Suomen väestö ikääntyy ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat. Sairaanhoidosta ja sen järjestämisestä puhutaan julkisuudessa paljon, mutta puhe ennaltaehkäisevästä toiminnasta on jäänyt vähäisemmälle. Ongelmien ennaltaehkäisy tulee kuitenkin usein halvemmaksi ja on myös inhimillisen kärsimyksen välttämiseksi tärkeää.
Hyvinvointia ja terveyttä edistävä hyte-toiminta yhdistää hyvinvointialueita, järjestöjä ja kuntia. Hyte-toiminta sisältää esimerkiksi kulttuuri-, luonto ja liikuntatoimintaa. Järjestöillä on hyte-toiminnan toteuttamisessa tärkeä rooli.
Pelkästään Uudellamaalla toimii n. 2770 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niillä on runsaasti asiantuntemusta sairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä, vertaistuesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta. Sote-järjestöjen lisäksi Uudellamaalla toimii yli 6900 kulttuuriyhdistystä, yli 5100 liikuntayhdistystä sekä yli 2800 vapaa-ajanyhdistystä.
Järjestötoiminta estää yksinäisyyttä ja tukee aktiivisuutta
Yksinäisyys on tutkitusti yhteydessä vakaviin terveysongelmiin (Aikakauskirja Duodecim 2023: Yksinäisyys, sosiaalinen eristyneisyys ja terveys). Käänteisesti katsottuna: kun ihmiset kokevat olevansa osa porukkaa, pysyvät he terveempinä. Osallistumisen mahdollisuus ja yhteys toisiin ihmisiin laskevat näin ollen myös terveydenhuollon kustannuksia. Järjestöillä on halua ja kykyä tavoittaa ja kohdata monia yksinäisiä ja yhteiskunnan ulkokehällä olevia ihmisryhmiä.
Aktiivinen elämäntapa tukee terveyttä ja toimintakykyä. Liikunnalla on runsaasti terveyshyötyjä (THL 2024: Liikunnan terveyshyödyt – THL) ja mielekkäät harrastukset hoitavat esimerkiksi aivoterveyttä (Aivoliitto 2022: Mielekkäät harrastukset hoitavat aivoterveyttä | Aivoliitto).
Seurat ja yhdistykset liikuttavat vuosittain valtavan määrän ihmisiä vauvasta vaariin. Erilaiset kulttuuri- ja harrasteryhmät tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia löytää uutta virtaa ja intoa harmaisiin arkipäiviin. Yhdistysten vapaaehtoiset saavat merkityksellistä sisältöä päiviinsä, kun he auttavat pitkäaikaissairaita, ikääntyneitä ja vammaisia – tai ohjaavat liikuntahetkiä, luontoretkiä tai taidetoimintaa. Kaikki tämä toimeliaisuus lisää hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisee näin sosiaali- ja terveydenhuollon kulujen kasvamista.
Miten aluevaltuutetut ja kuntapäättäjät varmistavat, että järjestöjen työ alueen asukkaiden hyväksi jatkuu?
Alue- ja kuntavaalit järjestetään vuoden 2025 huhtikuussa. Alue- ja kuntapäättäjät päättävät monista sellaisista asioista, jotka vaikuttavat myös järjestöjen toimintamahdollisuuksiin. Hyvinvointialueilla päätetään mm. palveluverkoista ja palvelupoluista. Kunnissa taas päätetään mm. alueen liikennejärjestelyistä ja esteettömyydestä. Järjestöihin vaikuttavia asioita hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksenteossa ovat myös mm. monituottajamallit ja kumppanuudet, tilakysymykset sekä budjetti ja sen kohdentaminen.
Mitä sitten aluevaltuutetut ja kuntapäättäjät voivat tehdä, jotta järjestöjen tarjoama hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen potentiaali tulee hyödynnettyä?
On varmistettava, että järjestöt näkyvät päätöksenteossa ja strategioissa. Järjestöt on nähtävä hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyökumppaneina. Järjestöjen toimintaedellytyksiä on tärkeää turvata esimerkiksi tiloihin ja kumppanuuksiin liittyvillä ratkaisuilla. Näin hyvinvointialueet, kunnat ja järjestöt voivat yhdistää voimansa – alueen asukkaiden parhaaksi.
Myra Magnusson
markkinointi- ja viestintäpäällikkö
HyTe ry
