Enter ry:n toiminnan tarkoituksena on auttaa ikäihmisiä tietotekniikan käytössä ja lisätä heidän digitaalista osallisuuttaan. Yhdistyksen toiminta kattaa Uudenmaan alueen. Pitkän työuran IT-alalla ja kyberturvallisuuden parissa tehnyt Thomas Witting on toiminut Enter ry:n vapaaehtoisena digiopastajana muutaman vuoden ajan eläkkeelle jäätyään.
Enter ry:n vapaaehtoinen digiopastaja Thomas Witting pitää digiopastuksen vastaanottoa Inkoon kirjastossa. Enterin opastuksessa autetaan tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden käytössä sekä erilaisten sähköisten palveluiden ja sovellusten peruskäytössä.
Enterin vapaaehtoiset eivät tee kotikäyntejä. Opastusta tarjotaan yli 80 opastuspisteessä Uudellamaalla. Opastuksessa pidetään raja siinä, mitä vapaaehtoinen tekee: vapaaehtoiset eivät tee asioita opastettavan puolesta eivätkä korjaa laitteita
Kysymykset liittyvät usein perusasioihin
Digiavun kysyntä on ollut Inkoon alueella runsasta, ja Witting kertoo, että mukaan on saatu onneksi myös muutama muu henkilö auttamaan senioreita digiasioissa. Tärkeintä kuitenkin opastuksessa on, että jokainen opastettava otetaan vastaan opastettavan omilla ehdoilla, kiireettömästi ja perinpohjaisesti asiat läpikäyden niin, että opastettava tekee myös itse eri vaiheet.
Senioreiden kysymykset liittyvät usein ihan perusasioihin:
”Kysytään, miksi ei päästä kirjautumaan johonkin palveluun ja miten palvelua käytetään. Lisäksi neuvomme paljon kunnollisten ja luotettavien työkalujen käyttöönottoa ja turhien työkalujen poistamista. Henkilöllä saattaa olla laitteessaan esimerkiksi useita päällekkäisiä virustentorjuntaohjelmia ja pdf-tiedostojen lukuohjelmia.”
”Tyypillinen tarina on sellainen, että viranomainen on lähettänyt henkilölle dokumentin pdf:nä eikä seniori tiedä, että pdf:n voi lukea usein suoraan selaimessa. Henkilö on saattanut ladata pdf:n lukemiseen jonkin vähemmän hyvän pdf:n lukuohjelman, joka alkaa pyytämään maksua ohjelman käytöstä ponnahdusikkunoilla, joista ei pääse eroon.”
Wittingin mukaan haasteita aiheuttavat useasti myös laitteen käyttöönottoon liittyvät seikat.
”Puhelin on otettu käyttöön ilman, että on rekisteröidytty ja kirjauduttu sisään puhelimen järjestelmään, toisin sanoen puuttuu esimerkiksi Google- tai Samsung-tili. Tällöin puhelimen tietojen varmuuskopiot eivät tallennu mihinkään. Jos laite putoaa vaikkapa vessanpönttöön tai hajoaa muutoin, on tiedot menetetty.”
”Toinen ongelma on salasanojen hallinnan puute. Suosittelen salasanaholvin käyttöönottoa. Se on melko helppo käyttää, jos vain ottaa sen rohkeasti käyttöön. Jos salasanaholvin käyttö ei kuitenkaan luonnistu, on erillisen pienen salasanavihkosen käyttö paras ratkaisu. Vihko pidetään kotona visusti tallessa.”
Vanhentuneet ja päivittämättömät laitteet ovat turvallisuusriski
Witting sanoo, että kyberturvallisuuden näkökulmasta oma lukunsa ovat vanhat laitteet, joihin ei tule enää päivityksiä. Tilanne on onneksi harvinainen, mutta muodostaa käyttäjän näkökulmasta ison turvallisuusriskin.
”Viime aikoina ajankohtaisena ilmiönä on ollut Windows 10 ja sen kuoleminen, jonka vuoksi siihen ei saa enää päivityksiä. Näissä tilanteissa kannattaa joko hankkia uusi laite tai siirtyä Linuxin käyttäjäksi. Linuxin avulla pystyy jatkamaan laitteen käyttöä turvallisesti. Linuxin käyttöönotto vaatii paneutumista, mutta on hyvä ja halpa vaihtoehto joillekin.”
Uuden laitteen hankintapaikkaan kannattaa kiinnittää myös huomiota.
”Jotkut kaupat myyvät valitettavasti tarpeettomia laitteita ja lisäpalveluja, esimerkiksi todella kalliita näppäimistöjä tabletteihin tai kalliita ylimääräisiä huoltosopimuksia, joista ei ole hyötyä. Ylimyynnin kanssa kannattaa olla tarkkana.”
Witting suosittelee kaikille käyttäjille, että he ottaisivat käyttöönsä kaupallisen tietoturvapaketin, koska niissä on lisäominaisuuksia, joista kannattaa maksaa.
”Se maksaa noin 6–7 euroa kuussa yhdelle käyttäjälle, mutta antaa noin kolmelle laitteelle erinomaisen ja monipuolisen suojan, kunhan ne ominaisuudet otetaan käyttöön. Kotimainen F-Secure Total löytyy itsenäisenä tuotteena, ja myös paketoituna operaattoreilla, operaattorin omilla koristeilla varustettuina.”
”Kuitenkin myös Windowsiin kuuluva Microsoft Defender suojaa aivan riittävästi ja Mac-laitteissa on vastaavia hyviä ominaisuuksia, jos vain pitää laitteet päivitettyinä eikä availe kaikkia kivoja linkkejä solkenaan ja asenna sovelluksia laitetoimittajan sovelluskaupan ulkopuolelta. On hyvä muistaa, että inhimilliseltä tekijältä ei mikään suoja pelasta”, Witting huomauttaa.
Toinen Wittingin suosittelema työkalu on mobiilivarmenne.
”Se toimii hyvin tällä hetkellä myös vanhemmissa puhelimissa. Suosittelen myös ainakin kahta verkkopankkia käyttöön, jos suinkin mahdollista, niin todennäköisesti jokin vahva tunnistautuminen toimii aina, ja moni on käyttänyt esim. S-pankkia ’kakkospankkina’.”
Huijausyritykset näkyvät myös digineuvonnassa
Erilaiset huijaukset tai niiden yritykset ovat puhuttaneet paljon mediassa – huijarit ovat saaneet pelkästään Suomessa saalikseen vuosittain miljoonia euroja. Muutama huijaustapaus on tullut myös Wittingin tietoon.
”Nämä ovat erittäin ikäviä tilanteita, ja ne osuvat usein yksinäisiin ihmisiin, joilla on seuranpuutetta eikä läheisten turvaverkkoa kuulostelemassa tilannetta. Tyypillinen tapaus on, että esimerkiksi Facebookissa otetaan yhteyttä ja ystävystytään. Sen jälkeen kerrotaan, miten kaveri on tehnyt paljon rahaa ja vinkataan henkilöä toimimaan samoin. Henkilölle sanotaan, että nyt rahat ovat tuloillaan, mutta vielä tarvitaan vaikkapa 5000 €, jotta rahat saadaan toimitettua. Huijattava saattaa menettää viimeisetkin eläkepennosensa tai ottaa jopa lainaa. Viimeiseen asti hän toiveikkaana uskoo, että rahat ovat vielä tulossa.”
Witting kertoo, että muutamia kertoja tilanteen eteneminen on pystytty katkaisemaan, kun henkilö on tullut vastaanotolle ja pyytänyt katsomaan ja auttamaan tilanteessa.
”Pohdimme yhdessä neuvottavan kanssa, mitä yhteydenotoille pitäisi tehdä: ovatko ne aitoja, voiko linkkejä klikata ja onko laitteen virusturva kunnossa.”
On hyvä, jos ihminen on varovainen ja hakee apua ollessaan epävarma. Wittingiä huolestuttavat eniten ihmiset, jotka eivät sitä syystä tai toisesta tee.
”Henkilö saattaa esimerkiksi asua hoitokodissa ja hoitaa asiansa itsenäisesti digilaitteilla. Hänellä ei ole välttämättä mahdollisuutta lähteä digineuvontaan, vaikka tarve olisi. Tällaisiin tilanteisiin liittyy riskejä.”
Teköäly on sekä uhka että mahdollisuus
Kuten monilla asioilla, myös tekoälyllä on kaksi eri puolta. Wittingin mukaan huijarit kehittävät toimintaansa jatkuvasti ja nykyään heillä on myös tekoäly apunaan.
”Jos henkilön tiedot on varastettu tietomurrossa, on huijareiden nykyään helppo poimia laajasta tietokannasta henkilöitä, jotka voivat olla huijauksille alttiita. Aiemmin näitä tietoja poimittiin käsin.”
Tekoälystä voi toisaalta olla turvallisuuden kannalta myös hyötyä. Witting toivoo, että sovelluksiin tulisi jatkossa yhä enemmän työkaluja, joilla huijatuksi tulemisen voisi estää.
”Tekoäly voisi mm. auttaa tunnistamaan huijausviestejä, jotta niitä ei tulisi suotta klikattua. Myös erilaisista suljettuun tarkoitukseen rakennetuista tekoälyistä voisi olla hyötyä: esimerkiksi Kanta-palvelua käyttäessään henkilö voisi pyytää puhumalla, että tekoäly katsoo hänelle reseptit.”
”On tärkeää opastaa senioreita käyttämään myös tekoälyä turvallisesti. Vaikka tekoälyt puhuvat, kuten oikea ihminen, ne eivät ole kuitenkaan käyttäjän paras kaveri. On esimerkiksi hyvä ottaa huomioon, mitä tietoja itsestään tekoälylle antaa ja mihin tiedot päätyvät.”
Lopuksi Witting haluaa vielä muistuttaa:
”Pitäkää laitteenne kunnossa: puhtaina turhista ohjelmista ja päivitettyinä. Hankkikaa uusi laite, jos päivityksiä ei enää saa. Varaudu siihen, että puhelin rikkoutuu tai katoaa, ja pidä varmuuskopiot ja salasanat turvassa. Ja muistakaa vielä: oma puhelin tai muu laite ei ole lasten tai lastenlasten pelikone, vaikka kuinka pyytäisivät. Nämä laitteet ovat todella tärkeitä omassa elämässänne nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa. Näillä neuvoilla pääsee jo pitkälle.”
Lisätietoa aiheesta
Enter ry: https://www.entersenior.fi/
Enterin tietoturvaohje: https://www.entersenior.fi/opiskele-itse/oppaita.
Teksti: Myra Magnusson
