Suomessa tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteen siirtymistä enenevässä määrin ennaltaehkäisyyn. Kulttuuri-, luonto- ja liikuntatoimijoiden potentiaali ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä on tunnistettu, mitä halutaan hyödyntää laajemmin ennaltaehkäisyssä. Mielekäs vapaaehtoistoiminta tukee osallisuutta ja hyvinvointia. Liikunta- ja urheiluseurat tarjoavat monipuolisia vapaaehtoistehtäviä, joiden vetovoimatekijöitä ovat merkityksellisyys ja yhteishenki.
Petteri Orpon hallituksen uudessa hallitusohjelmassa halutaan vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) välisen yhteistyötä. Kulttuuria ja taidetta sekä liikuntaa tavoitellaan hyödynnettäväksi laajemmin ennaltaehkäisevässä roolissa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoitteena onkin, että sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä pyritään siirtämään enenevässä määrin ennaltaehkäisyyn. Mutta miten?
Yhtenä toimenpiteenä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima valtakunnallinen RRP-hanke, jossa kehitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) palvelukonseptia. Hyte-palvelukonseptin tavoitteena on, että hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminta ovat sekä asukkaiden että ammattilaisten helposti löydettävissä. Palvelukonseptin kolme keskeistä osa-aluetta ovat monialaisten hyte-palvelujen ja -toiminnan kokoaminen, hyte-digialustan kehitys sekä monialainen asiakas- ja palveluohjaus hyte-palveluihin. Osallisuuden toteutumista voidaan tukea esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan kautta.
Vapaaehtoistyö liikunta- ja urheiluseuroissa
Suomalaisen järjestö- ja kansalaistoiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen. Yhdistysrekisterin mukaan Suomessa on noin 14 000 liikunta- ja urheiluseuraa, jotka liikuttavat valtavaa määrää suomalaisia. Vapaaehtoistyön merkitys on suomalaisille seuroille merkittävä, ja ilman vapaaehtoisia seuratoiminta ei pyörisi nykyisessä mittakaavassa. Havainnollistavaa on, että suomalaista urheiluseuroista löytyy harrastajia noin 550 000 ja vapaaehtoisia seuroissa toimii lähes yhtä paljon, jopa yli 500 000. Liikunnan parissa vapaaehtoistyötä tekee yli 800 000 henkilöä ja työpanos vuositasolla on noin 74 miljoonaa työtuntia. Vapaaehtoistyön vuosittainen taloudellinen arvo on laskentatavan mukaan 0,9–1,5 miljardin euron välillä. Uudessa hallitusohjelmassa todetaankin, että ”vapaaehtois- ja talkootyö on liikunnan harrastamisen kivijalka”.
Liikuntaseuroissa vapaaehtoistyössä toimitaan moninaisissa tehtävissä. Suurin osa tehtävistä tehdään talkootyön tai varainhankinnan sekä toiminnan ohjaamisen parissa. Muita vapaaehtoistyön muotoja ovat muun muassa toimihenkilötehtävät, rahastonhoitajana tai joukkueenjohtajana toimiminen, toimitsija-, tuomari- tai arviointitehtävät sekä hallituksessa, valiokunnissa tai lajijaostossa toimiminen. Vapaaehtoiseksi voidaan laskea myös lasten harrastuksen mahdollistajat eli huoltajat ja kuskaajat – nämä arjen sankarit! Vapaaehtoistehtävien kirjo on runsas ja erilaista toimintaa löytyy laidasta laitaan. Onkin tärkeä huomioida, että toiminnasta löytyy eri vaativuusasteisia tehtäviä, mikä mahdollistaa erilaisten ihmisten pääsyn mukaan toimintaan. Kynnys osallistua madaltuu, vapaaehtoiseksi voi tulla itselle sopivalla resurssilla ja vapaaehtoistoiminta mahdollistuu myös ihmisille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita.
Seura- ja vapaaehtoistoiminta yhteiskunnan muutoksessa
Yhteiskunnan muuttuessa ja seuratoiminnan laatuvaatimusten kasvaessa liikuntaseuroissa havaittu ammattimaistumista. Silti suuri osa suomalaisista liikuntaseuroista toimii vapaaehtoisvoimin. Lisäksi seuroissa, joissa on palkattuja työntekijöitä, on tarve myös vapaaehtoisille. Suomessa on puhuttanut vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan innostuksen väheneminen. Vapaaehtoisista on haastavaa löytää mukaan seuratoimintaan. Seuratoiminnan turvaaminen sekä ajan mukainen kehittäminen ja uudistaminen on tärkeää. Vapaaehtoistoiminnan tulee pysyä mukana yhteiskunnan kehityksessä.
On tärkeää varmistaa vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuus ja merkityksellisyys myös tulevaisuudessa. On kuunneltava herkällä korvalla erilaisia ihmisiä ja mielenkiinnon kohteita sekä syitä, mitkä innostavat mukaan vapaaehtoistöihin. Päätöksentekoon osallistaminen sitouttaa ihmisiä toimintaan. Tekeekö päätöksiä seuran asioista koko seuran jäseniä edustava joukko? Myös hyvä yhteishenki ja organisointi, avoin yhteistyö, tasapuolisuus ja reiluus ovat vapaaehtoisuuden vetovoimatekijöitä. Hyvä yhteishenki luodaan koko seuran voimin, huolehtien, ettei ketään suljeta ulkopuolelle. Huomioidaanhan kaikki jäsenet tasavertaisesti seuran viestinnässä kuvin ja sanoin, sekä esimerkiksi seuran yhteisessä kauden päätöstilaisuudessa?
On tärkeä seurata myös ajanmukaisia trendejä sekä kuulla ja osallistaa nuoria. Minkälaisessa toiminnassa nuoret haluavat olla mukana ja minkälaiset asiat tuovat heille merkitystä? On ollut hienoa huomata, kuinka nuorempi sukupolvi haluaa osallistua omaa arvomaailmaansa tukevaan toimintaan. Esimerkkinä nuoret, aloittelevat ohjaajat, ovat toivoneet pääsevänsä apuohjaajaksi soveltavan liikunnan ryhmiin. Yhdenvertaisuus koetaan tärkeäksi arvoksi, jota halutaan edistää seurassa käytännön tasolla. Ohjaus- ja vapaaehtoistoimintaan saadaan merkityksellisyyttä, kun päästään toimimaan omien arvojen mukaisesti.
Vapaaehtoistoiminnasta hyvinvointia
Liikuntaseurojen toiminnalla on valtava merkitys ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Parhaassa tapauksessa vapaaehtoistyön arvo on yhtä lailla sen itseisarvo tekijälle kuin työn arvo sen kohteelle. Tällöin vapaaehtoisuus vetää puoleensa, antaa mielekästä tekemistä ja arvokkaita kokemuksia. Tehtävissä pääsee toteuttamaan itseään, toiminta koetaan voimaannuttavana ja se tuo lisäarvoa elämään. Seurassa toiminen kasvattaa vahvaa yhteisöllisyyden tunnetta ja tarjoaa uusia tuttavuuksia. Oman seuran vaatteita ja edustusverkkareita kannetaan ylpeydellä. Vapaaehtoisia motivoi seuran me-henki ja yhteisen tekemisen meininki. Se yhteisöön kuuluminen ja sen osana oleminen.
Venla Väyrynen
Järjestökoordinaattori
(liikunta-, luonto- ja kulttuuritoimijat)
+358 44 491 0910
etunimi.sukunimi@hyte.fi
Lähteet
Hakamäki Pia, Nick Reetta, Valli Nelli, Kuitunen Kaija Outi. 2023. Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi – hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin määrittelyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062861198.
Koski Pasi ja Mäenpää Pasi. 2018. Suomalaiset liikunta ja urheiluseurat − tilanne, muutokset ja tulevaisuus. Raporttitiivistelmä. Turun yliopisto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161059/Suomalaiset%20liikunta-%20ja%20urheiluseurat.pdf
Mäkinen Jarmo (toim.). 2018. Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus. KIHUn julkaisusarja, nro 67. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2019_jar_aikuisvest_sel71_85829.pdf
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. VALTIONEUVOSTON JULKAISUJA 2023:58. https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/5/4
Suomen Olympiakomitea. 2020. Vapaaehtoistyö suomalaisissa urheiluseuroissa. OympiaCast -podcast.
