Pohjoismainen työvoimapalvelumalli (POMA) on ollut voimassa kohta vuoden. Mallin mukaan työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa omavalmentajalta työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan on haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia (yleensä 1–4 työpaikkaa/ kk), jotta oikeus työttömyysturvaan säilyy. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraa muistutus.
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on yksi Marinin hallituksen suurista työllisyysuudistuksista. Tavoitteena on muuttaa Suomessa muiden Pohjoismaiden tavoin työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palveluita nykyistä tehokkaammin. Yksilöllisten työvoimapalveluiden edellytys on, että niiden toteuttamiseen on riittävät resurssit. Julkiset palvelut tarkoittavat TE-palveluita ja kuntien tuottamia työllisyyspalveluita. Esimerkkinä vaikkapa Espoon työllisyyden kuntakokeilu.
Yksilölliset ja riittävät tukitoimet ja palvelut työnhakijoille
Avainajatus mallissa on tarjota yksilölliset ja riittävät tukitoimet ja palvelut työnhakijoille. Tämä koskee niitä työnhakijoita, joilla on vaikeuksia löytää työllistymispolku itsenäisesti. Tilanne on kuitenkin se, että julkisten työllistämispalveluiden resurssit eivät riitä tarjoamaan isolle työnhakijamäärälle yksilöllisiä ja syventäviä palveluita. Tässä avautuu rooli välityömarkkinatoimijoille; kolmas sektori ja muut välityömarkkinatoimijat täydentävät julkisia palveluita omalta osaltaan. Välityömarkkinat sijaitsevat nimensä mukaisesti työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välissä. Tavoitteena välityömarkkinoilla on ihmisten voimavarojen kasvattaminen sekä osaamisen ja ammattitaidon lisääminen.
HyTe ry:llä on pitkät perinteet työnhakuun liittyvien palveluiden suunnittelusta ja organisoimisesta. HyTen tuottamat projektit ovat tarjonneet espoolaisille työnhakijoille työllistymistä edistäviä palveluita vuodesta 2006. Tällä hetkellä käynnissä on vielä Gradus ESR-projekti (1.5.2021 – 30.4.2023). Tässä projektissa on kehitetty yhdessä Kierrätyskeskuksen kanssa uudenlaista työllistämismallia Työllisyys Espoon tarpeisiin. Mallissa on luotu polku, jossa työnhakijaa tuetaan työnhakuprosessin alusta asti rinnalla kulkien työllistymisen nivelvaiheiden yli kohti avoimia työmarkkinoita. Asiakkuus ei siis pääty esimerkiksi työkokeilujaksoon, vaan asiakas voi jatkaa suunnitelmiensa työstämistä projektissa ensimmäisen palvelun päätyttyä.
Syventävää ja yksilöllistä työhönvalmennusta
HyTen projektit ovat tarjonneet syventävää ja yksilöllistä työhönvalmennusta ja apua elämäntilanteiden selvittämisessä eri rahoitusten turvin. Näistä rahoittajista esimerkkeinä STEA, TE-hallinto (työvoimapoliittinen avustus) ja ELY-keskus (ESR-rakennerahasto). Lisäksi Espoon kaupunki on toiminut osarahoittajana näissä kuntalaisille suunnatuissa projekteissa. Työnhakijakohderyhmässä ovat korostuneet ne työnhakijat, jotka ovat vaikeassa työmarkkina-asemassa esimerkiksi ikänsä, vieraskielisyytensä tai puutteellisen osaamisensa vuoksi. Myös elämänhallintaa ja vaikkapa velkakierteestä ulospääsyä on helpotettu projektirahoituksen turvin. Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien haasteena on työmarkkinoiden muutos, pitkittyneet työttömyysjaksot, työkykyyn liittyvät epävarmuudet ja puutteelliset työnhakutaidot.
HyTe on tarjonnut monipuolisia ja yksittäisen työnhakijan tarpeita vastaavia palveluita, joilla on täydennetty julkisia peruspalveluita. Palvelut täydentävät Työllisyys Espoon tarjoamia palveluja, mutta eivät korvaa niitä. Pidempää urasuunnittelua kaipaavien työnhakijoiden valmennukseen voidaan käyttää enemmän aikaresursseja ja hyväksikäyttää useita työllistämisen tukipalveluita, kuten esimerkiksi uudelleenkoulutusta, työkokeilua ja palkkatuettua työtä. Näiden vaihtoehtojen kartoitus ja palveluihin hakeutumisessa konkreettisesti auttaminen ovat oleellinen osa projekteissa toteutettua valmennusta. Osa asiakaskunnasta kaipaa lyhempiaikaista apua, kuten tietoa alueellisista työmarkkinoista, työnhaun asiakirjojen tarkastusta tai palveluohjausta muuhun sopivampaan palveluun. Henkilökohtainen, pitkäkestoinen valmennus kasvokkain asiakkaan kanssa on edelleen se työskentelymuoto, jossa parhaimmat valmiudet ovat yleensä välityömarkkinatoimijoilla. Lisäksi projektihenkilöstöllä ja kolmannen sektorin toimijoilla on yksi merkittävä asiakastyötä helpottava etu puolellaan. Työttömyysturvasta tai muista tulonsiirroista päättää julkinen sektori, eli kaikenlainen kontrollivastuu ja seuranta kuuluu ainoastaan kunnalle tai valtiolle. Projektien toiminta ja osallistuminen palveluihin perustuu vapaaehtoisuuteen ja mukaan pääsy on jatkossakin helppoa ja perustuu luottamukselliseen asiakassuhteeseen.
Jukka Rosenblad
Gradus-projekti
