Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (HUN) on voittoa tavoittelematon etujärjestö, jonka tavoitteena on edistää näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista elämää ja osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti. Digipalveluiden saavutettavuus on näiden tavoitteiden toteutumisen kannalta erittäin tärkeää.
Digipalveluiden saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että verkkosivu, -palvelu tai mobiilisovellus on mahdollisimman monen erilaisen ihmisen käytettävissä mahdollisimman helposti. Kun fyysisessä maailmassa teemme tiloista esteettömämpiä, verkossa on vastaavasti otettava huomioon saavutettavuus ja käytettävyys.
”Äänisisällöt ovat näkövammaisille erityisen tärkeitä. Ne ovat ikkuna maailmaan”, kertoo HUN:in digiohjaaja Ibrahim Milanovic.
Ibrahim on toiminut digiohjaajana jo 10 vuotta. Työssään hän tarjoaa tukea digilaitteiden ja -palveluiden käytössä, sekä ohjeistaa esimerkiksi ruudunlukuohjelmien kanssa. Ruudunlukuohjelma lukee ääneen näytöllä näkyvää sisältöä ja avustaa näin sovelluksessa tai sivustolla navigoinnissa. Saavutettavuuden kannalta on tärkeää, että sivu tai sovellus on ruudunlukuohjelmalla luettava ja käytettävyydeltään looginen.
”Uusien palveluiden käyttäminen vaatii opettelua meiltä kaikilta. Lisäksi ruudunlukuohjelmalla palvelussa kuljettaessa on muistettava palvelun eri vaiheet. Sivusto voi olla hyvin saavutettava, mutta monivaiheisten prosessien läpikäyminen vaatii jo todella hyviä ruudunlukuohjelmankäyttötaitoja”, Milanovic tuumaa.
Tässä käytettävyys ja saavutettavuus kohtaavat. Käytettävyydellä tarkoitetaan jonkin palvelun, sivuston tai sovelluksen helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä. Sivuston tai sovelluksen eri vaiheiden vähentäminen ja yksinkertaistaminen voivat lisätä käytettävyyttä.
”Saavutettavuuden lisäksi on huomioitava heikoimmassa asemassa olevat palvelun käyttäjät, ja huolehtia että palvelu on jollain tavalla myös heidän saatavissaan. Aina tulee olemaan väestöryhmiä, jotka eivät pysty hyödyntämään digitalisaatiota. Yksi näkövammaisten ryhmä ovat ikänäköiset vanhukset, joille digipalveluiden hyödyntäminen voi olla vaikeaa jo muutenkin”, toteaa HUN:in hallituksen jäsen Ari Talja. Talja on HUN:in hallituksen lisäksi myös Espoon Seudun Näkövammaisten puheenjohtaja ja ICT-ohjaajana Näkövammaisten liitossa.
Digipalveluiden tekeminen saavutettavaksi lisää käyttäjien itsenäisyyttä ja vähentää tuen tarvetta. Myös vaihtoehtoinen tapa käyttää palvelua auttaa saavuttamaan laajemman käyttäjäryhmän. Verkossa olevan lomakkeen oheen voi laittaa vaikka puhelinnumeron, johon soittaa.
Saavutettavuuden edistämiseen on tarjolla tukea
”Lähtökohtana pitäisi olla, että saavutettavuus on mukana kaikessa ja se huomioidaan heti alkuun, kun jotain (uutta) ruvetaan tekemään”, Talja kertoo.
Palvelu on helpompi tehdä saavutettavaksi, kun se on alusta alkaen rakennettu saavutettavuutta ajatellen. Jo olemassa olevia palveluita tulee myös testata ja kehittää saavutettavuuden näkökulmasta.
”Testaamme myös omien sivustojemme saavutettavuutta. Ruudunlukuohjelmiakin on erilaisia, joten kokeilemme, miten ne toimivat sivujen kanssa”, Milanovic jatkaa.
Työssään haastateltavat myös esittelevät ja demoavat digipalveluiden saavutettavuutta. ”Näytän etäyhteydellä yhteistyökumppanille heidän sivustonsa saavutettavuutta tai vaikka miten näkövammainen käyttää palvelua ruudunlukijalla tai mobiililaitteella. Saavutettavuuden demoaminen on hyvin käytännönläheistä”, Talja kuvaa. Hän toivoo, että järjestöt hankkivat ja kysyvät tietoa saavutettavuudesta.
”Jos miettii omien digipalveluiden saavutettavuutta, voi kysyä vaikka omalta näkövammaiselta kaverilta tai kääntyä järjestöjen puoleen”, Milanovic vinkkaa. Esimerkiksi Näkövammaisten liitolla on saavutettavuusasiantuntija, jonka puoleen voi kääntyä. Varsinaisten saavutettavuusauditointien ja laajempien arviointien toteuttamisessa haastateltavat ohjaavat kuitenkin kaupallisen avun puoleen.
Tieto saavutettavuudesta kasvaa enenevissä määrin
”Saavutettavuuden osalta ollaan menossa hyvään suuntaan. Ruudunlukuohjelmat kehittyvät ja digipalveluiden saavutettavuutta edistävä teknologia on kehittynyt. On kuitenkin yhä joitain verkkosivustoja, joiden saavutettavuus on puutteellinen”, Milanovic miettii. Digipalveluiden saavutettavuuden kannalta merkittäviä ominaisuuksia haastateltavat listaavat muun muassa:
- Skaalautuvuus eri selaimille ja laitteille, jotta digipalvelu on käytettävissä käyttäjälle sopivimmalla alustalla.
- Painikkeiden ja linkkien nimeäminen riittävän kuvaavasti, jotta käyttäjä ymmärtää minne linkki tai painike vie.
- Alt-tekstit, jotka kuvaavat kuvat. Alt-tekstit ovat erityisen tärkeitä silloin, kun kuva tuo oleellista lisäarvoa muuhun sisältöön.
- Sopivat kontrastit palvelun elementtien värisävyissä.
- Tekstitykset videosisällöille, jotta ne ovat kuulovammaisille saavutettavampia.
- Tekstin selkokielisyys, jotta sisältö on ymmärrettävissä mahdollisimman monelle.
Vuonna 2019 voimaan tullut laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta on lisännyt tietoa ja toimia saavutettavuuden edistämiseksi. ”Tieto saavutettavuudesta kasvaa enenevissä määrin. Esimerkiksi julkishallinnon puolella mennään koko ajan parempaan päin. Saavutettavuus myös huomioidaan koska se on pakko huomioida”, Talja toteaa. Saavutettavuusvaatimukset koskevat viranomaisten lisäksi julkisoikeudellisia laitoksia, joiksi osa järjestöistä myös lasketaan, sekä palveluita, joita kehitetään tai käytetään viranomaisten tuella.
Järjestöiltä haastateltavat toivovat, että digipalveluista ja sivustoista tehtäisiin saavutettavuusarvioinnit. Lisäksi järjestöt voivat omalla vaikutustyöllään jakaa tietoutta saavutettavuudesta eteenpäin.
Lisätietoa aiheesta:
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset
Teksti: Suvi Heinonen