Vapaaehtoistoiminta on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa ja sen hyvinvointia. Se ei ainoastaan tue heikoimmassa asemassa olevia, vaan myös vahvistaa yhteisöjen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kansalaisten osallisuutta. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan vapaaehtoistoiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta Suomessa.
Suurin osa vapaaehtoistoiminnasta toteutuu järjestöjen kautta
Suomalaiset osallistuvat aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan, ja suurin osa tästä toiminnasta tapahtuu järjestöjen kautta. Kansalaisareenan, Opintokeskus Siviksen ja Kirkkohallituksen Taloustutkimuksella vuonna 2024 teettämä tutkimus suomalaisten osallistumisesta vapaaehtoistoimintaan osoittaa, että suomalaisista 43 % on osallistunut vapaaehtoistoimintaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Näistä jopa 83 % on toiminut nimenomaan järjestöissä. Tämä osoittaa, että organisoitu vapaaehtoistoiminta vetää puoleensa ja todennäköisesti säilyttää asemansa ensisijaisena osallistumismuotona myös tulevaisuudessa.
Vapaaehtoistehtäviä oli tehty edellisen vuoden aikana eniten ikäihmisten parissa. Edellisessä tutkimuksessa vuonna 2021 seniorit ja ikäihmiset olivat vasta viidennellä sijalla. Muista toimialoista lapset ja nuoret, asukas-, asuinalue- ja kylätoiminta sekä liikunta ja urheilu ovat suosituimpia vapaaehtoisten parissa. Vaikeiden asioiden parissa on enenevissä määrin vapaaehtoisia. ”Tyhjänpäiväisiä” asioita ei enää jakseta tehdä. Aiemmin yhdistystoiminnan pyörittäminen, kuten erilaiset kokoukset, oli arvo itsessään. Nykytoimija kaipaa konkreettista toimintaa, missä näkyy oman toiminnan tulos.
Vapaaehtoistoiminta tuottaa taloudellista arvoa ja edistää hyvinvointia
Vapaaehtoistoiminnan taloudellinen arvo Suomessa on merkittävä; se on lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Tämä summa kuvastaa paitsi taloudellista panosta myös toiminnan tuottamia hyvinvointivaikutuksia, kuten sosiaalisten kontaktien lisääntymistä ja merkityksellisyyden kokemusta. Vapaaehtoistoiminta lisää tutkitusti sitä tekevien hyvinvointia. Vuoden 2024 Kyselyyn vastanneista vapaaehtoistoimintaan osallistuneista 63 % kertoi vapaaehtoistoimintaan osallistumisen vaikuttaneen myönteisesti elämäänsä. Vapaaehtoistoiminta koettiin myös mahdollisuutena vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin (50 % vastaajista) ja väylänä pääsyyn itselle tärkeään yhteisöön (46 %).
Tulevaisuuden haasteet ja resurssit
Vapaaehtoistoiminnan haasteet liittyvät usein resurssien niukkuuteen. SOSTEn Järjestöbarometrin mukaan monet järjestöt kokevat, että valtionavustusten leikkaukset uhkaavat vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä. Monesta toimintamuodosta vastaa yksittäinen työntekijä, jonka työnsuhteen päättymisellä on dramaattiset vaikutukset toimintaan. Vastuullisin ratkaisu olisi ohjata vapaaehtoiset toimimaan muihin toimintoihin alkuperäisen toiminnan päättyessä, mutta mihin vapaaehtoisia voi ohjata, jos resurssit hupenevat samanaikaisesti joka puolelta?
Raha ohjaa tulevaisuusajattelua
Yhteiskunnan vaikutus, eli järjestöjen rahoitus on näkynyt useamman vuoden ajan järjestöjen äänessä. Tämä aiheuttaa mielikuvituksen kriisin: keskitymme ajattelussa nykyhetkeen ja tuemme olemassa olevia rakenteita. Emme pysty tekemään sitä mikä tulevaisuusajattelussa olisi tärkeintä: unelmoimaan ja esittämään epärealistisiakin ideoita ja visioita. Tyydymme vähempään ja suunnittelemme toiminnan sillä rahalla, joka meillä on. Joskus on helpompi aloittaa tulevaisuuden unelmointi siitä mikä on helpompaa, eli kriisistä puhumisesta. Kun pahin skenaario on pohdittu, on helpompi puhua hulvattomista kokeiluista. Tulevaisuusajattelussa käytettävässä 10 vuoden ajanjaksossa tilanne on niin epärealistinen, että nykyhetken taloustilanne ei enää vaikuta ideointiin ja unelmia alkaa syntyä.
Usko tulevaan on turvattava
Vapaaehtoistoiminta on osa yhteiskuntaamme. Sen merkityksellisyyttä ei voi kieltää ja sekä avun saajat että avun antajat saavat toiminnasta niin paljon, ettei sitä kannata lakkauttaa. Toimiva vapaaehtoistoiminta vaatii koordinaation, joka vaatii rahaa. Meidän tulee uskoa tulevaan ja sopeuttaa vapaaehtoistoimintaa nämä tulevat vuodet, jotta talouden parantuessa pystymme lähteä toteuttamaan tulevaisuuden unelmia!
Teksti: Kaisa Kauhanen
Kuva: Pääkaupunkiseudun OLKA®-toiminnan vapaaehtoiset. OLKA-toiminta on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaaloissa.
