positiivisuuden kierteen, joka edelleen vahvistaa elämän positiivisia asioita. Vapaaehtoistoiminta voi parhaimmillaan voimaannuttaa ikääntyneitä ja ennaltaehkäistä tapaturmia, vähentää sairastavuutta sekä yksinäisyyttä.
Suomen väestön ikääntymisen merkitys arjen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä on noussut merkittävästi. Keskeisimmässä asemassa ovat asuminen, tapaturmien välttäminen, turvallinen liikkuminen sekä kaltoinkohtelun ja rikoksien ennaltaehkäisy. Ikääntyneiden turvallisuuden vahvistaminen vaatii sisäisen viranomaistyön lisäksi tiivistä ja monimuotoista yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen välillä. (Sisäministeriö, Helsinki 2018.)
Hyvinvointia tuottavien edistävien palveluiden neuvonta- ja ohjausyksikön vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Pirjo Heinojoki-Pellinen työskentelee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Seniori-infon yksikössä. Hän kertoo, että turvallisuuden tunne korostuu palvelukeskustoiminnassa, kotihoidossa sekä ikääntyneiden kotona. Hän toteaa myös, että palvelukeskustoiminta on yksi tärkeä osa-alue ikääntyneiden vapaaehtoisten toimintakenttää.
Seppo juttelee lintuystävilleen ikkunan läpi ja vakuuttaa tulevansa taas joskus. Pelkkä muisto kaatumisesta ja lonkan murtumisesta säväyttää kivulla. Seppo istahtaa nojatuoliinsa ja päättää jättää lintujen ruokkimisen toisten kyvykkäämpien vastuulle.
Palvelukeskukset ryhmätoiminnan ja liikunnan tukena
Palvelukeskus ja koti muodostavat yhdessä elinympäristön, jossa on mahdollisuus huolehtia itsestään. Palvelukeskuksien vapaaehtoisten vetämää ryhmätarjontaa pyritään pitämään monipuolisena ja runsaana. Pitkäaikaishoivan asukkaiden elämänlaatua kohennetaan lisäämällä elämänmakuista toimintaa vapaaehtoisten voimin. Palvelukeskusten Avoin olkkaritoiminta on matalan kynnyksen toimintaa, joka luo rytmiä päivään ja ikääntyneet voivat pyytää ammattilaisilta apua lääkäriaikojen varaamiseen, digilaitteiden käyttöön sekä asioiden hoitamiseen. Monille ikääntyneille sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä yhteiskunnan digitalisoituminen tuottaa haasteita ja pelkoa. Ammattilaiset voivat pyytää VESA-toiminnan Keikka-avusta vapaaehtoisen auttamaan varatulle lääkärikäynnille.
“Vähän on ottanut rinnasta kipeästi jo monena iltana” – Elli miettii huolestuneena iltauutisten äärellä. Yksin terveyskeskukseen lähtemisen pelko kuitenkin ylittää ajoittaisen huolen terveydentilasta.
VESA-asiantuntija Rina Oksanen kertoo, että liikunnan arvo ikäihmisen fyysisen turvallisuuden ja fyysisen kyvykkyyden ylläpitämisessä on mittaamattoman tärkeä. Lihaskunto voi heikentyä jo kahden viikon vuodelevon aikana merkittävästi. VESA:n ulkoiluystävästä voi saada seuraa ja tukea kävelylenkeille. Kuntosaliystävät auttavat ikääntyneitä osallistumaan turvallisesti liikuntaan ja kuntoutumaan erilaisista vammoista ja operaatioista. Lihaskunnon huolto tukee ihmisen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja auttaa selviytymään itsenäisesti arjessa. Hyvä lihaskunto auttaa ehkäisemään kaatumisia – jalka nouseekin nopeasti korjaamaan kaatumisen pelkäksi horjahdukseksi. Kuntosaliystävät ovat tärkeässä roolissa ikääntyneiden toimintakyvyn ja turvallisen itsenäisen arjen mahdollistajana, ynnää Oksanen (Sairaanhoitaja/Terveydenhoitaja YAMK).
Kuntosaliystävien lisäksi palvelukeskuksessa kohtaavat vapaaehtoistoiminnan juttukaverit, jotka pitävät seuraa sekä keskustelevat ikääntyneiden kanssa. Erilaiset kerhot, ompelu- ja kädentaidon ryhmät, taide- ja maalausryhmät, lauluryhmät, tanssiryhmät ja joogaryhmä toimivat henkilökunnan ja vapaaehtoisten ohjaamina. Monimuotoinen ryhmätoiminta luo osallisuutta ja tukee sisäistä voimaantumista sekä tuo sisältöä ja merkityksellisyyden tunnetta arkeen.
Espoon alueella on viisi keskeistä palvelukeskusta. Palvelukeskustoiminnassa korostuvat vapaaehtoisuus, avoimuus ja matalan kynnyksen toiminta. Tapiolan ja Espoon keskuksen palvelukeskukset ovat avoinna arkisin kävijöille, jotka asuvat kotona tai asumispalveluissa. Sen lisäksi Elä- ja asu seniorikeskukset Leppävaarassa, Soukassa ja Kauklahdessa palvelevat yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen palvelunsa asukkaita. Pirjo Heinojoki-Pellinen muistuttaa, että ikääntyneiden turvallisuus on monimuotoinen ilmiö. Etsivä vanhustyö on aloittanut yhteistyön kotihoidon kanssa pari vuotta sitten. Tarkoituksena on parantaa kotona asuvien ja yksinäisten ikääntyvien turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia sekä saattaa apua tarvitsevia ikääntyneitä osalliseksi palveluiden piiriin.
Järjestöt täydentävät julkisen sektorin palveluita
Heinojoki-Pellinen ja Oksanen toteavat yhteen ääneen, että HyTe ry:n rooli on merkittävä vapaaehtoistyön mahdollistajana. On tärkeää, että on olemassa kolmannen sektorin toimijoita, jotka täydentävät julkisten sektoreiden palveluita. Heinojoki-Pellinen painottaa kuitenkin, että vapaaehtoistoiminta ei korvaa resursseja tai ammattilaisten työpanosta palvelukeskuksessa eikä kotihoidossa. Vapaaehtoistoiminta voi kuitenkin niukoista resursseista johtuen lisätä laatua ja vaikuttavuutta palveluihin. Vapaaehtoiset ovat mukana osa-alueissa, joihin henkilökunta ei riitä eikä ratkea. Tämä tarkoittaa esim. asiointiin liittyvää apua sekä lääkärissä käyntiä, missä vapaaehtoiset mahdollistavat asioinnin palveluissa sekä ennaltaehkäisevät syrjäytymistä palveluista ja viivettä hoidoissa.
Ikääntyneiden turvallisuus muodostuu monimuotoisista asioista. Se pitää sisällään liikuntaa, iloa ja kykyä liikkua ja tuntea olonsa turvalliseksi omassa kehossaan. Turvallisuus on myös sosiaalisia suhteita ja mielen hyvinvointia, tunne siitä, että on yhteydessä muihin ihmisiin ja voi tulla huomatuksi muiden toimesta. Sen lisäksi turvallisuudessa on tärkeää se, että voi viettää aikaa turvallisesti kotona. Se on psyykkinen kokemus, mutta myös fyysinen. Turvallisuuteen liittyvät myös monet muut arkiset ja pienet asiat: puhelimen käyttö ja puhelinmyyjien rajaaminen, oven jättäminen avaamatta vieraille, paloturvallisuus, taloudellinen turvallisuus, turvavälineiden toimivuus, apuvälineet, matot, kodin sisustus ja lattioiden liukkaus, Heinojoki-Pellinen summaa.
Suomalaisten turvallisuuden tunne on kasvanut ja vahvistunut 2021- 2022 välisenä aikana huolenaiheista riippumatta. Kriisien jatkumisesta ja talouden epävakaudesta johtumatta luottamus viranomaisiin on väestötutkimuksen mukaan pysynyt ennallaan. (Sentimentin väestötutkimus, 2022). Toimiva palvelujärjestelmä on yhteiskunnan kivijalka ja järjestöjen rooli on täydentää julkisen ja yksityisen sektorin palveluita yhdessä yhteisöjen ja läheisten kanssa.
LÄHTEET
Turvallinen elämä ikääntyneille – toimintaohjelman päivitys. Sisäministeriö, Helsinki 2018.
Sentimentin väestötutkimuksen yhteenveto Syksy 2022.
Kirjoittanut Taneli Kuusela ja Rina Oksanen
