Muistisairaus koskettaa yhä useampaa perhettä, mutta sen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistys tarjoaa muistisairaille ja heidän läheisilleen vertaisuutta, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuden osallistua omana itsenään. Kohtaavan toiminnan ytimessä ovat arvostava kohtaaminen, osallisuus ja arjen tukeminen. Työ rakentuu vahvan yhteistyöverkoston varaan ja täydentää julkisia palveluja.
Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistys ry tunnetaan erityisesti Uudenmaan Muistiluotsi -toiminnasta. Yhdistys toimii Espoossa ja Kauniaisissa sekä laajemmin läntisellä Uudellamaalla kolmen hyvinvointialueen ja 16 kunnan alueella. Toiminta on suunnattu ensisijaisesti muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen, mutta mukaan ovat tervetulleita kaikki muistin hyvinvoinnista kiinnostuneet.
Yhdistyksen tavoitteena on tarjota muistiperheille mahdollisuuksia vertaisuuteen, kokemusten jakamiseen, toisilta oppimiseen ja yhteiseen tekemiseen mukavassa porukassa.
(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)
Kohtaamisia siellä, missä ihmiset ovat
Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistyksen toiminta perustuu ajatukseen, että palvelut ja tuki viedään sinne, missä ihmiset liikkuvat ja elävät arkeaan. Toimintaa järjestetään muun muassa järjestötaloissa, palvelukeskuksissa, kirjastoissa ja muissa julkisissa tiloissa.
Tarjolla on vertaisryhmiä niin muistisairaille kuin heidän läheisilleen, Muistikahviloita, yleisöluentoja sekä erilaisia tapahtumia. Yhdistys järjestää vuosittain noin 1 600 tapahtumaa, joihin osallistuu yhteensä noin 7 000 asiakasta. Yhden tapahtuman koko voi vaihdella 10:stä yli 100 osallistujaan.
Yhdistyksen toiminnan vahvuus on asiantuntijuudessa. Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistyksessä tunnetaan muistisairauksien vaikutukset vuorovaikutukseen ja toimintakykyyn, mutta ennen kaikkea ymmärretään arvostavan kohtaamisen merkitys.
– Diagnoosin jälkeen tarjoamme kotona asuville muistisairaille ja heidän läheisilleen muistisairauden tuomat muutokset huomioivaa toimintaa ja mukavia porukoita harrastaa ja osallistua. Meillä meno on rentoa ja jokainen tuen tarvitsija on tervetullut mukaan omana itsenään, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Sanna Suvisalmi.
Tukea muuttuvaan elämäntilanteeseen
Muistisairaus muuttaa sairastuneen ja hänen läheistensä elämää. Sairauden myötä arki muuttuu ja samalla monet kysymykset sekä huolenaiheet nousevat esiin. Muistiperheet tarvitsevat tietoa, tukea ja usein myös mahdollisuuden kohdata muita samankaltaisessa tilanteessa eläviä ihmisiä.
– Vertaiset ymmärtävät haasteita ja toimivat kokemusasiantuntijoina. Muistisairauden myötä perheen sosiaalinen piiri saattaa kaventua ja Uudenmaan Muistiluotsin toiminta tarjoaa osallistumisen mahdollisuuksia, yhteisön ja parhaimmillaan uusia ystäviä. Tuemme muistisairaan aktiivista osallisuutta.
(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)
Uudenmaan Muistiluotsin toiminnan perusperiaate on ennakkoluuloton, kunnioittava ja tasa-arvoinen suhtautuminen muistisairautta sairastaviin ihmisiin.
– Jokainen ihminen on yksilö, oman elämänsä asiantuntija ja vahva vaikuttaja, jonka mielipidettä kuunnellaan ja arvostetaan kaikessa tekemisessä, Suvisalmi korostaa.
Yksinäisyyden tilalle yhteisöllisyyttä ja toivoa
Muistiluotsin toiminnan vaikutuksia seurataan aktiivisesti. Palautteiden ja Muistibarometri-tutkimuksen mukaan Muistiluotsi-toimintaan osallistuvat arvostavat saamaansa arjen tukea, elämänsisältöä ja sosiaalisia kontakteja. Vastaajat kertovat olevansa toiminnan myötä vähemmän yksinäisiä ja kokevat tulevaisuuden turvallisempana ja toiveikkaampana kuin ne muistiperheet, jotka eivät ole toiminnassa mukana.
Työn merkitys näkyy usein pienissä, mutta ratkaisevissa oivalluksissa, jotka auttavat ihmisiä sopeutumaan muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Eräs läheinen kuvaa kokemustaan näin:
”Itse olen ollut välillä aika murheellinen siitä, että juuri meille piti käydä näin, mutta ryhmän kuluessa olen enemmänkin ajatellut, että tälle ei mitään voi ja pitää yrittää vain jatkaa elämää parhaalla mahdollisella tavalla näissä oloissa.”
Suvisalmi sanoo, että on hienoa, kun saa elää asiakkaiden rinnalla näissä hetkissä ja tietää, että tuon oivalluksen myötä elämä on jossain määrin helpompaa. Hän kertoo, että yhdistys saa paljon viestejä, joissa kerrotaan, että toimintaan osallistunut on löytänyt oman porukan ja ystäviä eikä ole enää yksin.
– Muistisairaus muuttaa usein ihmisen kykyä ilmaista itseään, mutta joskus tuntuu, että kun kyky heikkenee, viesti kirkastuu ja sen vuoksi muistisairaiden asiakkaiden palautteet ovat usein todella koskettavia. Yksi palaute kiteytti asian muotoon: ”Jatkakaa tätä. Minä tarvitsen teitä!” Selkeä juttu. Kuin iskulause.
– Mieleen on jäänyt myös yhden muistisairaan palaute, kun kysyttiin mitä Muistiluotsin toimintaan osallistuminen antaa sinulle, hän vastasi: ”Kaikki asiat, mitkä elän.”
Suvisalmi sanoo, että palautteista näkee yhdistyksen tavoitteen olla lähellä asiakkaita.
– Olemme läsnä sellaisena kuin muistiperheet tarvitsevat ja keskellä kaikkea sitä arkista elämää, jota jokaisella pitää olla mahdollisuus elää omana itsenään parhaalla mahdollisella tavalla juuri nyt.
(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)
Vapaaehtoiset mahdollistavat toiminnan
Laaja toiminta ei olisi mahdollista ilman vapaaehtoisia. Uudenmaan Muistiluotsin toiminnassa on mukana noin sata aktiivista vapaaehtoista, jotka ohjaavat ryhmiä, osallistuvat tapahtumien toteuttamiseen ja hoitavat monia järjestötoiminnan käytännön tehtäviä.
Vapaaehtoisten lisäksi toiminnassa ovat mukana työntekijät, kokemusasiantuntijat sekä lukuisat yhteistyökumppanit. Toiminnalle riittää tilausta:
– Emme pysty tällä hetkellä tukemaan kaikkia tukea tarvitsevia eli kaikki mahdolliset resurssit ovat käytössä ja enemmän voisimme vielä hyödyntää, jos mahdollisuus tulisi. Tällä hetkellä toivomme lisää vapaaehtoisia mukaan mukavaan ja merkitykselliseen toimintaan. Suvisalmi vinkkaa.
Yhteistyöllä suuri vaikutus
Laaja toiminta ei syntyisi myöskään ilman monipuolista ja laaja-alaista yhteistyötä. Uudenmaan Muistiluotsi tekee yhteistyötä muun muassa kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden alueen toimijoiden kanssa.
Yhteistyö näkyy käytännössä tapahtumien ja ryhmien järjestämisessä, muistitietouden levittämisessä, asiantuntijatiedon vaihtamisessa, viestinnässä sekä yhteisessä vaikuttamistyössä. Tavoitteena on löytää toimintamalleja, joista hyötyvät kaikki osapuolet, mutta ennen kaikkea muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä.
Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja muistisairauksien määrä kasvaa. Yksittäinen toimija ei pysty vastaamaan kaikkiin tarpeisiin yksin, vaan tarvitaan yhteistä tekemistä ja toisiaan täydentäviä palveluita.
Suvisalmi muistuttaa, että myös yksittäisten ihmisten tuella on toiminnalle iso merkitys:
– Yhdistys saa elinvoimansa jäsenistä ja jäseneksi liittyminen on helpoin vaikuttamisen teko, minkä voi tehdä järjestömaailman tukemiseksi.
(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)
Muistisairaiden ääntä kannattaa kuunnella
Uudenmaan Muistiluotsissa nähdään, että järjestöillä on tärkeä rooli sellaisten ihmisten tavoittamisessa ja tukemisessa, joiden tarpeisiin julkiset palvelut eivät yksin pysty vastaamaan.
Muistisairaiden määrän kasvu näkyy jo nyt yhteiskunnassa. Samaan aikaan julkiset palvelut ovat monin paikoin paineen alla. Muistijärjestöissä uskotaan, että varhainen tuki, vertaistoiminta ja osallisuuden vahvistaminen ovat sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti merkittäviä investointeja.
Yhdistyksessä toivotaan, että päättäjät ja ammattilaiset kuuntelisivat entistä enemmän muistiperheitä itseään.
– Muistiperheet pystyvät hyvin kertomaan omista tarpeistaan ja esimerkiksi järjestötoiminnan merkityksestä itselleen. Kannattaa kuunnella.
Järjestöjen vahvuutena nähdään kyky tarjota matalan kynnyksen tukea lähellä ihmisten arkea.
– Julkinen sektori on tiukoilla. Me pystymme ottamaan koppia muistiperheistä tosi edullisesti, Suvisalmi muistuttaa.
Lisätietoja
- Verkkosivut / some: www.uudenmaanmuistiluotsi.fi, www.espoonmuisti.fi, facebook, insta
- Yhteyshenkilö: toiminnanjohtaja Sanna Suvisalmi
