Alaikäisten tekemät rikokset ovat puhuttaneet viime aikoina mediassa. Nuorten vanhempia mietityttää, miten ottaa vaikea aihe nuorten kanssa puheeksi. Järjestöt tarttuivat toimeen ja kysyivät poliisilta, mitä alle 15-vuotiaiden nuorten ja heidän vanhempiensa olisi hyvä tietää alaikäisten nuorten rikollisuudesta.
Poliisin tietoon tuli koko maassa vuoden 2022 tammi–lokakuussa 1 327 epäiltyä ryöstöä. Määrä ylitti jo tuolloin vuosien 2017–2021 koko vuoden määrät. Myös alaikäisten tekemien ryöstöjen tai niiden yritysten määrä on kasvanut merkittävästi vuodesta 2021. Nuorisorikollisuus keskittyy erityisesti suurimpien kaupunkien alueelle: esimerkiksi Helsingissä alaikäisten ryöstörikosepäilyjen määrä vuoden 2022 marraskuun loppuun mennessä oli 208.
Alle 15-vuotiaiden tekemät rikokset ovat aiheuttaneet huolta nuorten vanhemmissa, järjestöissä ja poliisissa. Nuorten vanhemmat ovat pohtineet, miten alaikäisten rikoksia voisi ennaltaehkäistä ja miten niihin voisi puuttua. HyTe ry, Suomi-Syyria Ystävyysseura ry, ESMA ry, EHYT ry:n Hadiya-hanke ja Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry päättivät ryhtyä toimeen ja kerätä tietopaketin vanhemmille ja nuorille rikoksiin liittyvistä asioista.
Järjestöt keräsivät asiakaspalvelunsa kautta nuorten vanhemmilta 27 kysymystä, joiden pohjalta toteutetaan infovideoita eri kanavissa jaettavaksi. Vanhempien kysymyksiin vastasi komisario Hannu Väänänen Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta. Videot julkaistaan suomeksi, somaliaksi ja arabiaksi. Kokosimme tähän juttuun infovideoiden keskeistä sisältöä aikuisille ja nuorille pohdittavaksi.
Rikosten ennaltaehkäisy on tärkeää
Nuorten väkivaltaisen käytöksen ja rikollisuuden torjumisessa tärkeintä on ennaltaehkäisy. Ennaltaehkäisy vaatii monialaista yhteistyötä ja uusien yhteistyömallien synnyttämistä. Lasten, perheiden ja nuorten palvelut sekä järjestöt tekevät ennaltaehkäisevää työtä ja tarjoavat tukea ja osallisuuden mahdollisuuksia.
Poliisin ajatellaan olevan mukana usein vasta sitten, kun jotain on tapahtunut, mutta myös poliisi haluaa ehkäistä ongelmia ja jakaa tietoa vanhemmille ja nuorille.
”Poliisi keskustelee nuorten kanssa silloin, kun heitä tavataan ulkona. Nuorten elämään kuuluu, että ollaan ulkona kavereiden kanssa. Poliisi puuttuu nuorten käytökseen vain siinä tapauksessa, että tapahtuu rikos tai nuorten käytöksestä koituu kohtuuttomasti häiriötä”, sanoo Väänänen.
Luottamuksellinen suhde lapseen syntyy hyvästä keskusteluyhteydestä
Väänäsen mukaan hyvä keskusteluilmapiiri ja luottamuksellinen suhde on tärkeä lapsen ja vanhemman välillä.
”Esimerkiksi se, että lapsi ei noudata vanhemman asettamia kotiintuloaikoja, ei ole rikos. Poliisi voi toki näissä tilanteissa keskustella lapsen kanssa.”
Hyvä keskusteluyhteys auttaa vanhempia selvittämään tilannetta silloin, kun lapsi tekee jotakin väärää. Väänäsen mukaan apua on saatavana, jos tuntuu, että omat voimat eivät riitä.
”Jos lapsi tekee jotain väärää, ja vanhemmat tai vaikka vanhemmat sisarukset haluavat auttaa, kannattaa lapsen kanssa ensin keskustella asiasta. Järjestöissä, nuorisotiloissa, kulttuuritiloissa ja kirjastoissa on ammattilaisia, joiden kanssa vanhemmat voivat keskustella, miten lapsen kanssa kannattaa toimia. Myös lastensuojelusta saa apua.”
Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana
Rikoksilla voi olla nuoren omaan elämään kauaskantoisia vaikutuksia. Siksi rikollista toimintaa kannattaa ehkäistä jo ennalta.
Kun lapsi täyttää 15 vuotta, on hän teoistaan rikosoikeudellisessa vastuussa. Seuraukset ovat samanlaisia kuin aikuisilla, mutta tuomioissa huomioidaan tekijän ikä. Lapsi voi saada teoistaan huomautuksia, sovitteluehdotuksia, sakkoa ja jopa vankeutta.
”Jos nuori tekee vakavan rikoksen, voi nuori joutua vankilaan. Tuomioon vaikuttavat aiemmin tehdyt rikokset. Alaikäisenä tehdyistä rikoksista jää tieto poliisin järjestelmiin. Rikosrekisteriin merkitään kaikki sellaiset tuomiot, jotka ovat vapausrangaistuksia: vankeutta, ehdollista vankeutta, yhdyskuntapalvelua ja nuorisorangaistus”, Väänänen kertoo.
Rikosrekisterillä on vaikutusta, kun haetaan tiettyihin kouluihin ja työpaikkoihin, joissa hakijalta vaaditaan turvallisuusselvitys.
”Rikosrekisteri saattaa estää koulutukseen tai työpaikkaan pääsemisen. Vapausrangaistukseen liittyvä merkintä säilyy rikosrekisterissä 5-20 vuotta”, Väänänen sanoo.
Alaikäisen tekemiin rikoksiin voi puuttua monella tavalla
Lapsen toimintaan puuttumisen keinot riippuvat mm. teon vakavuudesta ja seurauksista.
”Jos näkee rikoksen tapahtuvan, niin silloin tulee soittaa hätänumeroon 112. Näin tulee toimia, jos kyseessä on henkeen ja terveyteen kohdistuva rikos tai tulossa on isoja omaisuusvahinkoja. Jos kyseessä ei ole akuutti tai vakava rikos, niin siitä voi ilmoittaa poliisin vihjesähköpostiin.”
Joskus vanhemmat saavat tietää, että lapsi käyttää huumausaineita. Silloin apua kannattaa hakea kouluterveydenhuollosta. Myös terveyspalveluista, järjestöiltä ja lastensuojelusta saa apua.
”Jos vanhemman tietoon tulee henkilöitä, jotka välittävät lapselle sähkötupakoita tai päihteitä, niin siitä kannattaa laittaa viestiä poliisin vihjesähköpostiin. Näin voi toimia myös silloin, jos saa tietää, että oman lapsen kaveri tekee rikoksia.”
Asioita kannattaa selvittää ensin puhumalla
Pienempiä rikoksia kannattaa yrittää selvittää ensin puhumalla.
”Jos lapsi on varastanut kaupasta tavaraa, kannatta asiaa yrittää selvitellä ensin kauppiaan kanssa ja ottaa lapsi mukaan keskusteluun. Jos asia ei selviä, voi vanhempi tehdä rikosilmoituksen, vaikka vanhemmilla ei ole lain mukaan velvollisuutta ilmoittaa lapsensa tekemästä näpistyksestä.”
Jos lapsi varastaa rahaa esimerkiksi vanhemmalta tai sisaruksiltaan, asiaa kannattaa Väänäsen mukaan selvitellä ensin perhepiirissä. On tärkeää käydä keskustelua, mitä saa ja mitä ei saa tehdä ja mitä teoista voi seurata.
”Jos asia ei ratkea, niin sitten voi tehdä rikosilmoituksen, jolloin poliisi tutkii asian. Myös lastensuojelusta kannattaa pyytää tilanteeseen apua.”
Teksti: Myra Magnusson
