”Kertaakaan ei ole tarvinnut katua päätöstä.” Näin sanoo Eeva-Liisa Peltonen, joka parikymmentä vuotta eläkkeellä oltuaan teki yllättävän ja rohkean ratkaisun: hän palasi osa-aikaisesti töihin. Työ on tuonut elämään iloa, merkitystä ja tunteen siitä, että hänellä on yhä paljon annettavaa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen Stean vuoden 2024 yleiskatsauksen mukaan Stea-avustuksella työskenteli järjestöissä 8 792 työntekijää, joista 3 097 oli kokoaikaisia. Järjestöt työllistävät siis runsaasti osa-aikaisia työntekijöitä. Yksi näistä asiantuntijoista on Eeva-Liisa Peltonen, jonka työllistymisen osa-aikaisuus on mahdollistanut.
Eläkkeeltä uuteen alkuun
Eeva-Liisa Peltonen toimii Hengitysliiton kokemustoiminnan koordinaattorina. Ennen tätä hän oli ollut parikymmentä vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä. Hengitysliiton tarjous osa-aikaisesta työstä sai hänet tekemään rohkean paluun työelämään vuonna 2022. Moni piti ratkaisua hulluna, mutta Eeva-Liisa toteaa: ”Kertaakaan ei ole tarvinnut katua päätöstä.”
Eeva-Liisalla on neljä harvinaista sairautta ja niihin liittyviä liitännäissairauksia, jotka heikentävät työkykyä. Hänen osa-aikainen työnsä (20 tuntia viikossa) mahdollistuu apuvälineiden sekä oman työn suunnittelun avulla. Iso osa työajasta toteutuu etänä hyvien yhteyksien päästä. Eeva-Liisa nauttii työnkuvastaan, johon kuuluu kokemustoimijoiden välittäminen, koulutuksien suunnittelu ja toteutus sekä osallistuminen Kokemustoimintaverkoston valtakunnalliseen ohjausryhmään. Lisäksi hän on osa Hengitysliiton järjestötiimiä. Osa-aikaisen työnteon mahdollistaa osa-aikainen työkyvyttömyyseläke.
Työ tuo merkitystä ja arvostusta
Eeva-Liisan mielestä työ on kuin lottovoitto. Se saa tuntemaan, että hänestä on edelleen johonkin, ja vahvistaa itsetuntoa. Eeva-Liisa kokee tärkeäksi Hengitysliiton myönteisen asenteen palkata kokemustoimijoita työntekijöiksi. Tämä osoittaa kokemustoiminnan arvostusta ja nostaa kokemustiedon asiantuntijatiedon rinnalle organisaatiossa.
Aiemmin yksityisellä sektorilla työskennelleenä Eeva-Liisa näkee, että järjestökentällä arvostetaan myös vajaakuntoisten työpanosta. Työtä ei mitata vain määrällä, vaan sillä, mitä kukin pystyy tekemään. Yksityiselle sektorille Eeva-Liisa toivoisi asennemuutosta: osa-aikaisia työntekijöitä tarvittaisiin, mutta osatyökykyisten ja työnantajien tarpeet eivät kohtaa, osin asenteiden vuoksi.
Usko työn jatkumiseen kannattelee
Mahdolliset muutokset työelämässä tuovat Eeva-Liisalle stressiä, sillä hän tiedostaa asemansa työmarkkinoilla, jos nykyinen työ päättyisi: ”Olisin työkkärissä mappi ö:ssä.” toteaa Eeva-Liisa.
Hän kuitenkin korostaa, että osa-aikaisuus ei tarkoita heikompaa työpanosta: ”Teen töitä täydellä teholla silloin, kun olen töissä.” Positiivinen asenne, innostus ja sitoutuminen kokemustoimintaan kannattelevat häntä työntekijänä vielä useita vuosia.
Kirjoittanut: Kaisa Kauhanen
