Ajankohtaista järjestöyhteistyöstä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella  

Niin hyvinvointialueen kuin kuntien on tehtävä järjestöyhteistyötä – tavalla tai toisella. Mitä kaikkea tuo yhteistyö sisältää Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella (LUVN)? Millaisena järjestötoiminta näyttäytyy hyvinvointialueen yhdyspintatiimin silmin nyt – entä mitä yhteisiä lähitulevaisuuden tavoitteita on järjestöyhteistyölle LUVNissa?

Hyvinvointialueen yhdyspintatyö on alueellisen järjestö-, kunta- ja muun yhteistyön valmistelua ja koordinointia

Yhdyspintapäällikkö Pilvi Österman tiimeineen luotsaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhdyspintatyötä.

Österman kertoo, että kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 1.1.2023 alkaen siirtyivät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle, muuttui vastuunjako alueen kuntien kanssa monin tavoin.  Sekä kuntien että hyvinvointialueen vastuulla on asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Yhdyspintatyön tavoitteena on yhteensovittaa ja koordinoida alueellista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yhdyspinnoilla tapahtuvaa työtä on muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) ja järjestöyhteistyö. Hyte-työ sisältää myös yhteistyötä muiden hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän kanssa.

– Vastuullani on keskeiset yhdyspintatyön prosessit johtamassani tiimissä: alueellisen hyvinvointikertomuksen- ja suunnitelman valmistelu, hyte-neuvotteluiden valmistelu ja toteuttaminen, hyte-tiedolla johtamisen kehittäminen, järjestöille myönnettävät avustukset ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö, jota toteutamme monin tavoin palveluissamme.

– Yhdyspintatiimi on tiivis, viisihenkinen asiantuntijatiimi, jolla on näistä prosesseista päävastuu: sekä niiden osallistavasta valmistelusta että tuloksellisesta koordinoinnista. Tämä edellyttää meiltä tiimissä tiivistä ja vuorovaikutteista yhteistyötä kaikkien palvelualueiden ja palvelulinjojen kanssa. Meillä on luotu hyvät yhteistyöverkostot kuntien hyte-asiantuntijoiden kanssa, mikä antaa hyvät edellytykset yhteiskehittämiseen.

Järjestöjen palveluita asukkaan tarpeiden ympärille

– Järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä kehitämme jatkuvasti, painopisteenä kumppanuusyhteistyön vahvistaminen. Järjestöjen palveluiden halutaan tulevaisuudessa rakentuvan luontevasti asukkaan tarpeiden ympärille, Österman kertoo.

Yhdyspintatiimin johdolla kehitetäänkin parhaillaan hyte-monialaista palvelukonseptia. Se kokoaa alueen hyte-palvelut yhteiseksi palveluvalikoimaksi, josta asukas löytää polkuja hyvinvointinsa omaehtoiseen edistämiseen. Asukas voi saada myös ammattilaisen ohjausta kuntien tai järjestöjen hyte-palveluihin. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävä järjestötoiminta voi myös säästää kustannuksissa, kun tarve raskaampiin palveluihin vähenee.

Yhdyspintapäällikkö Pilvi Österman korostaa, että järjestöistä on paljon hyötyä alueen asukkaille.

– Alueen järjestöt ovat pitkään tuottaneet vaikuttavia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja asukkaille ja kohdentaneet niitä erilaisille kohderyhmille. Järjestöjen palveluihin voi hakeutua matalalla kynnyksellä, ilman palvelukriteereitä, tarvearviota ja asiakasmaksua. Järjestöjen palvelut eivät edellytä sote-asiakkuutta ja toimivat ensilinjan tukena ja apuna.  

– Järjestöt kohtaavat erityisesti syrjäytymisriskissä olevia, työttömiä, maahanmuuttaneita, tuen tarpeessa olevia lapsia, nuoria ja perheitä. Järjestöjen palvelut tavoittavat asukkaita heidän arkiympäristöissään: kotona, palvelukeskuksissa, asukastiloissa sekä myös digitaalisissa kanavissa. Järjestöjen palvelut ovat usein avoinna esimerkiksi kriisiauttamiseksi, ajasta ja paikasta riippumatta. Se mitä tarvitsemme tämän toiminnan vaikututtavuuden ja tuloksellisuuden arvioimiseksi, on tiedolla johtamisen kehittämistä – siten että saamme järjestöjen toiminnan näkyväksi alueella.

LUVNin järjestöavustushaku on 9.-30.9. – tiedotustilaisuuksia niin kasvokkain kuin verkossa

Järjestöyhteistyön ajankohtaisia asioita on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestöavustushaku 9.-30.9.2024. Avustushausta järjestetään useita tiedotustilaisuuksia niin alueen kunnissa kuin teamsissä.

HyTe ry:n tiloissa Kansalaistoiminnankeskuksessa Tapiolassa järjestetään infotilaisuus to 12.9. klo 15.00-16.30. Linkistä voit ilmoittautua ja näet myös muiden järjestöavustus-infojen ajat ja paikat: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestöavustusinfo – HyTe ry

Hyvinvointialueen järjestöavustuksia jaetaan nyt toista kertaa. Mikä on muuttunut edelliseen vuoteen verrattuna?

Pilvi Österman korostaa, että vuoden 2025 järjestöavustusten edellytetään kohdentuvan alueellisen hyvinvointisuunnitelman mukaisin painopistein ja tavoittein väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Siksi hakijoiden kannattaa perehtyä tuoreeseen Länsi-Uudenmaan hyvinvointisuunnitelmaan 2024-2026 ja sen tavoitteisiin.

– Avustettavan hyvinvointia ja terveyttä edistävän järjestötoiminnan tulee olla palvelua käyttäville vastikkeetonta, eikä palveluihin pääseminen saa edellyttää jäsenmaksun suorittamista. Minimiavustus vuonna 2025 on tuhat (1000) euroa, eikä tämän pienempiä avustuksia myönnetä.

– Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestöavustusten avustuslajit ovat yleisavustus ja kumppanuusavustus sekä uutena kehittämisavustus. Kumppanuusavustusta voi hakea myös ilman muuta julkista rahoitusta. Uusi avustuslaji kehittämisavustus voidaan myöntää ilmiölähtöisen ongelman ratkaisemiseksi tai lyhytkestoisen projektin toteuttamiseksi. Myös kehitettävän kohteen tulee kytkeytyä alueellisen hyvinvointisuunnitelman tavoitteisiin tai painopisteisiin.

Kuten viime vuonna, nytkin avustushakemukset tullaan arviointia varten pisteyttämään. Pisteytyksessä arvostetaan mm. yhteistyötä muiden alueella toimivien järjestöjen kanssa ja että hakija sitoutuu ilmoittamaan avustetusta toiminnasta Lähellä.fi-palvelussa tai palvelutietovarannossa (PTV) – mistä tieto järjestötoiminnasta on paitsi asukkaiden myös viranomaisten asiakasohjauksen käytettävissä.

Avustettavan järjestötoiminnan tulee myös olla avointa kaikille kohderyhmään kuuluville länsiuusimaalaisille, vaikka se fyysisesti olisi vain yhden kunnan alueella.

Alueen järjestöverkostot ja palvelualueet tekevät yhteistyötä asukkaiden hyväksi

Länsi-Uudenmaan alueella toimii useita teemallisia järjestöverkostoja kuten Ikäverkosto, Lasten ja perheiden järjestöjen verkosto ja Vieraskielisten järjestöjen verkosto. Nämä verkostot ovat avoimia kaikille järjestöille. Keskeistä niiden toiminnassa on lisätä järjestöjen keskinäistä yhteistyötä sekä vahvistaa järjestöjen ja julkisen yhteistyötä.

Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:n koordinoima Länsi-Uudenmaan Päihde- ja mielenterveystoimijoiden verkosto on vastikään kokoontunut pohtimaan, miten verkosto auttaisi tukea tarvitsevia asukkaita mahdollisimman hyvin. Keskiössä on tavoitteellinen ja systemaattinen yhteistyö järjestöjen sekä hyvinvointialueen ja kuntien tiimien kesken. Toki yhteistyö myös esimerkiksi koulujen ja seurakuntien kanssa on tärkeää. Pämi-verkoston Visio-työpajassa 29.8.24 ideoitiin muun muassa yhteisiä, avoimia tapahtumia ja keinoja tiedolla johtamiseen. Halutaan myös hälventää mielenterveyden ongelmiin liittyvää häpeää – jokaisen mieli voi joskus tarvita erityistä tukea.

Ajankohtaista on myös elokuussa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella avattu Omaperhe.fi-verkkosivusto. Omaperhe-sivusto tarjoaa tietoa ja ohjausta lapsiperheille ja perhettä suunnitteleville asukkaille. Asukkaat, ammattilaiset ja yhteistyökumppanit voivat löytää sivustolta tietoa noin 300:een eri elämäntilanteeseen ja aiheeseen. Sivuston sisältöjen yhteydessä käyttäjät näkevät aiheisiin liittyviä palveluohjauksia hyvinvointialueen ja järjestöjen palveluihin sekä kansallisiin sähköisiin palveluihin.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Omaperheen käyttöönoton projektipäällikkö Kaius Karlsson kertoo, että käyttäjä ohjataan tekemään sivustolla ensin kuntavalinta, jolloin oman kunnan järjestöjen ja yhdistysten toiminta voi tulla näkyviin palvelulistauksissa. On tärkeää, että järjestöt ilmoittavat toiminnastaan Lähellä.fi-palvelussa tai Palvelutietovarannossa, josta tiedot siirtyvät Omaperheeseen.

Kaius Karlsson korostaa, että Omaperhe palvelee käyttäjiään sitä paremmin, mitä enemmän sieltä löytyy eri elämäntilanteisiin soveltuvia palveluja ja toimintaa. Karlssonin mukaan Omaperhe on mittaluokassaan ensimmäinen laajasti käyttöönotettava sivusto, jonka kautta järjestöjen palvelutiedot tulevat aidosti asukkaiden näkyville. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen verkkosivuilla on lisää tietoa käyttöönotosta.

LUVNin väestö on monimuotoista – tämä pitää huomioida myös palveluissa

Hanna Karhu aloitti järjestöyhteistyön ja monimuotoisuuden erityisasiantuntijana alkukesällä. Hän siirtyi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle Helsingistä, missä hän työskenteli mm. työllisyyspalveluissa ja nuorten Ohjaamoissa.

Mitä tarkoittaa monimuotoisuus Länsi-Uudellamaalla ja mitä konkreettisesti teet monimuotoisuuden parissa?

– Monimuotoisuus tarkoittaa ihmisten keskinäistä erilaisuutta muun muassa iältään, sukupuoleltaan, etniseltä tai kansalliselta taustaltaan, kansalaisuudeltaan, kieleltään, vakaumukseltaan, perhetilanteeltaan, terveydentilaltaan, työkyvyltään, neurodiversiteetiltään (neuromoninaisuus), koulutustaustaltaan ja arvoiltaan.

Hanna Karhu kertoo, että monimuotoisuuden huomioiminen hyvinvointialueen palveluiden järjestämiseksi on osa yhdyspintatyötä.

– Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen väestöstä yli 16 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Muunkielisen väestön osuus on kasvamassa lähivuosina. Palvelutarpeen kasvu kohdistuu etenkin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin sekä yleensä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Alueellinen hyvinvointisuunnitelma asettaa tavoitteita muun muassa yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä palveluiden saavutettavuuden kehittämiseen niin, että huomioidaan väestön erilaiset tarpeet.

– Tässä monimuotoisuuden teemassa työskentely on monialaista ja yhteensovittavaa, mutta erityisesti viestintä ja hyvinvointivaikutusten arviointi korostuvat. Hyvinvointialueella tätä työtä ohjaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä alueellinen hyvinvointisuunnitelma. Oma tehtäväni on tässä suhteessa vasta muotoutumassa, Karhu toteaa.