Hyte ry:n koordinoima Futurum ESR -työllistämisprojekti on toteuttanut kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa Uudenmaan alueella toimivien yritysten työllistämismahdollisuuksia sekä työntekijöiden osaamisen kehittämistarpeita. Kysely tuottaa ajankohtaista tietoa alueellisesta työvoimatilanteesta ja tukee koulutus- ja työllisyyspalveluiden kehittämistä yritysten tarpeita vastaaviksi.
Kysely on osa laajempaa alueellista kehittämistyötä, ja sen tuloksia hyödynnetään erityisesti Espoo–Kauniaisten työllisyysalueella. Aineisto tukee työllisyyskentän toimijoita työvoiman saatavuuden parantamisessa sekä osaamisen vahvistamisessa. Tuloksia hyödynnetään Espoon työllisyyspalveluiden sekä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian palveluiden kehittämisessä, ja ne tuovat esiin yrittäjien näkemyksiä ja kehittämisideoita työnantajien ja työnhakijoiden kohtaannon edistämiseksi.
Kyselyn toteutus, vastaajat ja taustatiedot
Kysely lähetettiin sähköpostitse 524 Uudenmaan alueella toimivalle yritykselle, jotka valikoituivat kohderyhmäksi työllistämismahdollisuuksien perusteella. Pienimmät mikroyritykset rajattiin lähtökohtaisesti kohderyhmän ulkopuolelle. Kysely oli avoinna 20.8.2025 – 8.1.2026 välisenä aikana, ja siihen vastasi yhteensä 25 yritystä. Kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä vaihteli 10 – 250 työntekijän välillä. Pääset tarkastelemaan kyselyn raporttia tämän linkin takaa: Futurum-ESR-työllistämisprojekti – Kysely Uudenmaan yritysten työllistämismahdollisuuksista PDF
Kysely toteutettiin anonyymisti Webropol-kysely- ja raportointityökalulla GDPR:n tietosuoja-asetusten sekä Hyte ry:n tietosuojakäytänteiden mukaisesti. Aineisto ei sisällä yritysten salassapidettäviä tietoja, kuten ammatti- tai liikesalaisuuksia, eikä muita yritysten yksityisyydensuojaa loukkaavia tietoja. Yritysten nimiä, Y-tunnuksia, työntekijöiden, yhteistyökumppaneiden tai asiakkaiden henkilötietoja ei ole kysytty eikä käsitelty vastauksissa tai raportissa.
Toimialakohtaista tietoa yritysten tarpeista työnhakijoiden ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi
Kyselyyn vastanneet yritykset edustivat monipuolisesti eri toimialoja. Suurin osa vastaajista (22 %) oli teollisuuden ja IT-alan yrityksiä. Loput vastaajista (13 %) jakaantuivat tasaisesti palvelualojen, kaupan alan, sosiaali- ja terveysalan sekä rakennusalan yrityksiin. Osa vastaajista (13 %) ei ollut täsmentänyt omaa toimialaansa vastausten avoimessa kentässä. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan sekä kuljetus- ja logistiikka-alan yritykset eivät vastanneet kyselyyn.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 96 % sijaitsi Espoon alueella. Vastaajista 4 % sijaitsi Vantaan tai Uudenmaan alueella, mutta vastauksissa ei ollut täsmennetty, missä kunnassa. Helsingissä sijaitsevat yritykset eivät olleet vastanneet kyselyyn. Tämä voi selittyä sillä, että kyselyn saatekirjeessä oli mainittu, että kyselyllä kerätty tieto raportoidaan Espoon työllisyyspalveluiden hyödynnettäväksi.
Kyselyyn vastanneiden yritysten kokoluokka painottuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin
Ylivoimaisesti suurin osa vastanneista yrityksistä (61 %) oli pieniä, henkilöstömäärältään 10–49 työntekijän yrityksiä. Seuraavaksi suurin ryhmä vastaajista (26 %) edusti 50–249 työntekijän keskisuuria yrityksiä. Vastaajista 5 % oli mikroyrityksiä, joissa oli alle 10 työntekijää. Vastaajista 4 % oli yli 500 työntekijän kokoluokan suuryrityksiä.
Kyselyn vastaajayritykset koostuivat pääosin pienistä ja keskisuurista yrityksistä, kun taas mikro- ja suuryritysten osuus jäi selvästi vähäisemmäksi. Tulokset heijastavat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä ja tarpeita, mikä on tärkeää huomioida työllisyys- ja koulutuspalveluiden suunnittelussa sekä palveluiden kohdentamisessa yrityksille sopiviksi.
Yritykset tarvitsevat uudenlaista osaamista toiminnan kehittämiseksi
Kyselyn tulosten perusteella yrityksissä on runsaimmin tarvetta osaamisen kehittämiselle sekä suorittavan tason tehtävissä että liiketoimintaan liittyvissä rooleissa. Vastaajista suurin osa (30 %) koki edellä mainitut osa-alueet tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi. Vastauksissa koettiin tärkeänä esimerkiksi myynnin, markkinoinnin ja talouden tehtäväkokonaisuudet.
Seuraavaksi merkittävin osaamisen kehittämisen kohde liittyi tekniseen osaamiseen. Vastaajista 26 % koki esimerkiksi ohjelmointiin ja koneiden käyttöön liittyvien taitojen kehittämisen hyödylliseksi.
Vastaajista 26 % tarvitsi osaamista tietojärjestelmien käyttöön ja datan analysointiin liittyvissä tehtävissä. Tämä voi osittain selittyä IT- ja teknologiayritysten suurella vastaajamäärällä.
Vastauksissa näkyivät myös johtamisen osaamisen kehittämisen tarpeet. Vastaajista 13 % koki tarvitsevansa yritykseen uudenlaisia tapoja johtaa, osaamisen päivittämistä sekä uusia menetelmiä johtamisen tueksi. Lisäksi 13 % vastaajista ilmoitti tarvitsevansa jotakin muuta osaamista yrityksen kehittämiseksi, mutta ei ollut määritellyt, minkälaista osaamista.
Selkeä vähemmistö vastaajista koki tärkeänä hallinto- ja toimistotehtäviin (9 %) sekä asiakaspalvelutehtäviin (4 %) liittyvän osaamisen kehittämisen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yritykset kokevat hallinto- ja toimistotehtävien sujuvan tällä hetkellä hyvin, tai vaihtoehtoisesti eivät pidä niihin liittyvän osaamisen kehittämistä tärkeänä tehtävien vähentymisen ja osittaisen katoamisen vuoksi. Tämä voi selittyä osittain myös tehtäviin liittyvien prosessien automatisoitumisella ja digitalisaatiolla sekä ostopalveluiden yleistymisellä.
Rekrytointitarpeet jakaantuvat tasapuolisesti vastaajien kesken
Suurimmalla osalla vastaajista (39 %) ei ole tällä hetkellä tarvetta uuden henkilöstön rekrytoinnille. Vastaajista 35 % ilmoitti tarvitsevansa uutta henkilöstöä, ja 26 % ei toistaiseksi tarvitse, mutta suunnittelee rekrytoivansa uutta henkilöstöä lähitulevaisuudessa.
Kysely toteutettiin haastavan työmarkkinatilanteen aikana vuonna 2025-2026. Suomen työttömyys on kasvanut huolestuttavasti koronatilanteen, kansainvälisten kriisien sekä työelämän digitalisaation murroksen myötä. Heikon työmarkkinatilanteen lisäksi, myös muut tekijät ovat vaikuttaneet osaltaan yritysten haluun ottaa riskejä tai luottamukseen palkata uusia työntekijöitä tai kehittää toimintaa.
Edellä mainitut ilmiöt ovat väistämättä vaikuttaneet yritysten mahdollisuuteen rekrytoida uutta henkilöstöä. Samanaikaisesti yritykset tarvitsevat uudenlaista osaamista, mutta resurssit toimintojen muuttamiseen tai uuden henkilöstön rekrytointiin eivät ole parhaat mahdolliset.
Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä, koulutuksista ja tuetun työllistämisen toimenpiteistä
Ammatilliseen koulutukseen liittyvät työharjoittelut ja oppisopimukset ovat yrityksissä yleisemmin hyödynnettyjä kuin esimerkiksi työkokeilu- tai palkkatukijaksot. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä yritykset nojaavat usein myös sisäisiin koulutuksiin.
Selkeälle valtaosalle vastaajista oppisopimus (65 %) ja ammatillisen koulutuksen työssäoppimisjaksot (60 %) olivat vaihtoehdoista tutuimpia. Vastaajista 30 %:lla oli kokemusta työkokeilusta tai palkkatuesta. Vähemmistö vastaajista (10 %) oli hyödyntänyt rekry-koulutuksia uusien työntekijöiden hankkimiseksi.
Yritysten ja oppilaitosten välisiä yhteistyösuhteita voidaan kehittää entisestään ja tarjota työnantajalähtöisesti uusia ratkaisuita sopivien työnhakijoiden ja työharjoittelijoiden löytämiseksi. On helpompaa vahvistaa yhteistyötä, kun siitä on kokemusta sekä oppilaitoksilla että yrityksillä.
Työkokeilun ja palkkatuen osalta voidaan todeta, että valtaosalla yrityksistä ei ole kokemusta edellä mainituista tuetun työllistämisen toimenpiteistä. Riittävän tiedon, ohjauksen ja neuvonnan tarjoaminen, yksinkertaisten ja nopeiden hakuprosessien ja maksatuksien järjestäminen sekä sopivien työnhakijoiden löytäminen ovat avainasemassa, että tukimuotoja hyödynnetään onnistuneesti.
Rekry-koulutukset ovat tuntemattomampia yrityksille. Se voi selittyä sillä, että oppilaitosyhteistyö ammatillisten koulutusten kanssa vievät suurimman osan perehdytyksen resursseista työpaikalla.
Palkattujen työntekijöiden osaamisen kehittämisen resurssit ja mahdollisuudet
Vastaukset jakaantuivat tasaisesti. Vastaajista 31 % koki, että yrityksellä on säännöllisesti resursseja ja aikaa koulutukseen. Vastaajista 30 % järjesti koulutusta tarvittaessa, mutta resurssit olivat rajallisia, ja osaamisen kehittäminen koettiin haastavana. Pienellä vähemmistöllä vastaajista (9 %) ei ollut suunnitelmia tai mahdollisuuksia osaamisen kehittämiselle.
Merkittävä osa yrityksistä tarvitsee lisää resursseja sekä mahdollisesti ulkopuolista tukea työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi. Tähän voidaan vastata ennaltaehkäisevästi arvioimalla oppilaitoksissa sekä työllisyyspalveluissa eri toimialoilla tapahtuvia muutoksia ja yritysten tarpeita sekä järjestämällä niiden pohjalta suunniteltuja täsmäkoulutuksia työnhakijoille. Tämä tukee myös valtion taloutta, elinkeinoelämän kasvua sekä alueellista tuottavuutta ja hyvinvointia.
Yritykset haluavat tehdä eniten yhteistyötä oppilaitosten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa
Valtaosa vastaajista (56 %) ilmaisi halukkuutensa kehittää yhteistyötä oppilaitosten sekä yksityisten palveluntuottajien kanssa työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi. Vastaajista 28 % halusi tehdä yhteistyötä hankkeiden tai projektien kanssa ja 22 % haluaisi tulevaisuudessa kehittää yhteistyötä työllisyyspalveluiden ja työllisyysalueiden kanssa.
Vähemmistö vastaajista (11 %) halusi tehdä yhteistyötä yrityspalveluiden tai rekrytointi- ja vuokrayritysten kanssa. Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin osaamistarpeiden kartoituksen tehostaminen rekrytointiprosessin aikana. Vastaajista ainoastaan 6 % halusi tehdä yhteistyötä työhönvalmennuspalveluiden kanssa. Pieni vastaajamäärä voi selittyä vastaajien vähäisemmällä kokemuksella tuetun työllistämisen toimenpiteistä, kuten työkokeilusta ja palkkatuesta.
Yritysten kokemuksia rekrytointipalveluista ja yhteistyöstä
Kyselyyn vastanneet yritykset jakoivat avointen vastausten muodossa palautetta ja kehittämisideoita rekrytoinnin edistämiseksi julkisen ja yksityisen sektorin tuottamissa rekrytointipalveluissa (esim. Työmarkkinatori sekä yksityisten rekrytointiyritysten ylläpitämät sovellukset, työnhakusivustot ja rekrytointipalvelut).
Ensimmäinen vastaaja kertoi osaavansa itsenäisesti kehittää henkilöstön osaamista eikä tarvitse ulkopuolisten tahojen apua. Tämä vastaus on linjassa sen palautteen kanssa, joka näkyy varsinkin pienten yritysten toiminnassa. Organisaation rakenteet ovat selkeämpiä, johto tuntee työntekijät ja työnkuvat henkilökohtaisella tasolla sekä haluaa olla itse vastuussa sopivien tekijöiden rekrytoinnista.
Toinen vastaaja oli kokenut Espoon kaupungin työnantajapalveluiden kanssa tehdyn yhteistyön positiivisena. Yrityksen työpaikkailmoitus oli jaettu kunnan työnhakuportaalissa, ja kaupungin asiantuntijat olivat kartoittaneet sopivia hakijoita sekä lähettäneet CV:tä asiakkaiden suostumuksella yrityksen tarkasteltavaksi. Erityisesti hyvänä asiana koettiin se, että työpaikkailmoitukset ja hakemukset eivät jääneet pelkästään portaaliin, vaan niitä arvioitiin ja pyrittiin aktiivisesti sekä tehokkaasti saattamaan sopivia työnhakijoita avoinna olevaa tehtävää varten. Tämän palautteen perusteella Espoon kaupungin työantajapalveluiden kanssa tehty yhteistyö koettiin erityisen myönteisenä:
Kolmas vastaaja oli kokenut rekrytoinnin osalta headhunt-palvelut kohtuullisen menestyksellisiksi. Vastauksessa ei ollut avattu, miten headhunting oli toteutettu, millä alustoilla, kenen toimesta ja minkälaisia menetelmiä hyödyntäen.
Työnhakijoiden erityisosaamisen ja osaamisen varmistamisen haasteet rekrytoinnissa
Neljännessä avoimessa vastauksessa nostettiin esiin haasteita osaajien löytämisessä erityisesti räätälöityihin tehtäviin, joissa vaaditaan tiettyjen työmenetelmien, kuten hitsauksen, hallintaa. Suomen kielen osaaminen sekä kotimainen koulutuspolku koettiin tärkeänä tehtävän suorittamisessa, yhteistyössä ja laadun varmistuksessa.
Viides vastaaja kertoi, että heidän organisaatiossaan hyödynnetään omia sisäisiä koulutuksia henkilöstön erilaisiin tarpeisiin. Tämä on linjassa sen kanssa, että yritykset usein arvioivat sisäisesti omia tarpeitaan ja järjestävät perehdytystä ja koulutusta itsenäisesti.
Kuudes avoin vastaus liittyi työnhakijoiden osaamistason arviointiin. Selkeästi on tarvetta riittävän osaamisen varmistamiseen rekrytointivaiheessa, ja siihen kaivataan uusia kehittämistoimenpiteitä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että muodollisen soveltuvuuden ja haastattelun lisäksi tarvitaan lisää menetelmiä riittävän kompetenssin varmistamiseksi.
Tulosten hyödynnettävyys palveluiden ja koulutusten kehittämisessä
Futurum ESR -työllistämisprojekti (2023–2026) on toteuttanut kyselyn alueellisen kehittämisyhteistyön tueksi. Kyselyn tulokset tarjoavat arvokasta tietoa Uudenmaan alueen yritysten tarpeista ja tukevat konkreettisesti Espoon työllisyys- ja koulutuspalveluiden jatkokehittämistä.
Kyselyn tulokset tarjoavat konkreettista ja ajankohtaista tietoa Espoon työllisyyspalveluiden käyttöön. Espoo–Kauniainen-työllisyysalueella yritysten esiin nostamat osaamistarpeet, rekrytoinnin haasteet ja kehittämisideat tukevat työantajapalveluiden kehittämistä, työmarkkinoiden kohtaannon parantamista sekä työnhakijoiden osaamisen vahvistamiseen tähtäävien ratkaisujen rakentamista.
Samalla tulokset palvelevat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian koulutuskokonaisuuksien ja oppilaitosyhteistyön kehittämistä vastaamaan entistä paremmin alueen yritysten tarpeita. Oppilaitosyhteistyö (Työssäoppiminen ja oppisopimus) koetaan merkittävänä ja tärkeänä toimintamuotona yritysten keskuudessa. Oppilaitosten ja yritysten muodostamat kumppanuusverkostot tuovat uudenlaista osaamista työelämään ja syventävät kehittämistyötä.
Kyselystä saadut havainnot, kokemukset ja kehittämisideat ovat ESR+ -toimintalinjausten sekä hyvien käytänteiden mukaisesti siirrettävissä ja hyödynnettävissä Espoon alueelta myös muiden työllisyysalueiden käyttöön, mikä tukee laajempaa alueellista ja valtakunnallista vaikuttavuutta.
Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti yritys- ja oppilaitosyhteistyön sekä työllisyysalueiden toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamiseksi, osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi sekä kohtaannon edistämiseksi suomalaisilla työmarkkinoilla.
Kirjoittanut: Taneli Kuusela
Lisätietoa:
Futurum-ESR-työllistämisprojekti – Kysely Uudenmaan yritysten työllistämismahdollisuuksista PDF
Futurum-ESR-työllistämisprojekti
