Järjestöjen rahoituksesta leikkaaminen lisää turvattomuutta  

Järjestöjen tehtävänä hyvinvointialueella ja kunnissa on edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja turvallisuutta. Mitä kaikkea tuo turvallisuus tarkoittaa? Miksi järjestöjen toiminta on myös turvallisuuden kannalta keskeistä? HyTe ry:n toiminnanjohtaja Marja Manninen valottaa asiaa.

Mitä turvallisuudella tarkoitetaan ja miten järjestöt edistävät turvallisuutta?

Turvallisuus kattaa laajan kirjon ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteeseen. Marja Manninen määrittelee turvallisuutta viidestä näkökulmasta:

• Fyysinen turvallisuus: Katuturvallisuus, liikenneturvallisuus, asuinalueiden turvallisuus ja rikollisuuden ehkäisy.
• Sosiaalinen turvallisuus: Yksilön ja yhteisön tunne kuulua osaksi turvallista ja tukevaa ympäristöä, sosiaalisten suhteiden laatu ja turvallisuuden kokemus omassa elinympäristössä.
• Talous- ja toimeentuloturvallisuus: Riittävät tulot, työllisyysmahdollisuudet ja taloudellisen selviytymisen turvaaminen.
• Henkinen ja emotionaalinen turvallisuus: Mielenterveyden tukeminen, kriisitilanteiden hallinta ja tuen saaminen vaikeissa elämäntilanteissa.
• Valmius ja varautuminen: Kyky selviytyä ja toimia erilaisissa häiriötilanteissa, kuten katastrofeissa, sairauksissa tai muissa kriisitilanteissa.

Järjestöt ovat keskeisiä toimijoita turvallisuuden edistämisessä ja ylläpitämisessä monin eri tavoin. Sote-uudistuksen jälkeen korostuu järjestöjen rooli niin hyvinvointialueiden kuin kuntien kanssa, jotka tekevät järjestöyhteistyötä myös sotejärjestämislakiin perustuen. Järjestöt täydentävät julkisen sektorin palveluita tarjoten esimerkiksi vertaistukea, kriisipalveluita ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Yhteistyö viranomaisten kanssa mahdollistaa kokonaisvaltaisen ja tehokkaan turvallisuuden edistämisen.

Asukkaiden osallisuuden lisäämiseksi järjestöt tarjoavat alustoja ja mahdollisuuksia yksilöille osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttamiseen. Osallisuus lisää yksilön tunnetta turvallisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta. Konkreettisina turvallisuustoimenpiteinä järjestöt tuottavat esimerkiksi tiedotus- ja koulutustilaisuuksia, ensiapukursseja ja turvallisuuteen liittyviä tapahtumia. Ne voivat myös tarjota konkreettista apua ja tukea kriisitilanteissa.

Vapaaehtoisten kouluttaminen ja näiden hyvinvoinnista huolehtiminen on niin ikään järjestöjen keskeistä perustehtävää. Valtio on tukenut sote- ja hyte-järjestöjä noin 800 miljoonalla eurolla, jolla on saatu merkittäviä tuloksia aikaan. Kansalaisareenan laskelman mukaan vapaaehtoistyön arvo Suomessa on vuosittain noin 3,2 miljardia euroa. Laskelma tekee näkyväksi muiden ihmisten hyväksi tehdyn palkattoman työn ja merkityksen hyvinvoinnille. (Jukka Hoffren, Kansalaisareena 2023).

Vapaaehtoistoimintaa pitää koordinoida, mitä järjestöt keskeisesti tekevät. Järjestöt panostavat vapaaehtoisten koulutukseen ja hyvinvointiin varmistaakseen, että nämä voivat toimia tehokkaasti ja kestävästi turvallisuutta edistävissä tehtävissä. Vapaaehtoistyön on todettu lisäävän myös tekijöidensä hyvinvointia.

Leikkaukset vaarantavat järjestöjen turvallisuustoimintaa

Marja Manninen korostaa, että investoiminen järjestöihin on paitsi kustannustehokasta myös pitkällä tähtäimellä viisasta.

– Lyhytnäköiset leikkaukset voivat tuoda hetkellistä säästöä, mutta samalla ne vaarantavat ennaltaehkäisevän ja kriisinhallintaa tukevan toiminnan, joka on keskeistä väestön hyvinvoinnin ja terveyden kannalta.

Uudenmaan alueella toimivan verkostojärjestö HyTe ry tunnistaa tarpeen vahvistaa järjestökentän roolia sekä yhteistyötä julkisen sektorin terveys-, sosiaali- ja pelastusalan viranomaisten kanssa.

– Koska järjestörahoitusleikkaukset ovat toteutumassa jo ensi vuonna, terveys-, sosiaali- ja pelastusalan yhteistyön käynnistäminen on vaarassa olla toteutumatta. Hallituksen kehysriihessä on päätetty sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvasta mittavasta valtionavustusten leikkaamisesta. Koordinointityö on mahdollista käynnistää laajamittaisesti pelastusalan järjestöjen kanssa, kun rahoitusta tähän myönnetään ja julkinen toimi pystyy vastaanottamaan järjestöjen kehittämisyhteistyötä. Yhteistyö sisältää esimerkiksi tiedonvaihtoa, koulutusta ja resurssien jakamista kriisitilanteissa, Manninen selventää.

Järjestöillä on valmiutta ketterään yhteistyöhön haastavissa tilanteissa

Jotta kriisissä pystytään toimimaan nopeasti ja tehokkaasti, on yhteistyötä edistettävä tavoitteellisesti ja säännöllisesti. Yhteydet, varautuminen ja valmius on rakennettava konkreettisesti arjessa, jotta voidaan tilanteen tullen toimia nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tästä on viime aikoina ollut useita esimerkkejä, liittyen esimerkiksi Vantaan kouluampumistapauksen kriisityöhön tai nuorisoväkivaltaan puuttumiseen.

Järjestöillä on valmiudet tukea yhteiskuntaa ketterästi kriisinhallinnassa. Esimerkiksi korona-aikaan, kun ikäihmiset eivät voineet mennä kauppaan, pystyivät järjestöt organisoimaan vapaaehtoisensa nopeasti ikäihmisten kauppa-avuksi. Järjestöt tarjoavat apua myös pitkäaikaisempiin haasteisiin: työllisyyshankkeet ja matalan kynnyksen palkkatukipaikat auttavat pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä löytämään tiensä takaisin avoimille työmarkkinoille helpottamaan yritysten työvoimapulaa.

– HyTe ry kehittää yhteistyössä ja järjestöjen kautta erilaisia palveluita, kuten terveysneuvontaa, vertaistukea ja ennaltaehkäisevää toimintaa, jotka kaikki edistävät turvallisuutta ja hyvinvointia yhteiskunnassa, Marja Manninen kertoo.

– Kannustamme jäsen- ja muita järjestöjä sekä yhteistyökumppaneita osallistumaan aktiivisesti turvallisuuden edistämiseen sekä tarjoamme erilaisia foorumeita vaikuttamiseen terveys- ja sosiaalipalveluiden kehittämisessä. HyTe ry:n ja muiden verkostojärjestöjen toiminta ja yhteistyö julkisen sektorin kanssa ovat keskeisiä tekijöitä turvallisuuden edistämisessä ja ylläpitämisessä Suomessa. Järjestöjen rooli turvallisuuden rakentajina on tärkeä, ja sillä on merkittävä vaikutus yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin sekä koko yhteiskunnan kestävyyteen.

– Pidän erittäin tärkeänä, että järjestöjen roolia ja merkitystä yhteiskunnassa arvostetaan ja että järjestöille osoitetaan riittävät resurssit toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Kehysriihen leikkausuutiset uhkaa järjestötoimintaa   

HyTe ry:n toiminnanjohtaja Marja Manninen on erittäin huolestunut hallituksen kehysriihen uutisista.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin ollaan kehysriihen mukaan tekemässä hyvin mittavia leikkauksia. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen STEA-avustuksiin leikkaukset kohdistuvat kehysriihen päätöksellä kahta kautta: sekä suoraan STEA-avustuksiin kohdentuvina 25 miljoonan ja 50 miljoonan vuosittaisina leikkauksina että sosiaali- ja terveysministeriön kohdentamana 30 miljoonan vuosittaisena valtionavustusleikkauksena.  Leikkauksia on kirjattu myös nuoriso-, liikunta- ja kulttuurijärjestöjen avustuksiin. Lyhytnäköisesti toteutetut leikkaukset voivat lisätä hyvinvointialueiden kustannuksia, kun järjestöjen hyvinvointi- ja terveysongelmia ennaltaehkäisevä ja kriisinhallintaa tukeva toiminta vähenee merkittävästi.

Manninen korostaa, että Uuttamaata koskevat samat haasteet kuin muuta Suomea: Lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy. Mielenterveyden ja tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet heikentävät väestön työkykyä. Ikääntyneiden pärjääminen ja omaishoitajien jaksaminen huolestuttavat. Samaan aikaan hyvinvointialueiden mahdollisuudet tuottaa muita kuin tiukasti määritellen lakisääteisiä palveluja heikkenevät. Uudenmaan erityispiirteenä on muunkielisen väestön suuri ja kasvava osuus. Järjestöillä on tärkeä rooli kotoutumisen tukemisessa eri keinoin. Osallisuuden edistäminen tukee myös turvallisuutta.

Rekisteritutkimuksen mukaan 10 % väestöstä aiheuttaa 80 % sotekustannuksista. Manninen muistuttaa, että monessa tapauksessa järjestöt ovat ainoita toimijoita, jotka saavat yhteyden monialaisesti palveluja tarvitseviin henkilöihin ja voivat auttaa selviämään omatoimisemmin vähentäen raskaiden ja kalliiden sote-palvelujen käyttöä.

Järjestöt auttavat julkisen sektorin toimijoita ratkaisemaan haasteita kustannustehokkaasti tiukassa taloustilanteessa. Järjestöjen ammattimainen vapaaehtoistyön koordinaatio ja vapaaehtoisille järjestetyt koulutukset varmistavat, että haavoittuvassa asemassa olevat saavat apua luotettavilta ja osaavilta vapaaehtoisilta.

Marja Manninen kertoo esimerkkinä OLKA-toiminnasta, jonka HyTe ry kehitti reilu 10 vuotta sitten yhteistyössä HUS-yhtymän kanssa.

– Sairaaloissa toimivat OLKA-työntekijät, vapaaehtoiset ja vertaistukijat kohtasivat viime vuonna noin 250 000 ihmistä ja auttoivat heitä selviämään arjessa sairautensa kanssa. Nämä kohtaamiset säästivät runsaasti sairaalahenkilökunnan työaikaa muihin, varsinaista hoidollista ammattiosaamista vaativiin tehtäviin.

Järjestöihin investoiminen tuo säästöjä ja tuloja Suomelle 

Marja Manninen muistuttaa, että järjestötoiminta tuo myös investointeja Suomeen.

– Tällä hetkellä käynnissä oleva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti-hanke ja erilaiset työllisyyshankkeet tuovat EU-rahoituksia Suomeen. Next Generation -elpymissuunnitelman arvo on 723 miljardia euroa. Tämänkaltaisten investointien saaminen vaatii järjestöiltä mahdollisuutta toimia pitkäjänteisesti ja ammattimaisesti.

– Lyhytnäköiset leikkaukset ilman vaikutusten arviointia heikentävät järjestöjen pitkäjänteistä toimintaa ja mahdollisuuksia saada esimerkiksi EU-rahoituksia Suomeen. On myös hyvä arvioida, kuinka paljon lisäkustannuksia yhteiskunnalle tuo ennaltaehkäisevästä toiminnasta leikkaaminen.