Järjestöjen sote-muutostuki on ollut valtakunnallinen STEA-rahoitteinen hanke, jonka päätavoitteena oli tukea uusia hyvinvointialueita tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa. On työskennelty sen puolesta, että järjestöt varmistavat paikkansa ihmisten osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä turvallisuuden takaajina sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa. Hanke päättyy 31.12.2024. Mitä on saatu aikaan Uudellamaalla ja miten työ jatkuu?
Hankkeessa on työskennellyt 7 järjestöasiantuntijaa eri puolilla Suomea. Koordinaatiovastuu oli 3 ensimmäistä vuotta SOSTElla, jolloin mukana oli myös tutkija ja viestintäasiantuntija. Työn tueksi tuotettiin niin valtakunnallista kuin alueellista tietoa järjestökentästä hyvinvointialueiden valmisteluun, yhteistyöhön ja päätöksentekoon. 2024 hankkeen koordinaatiovastuu siirtyi alueellisille verkostojärjestöille. Uudellamaalla Sote-muutostuen työtä on koordinoitu verkostojärjestö HyTe ry:ssä, jossa on ollut palkattuna kaksi järjestöasiantuntijaa. Aluksi tehtäviä hoitivat Anu Toija ja Ilari Karhumalja. Anun siirryttyä syksyllä 2022 HUS-yhtymään kehittämään asiakasosallisuutta työtä jatkoi Milla Kajanne. Ilarin siirryttyä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle koppia otti Aura Tarjanne.
Eri tavoin erityinen Uusimaa
Uusimaa on alueena erityinen. Se on laaja: alueella asuu kolmannes Suomen väestöstä ja toimii kolmannes Suomen järjestöistä: n. 32 000 yhdistystä, joista n. 3 200 sotejärjestöä. Alueen neljästä hyvinvointialueesta Keski-Uudellamaalla oli jo kuntayhtymän ajoilta yhteistyörakenteita ja sote-integraatiota, mutta Länsi-Uusimaa ja Itä-Uusimaa aloittivat hyvinvointialuevalmistelun melko puhtaalta pöydältä. Vain kahdesta kunnasta muodostunut Vantaa-Kerava hyötyi selkeydestä. Helsinki on omanlaisensa, koska se jatkoi kaupunkina, jossa sosiaali-, terveys- ja pelastusasiat eriytettiin omaksi toimialakseen. Etelä-Suomen erityispiirteitä pohjoisempaan Suomeen nähden on myös se, että erikoissairaanhoito järjestetään HUS-yhtymässä eikä hyvinvointialueen toimesta.
Uudenmaan väestöstä huomattava osa puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia; eniten vieraskielisiä on nuoressa väestössä ja Vantaa-Keravalla ja määrä kasvaa. Uudenmaan väestö voi keskimäärin hyvin, mutta polarisaatio on lisääntynyt. Esimerkiksi lapsiperheköyhyys on kääntynyt nousuun.
Muualla Suomessa järjestöyhteistyötä ovat tukeneet maakuntaliitot. Joillain alueilla olikin olemassa järjestöyhteistyön rakenteita, joita pystyttiin hyödyntämään jo hyvinvointialueiden valmisteluvaiheessa.
Järjestöyhteistyön rakenteet ja järjestöjen toimintaedellytykset
Uudellamaalla Sote-muutostuen yksi keskeinen tavoite olikin muodostaa järjestöyhteistyön rakenteet, jotka osaltaan tukisivat sekä järjestöjen keskinäistä yhteistyötä että järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyötä. Keski-Uudenmaan järjestöneuvottelukunta käynnistyi keväällä 2022, Helsingin järjestöneuvottelukunta alkuvuonna 2023, Itä-Uudenmaan kumppanuuspöytä syksyllä 2023 ja Vantaa-Keravan järjestöyhteistyön neuvottelukunta syksyllä 2024. Länsi-Uudellamaalla on valmisteltu järjestöneuvottelukuntaa, jonka jäsenhaku tulee olemaan alkuvuonna 2025 alueen teema- ja muista järjestöverkostoista. Sen käynnistämisvastuu on HyTe ry:llä; lisätietoja voi kysyä allekirjoittaneelta. Yhteistyösuhteet hyvinvointialueelle on tärkeä varmistaa, vaikka kyseessä tulee olemaan järjestövetoinen neuvottelukunta eikä hyvinvointialueen oma rakenne.
Järjestöjen sote-muutostuessa on myös pyritty varmistamaan, että hyvinvointialueilla on toimivia käytäntöjä järjestöjen toimintaedellytysten tukemiseen, joista keskeisimpiä ovat järjestöavustukset ja tiloja toimintaan. On kannettu huolta siitä, että alueen kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustukset täydentäisivät toisiaan niin, ettei mikään järjestö jää väliinputoajaksi. Tämä on erityisen haastavaa tilanteessa, jossa järjestöjen avustukset ovat tiukoissa kansallisissa keskusteluissa. Valitettavan moni hyväkin järjestötoiminta on jäänyt vähemmille avustuksille kuin mitä siihen on haettu.
Järjestöjen toimintaedellytyksistä keskustelu tulee jatkumaan tulevina vuosina monilla foorumeilla niin kansallisesti kuin alueellisesti. Onkin entistä tärkeämpää pystyä osoittamaan järjestötoiminnan hyöty, vaikutukset ja vaikuttavuus ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tähänkin liittyen on nähtävissä myös tarvetta saada järjestötietoa, tilastoja ja indikaattoritietoa järjestötoiminnasta samoihin tietoaltaisiin hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa.
Järjestöjen ja palvelualueiden yhteistyö mm. tukee monialaista asiakasohjausta
Järjestöjen sote-muutostuessa olemme myös pyrkineet edistämään järjestöjen ja hyvinvointialueiden palvelualueiden tai toimintojen yhteistyötä. Tässä yhteistyössä alueelliset teemaverkostot ovat olleet erittäin tärkeitä, niissä on tehty hyvää työtä ja työ jatkuu. Esimerkkeinä teemaverkostoista ovat mm. päihde- ja mielenterveysjärjestöjen verkostot, lasten ja perheiden järjestöjen verkostot, ikääntyneiden järjestöverkostot, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten järjestöverkostot.
Alueen asukkaita palvellaan parhaiten moniammatillisesti ja monitoimijaisesti niin, että palvelupolut olisivat mahdollisimman saumattomia ja palvelutarpeisiin vastataan myös alueellinen yhdenvertaisuus huomioiden – mahdollisimman vähillä hukilla tai häiriökysynnällä.
Esimerkiksi kotona asuvat ikääntyneet voivat tarvita monenlaisia hyvinvointialueen sote-palveluita, mutta he hyötyvät myös esimerkiksi kunnan liikunta- ja kulttuuripalveluista sekä järjestöjen kouluttamista ja koordinoimista vapaaehtoisista, jotka auttavat ikäihmisiä arjessa, vievät asioille tai ovat seurana ja näin myös tukevat toimintakykyä ja mahdollistavat pidempää kotona asumista.
Mielenterveyden haasteista kärsivät nuoret voivat saada apua terapiatakuusta mutta hyötyvät myös järjestöjen avoimesta toiminnasta, jossa tuetaan arjenhallintaa sekä autetaan opiskelemaan tai töihin pääsemisessä. Perhekeskukset voivat toimia kohtaamispaikkoina, joissa myös järjestöt neuvovat ja osallistavat lapsia ja perheitä. Vieraskielisten järjestöt muun muassa tukevat kotoutumisessa. Potilasjärjestöillä on tärkeä rooli sairastuneiden auttamisessa mm. sairaaloiden OLKA-toiminnan ja digitaalisen TOIVO-vertaistukisovelluksen kautta ja monissa muissa kanavissa sekä myös ammattilaisia opastaen. Monenlaisten järjestöjen tarjoama harrastustoiminta tukee asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa vähentämään yksinäisyyttä, joka on kasvava haaste. Osallisuuden kokemus myös vähentää syrjäytymistä ja voi ehkäistä väkivaltaa tai ääri-ilmiöitä. Elinvoimaiset, aktiiviset järjestöt vahvistavat myös alueiden elinvoimaa.
Meillä on vuosikymmeniä kertynyttä tutkittua tietoa siitä, miten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä ennaltaehkäisy parantaa ihmisten elämänlaatua ja myös säästää sote-kustannuksissa vähentäen tarvetta raskaisiin palveluihin. On todella tärkeää ottaa käyttöön esimerkiksi elintapaohjausta sekä ohjausta myös järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen pariin. Meillä ammattitaitoisella järjestökentällä on vielä tekemistä tunnettuutemme vahvistamisessa, mutta työtä tukee paitsi aktiivinen viestintä ja vaikuttaminen myös erilaiset digitaaliset työvälineet ja poikkihallinnollinen koordinointi.
Järjestöjen sote-muutostuessa on kannustettu ja autettu järjestöjä ilmoittamaan toiminnastaan Lähellä.fi-palvelussa tai Suomi.fi-palvelutietovarannossa (PTV). Paitsi että asukkaat löytävät oman alueensa järjestötoiminnan, tämä mahdollistaa myös sote-ammattilaisten asiakasohjausta järjestötoiminnan pariin. Lähellä.fi-palvelusta järjestötiedot siirtyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyte-palvelutarjottimille, joita joka hyvinvointialueella on jo otettu tai otetaan käyttöön vuonna 2025.
Järjestöyhteistyö ei ole ollut hyvinvointialueen ykkösasia
Järjestöjen sote-muutostuessa yhtenä isona haasteena on ollut niin hyvinvointialueiden kuin järjestökentän ajankohtaiset haasteet ja uhat. On ymmärrettävää mutta harmillista, että järjestöyhteistyö ei ole ollut hyvinvointialueiden ykkösprioriteeteissa, vaikka se lakisääteistä onkin (sote-järjestämislaki, 7 §). YT-neuvottelut ovat tuoneet muutoksia vastuuhenkilöihin ja näiden työtehtäviin. Hyte- ja yhdyspintatyön ohuehko resursointi ei ole aina mahdollistanut asioiden edistämistä siinä tahdissa kuin olisimme toivoneet. Esimerkiksi ajankohtaisiin ilmiöihin pureutuviin yhteisiin työpajoihin on ollut hankala saada hyvinvointialueelta väkeä – kunnista ja järjestöistä se on onnistunut hieman helpommin.
Kaikilla hyvinvointialueilla ei vielä ole järjestöyhteistyön suunnitelmaa, jossa luotaisiin tavoitteet ja suuntaviivat tulevaisuuteen sekä seurannan mittareita. Useimmilla alueilla on kuitenkin jonkinlainen järjestöyhteistyön suunnitelma, tiekartta tai vastaava, ja muutamissa se on tekeillä. Poliittisten päättäjien hyväksymät dokumentit tuovat selkänojaa yhteistyöhön viranomaisten kanssa.
Osaavia, upeita kumppaneita niin hyvinvointialueilla kuin järjestöissä
Alueellisissa hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa on kuitenkin myös järjestöasiaa, ja vuotuisissa hyte-neuvotteluissa hyvinvointialueet ovat kuulleet niin kuntia kuin järjestöjä. Vastuuhenkilöt ovat taitavia, verkostoituneita ja työhönsä sitoutuneita. Olen kokenut, että meillä Järjestöjen sote-muutostuessa on vuosien mittaan syntynyt hyvinvointialueiden yhteyshenkilöihin hyvä ja luottamuksellinen suhde, jossa olemme voineet puhua myös vaikeista asioista, tehdä pitkäjänteisiä suunnitelmia mutta tarvittaessa myös toimia ketterästi. Tässä yhteydessä sydämellinen kiitos Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin yhteistyökumppaneillemme!
Merkittävä arvo on ollut Järjestöjen sote-muutostuen valtakunnallisuus ja se, että asioita on voitu työstää laajalla skaalalla ja jakaa alueiden välilläkin. Uusimaa hieman ”perässätulijana” on selvästi hyötynyt siitä, että valtakunnallisessa hankkeessa ollaan voitu jakaa eri alueiden hyviä käytäntöjä ja tapoja toteuttaa järjestöyhteistyötä. Eräältä Uudenmaan hyvinvointialuekumppanilta sain tällaisen palautteen: ”Se, että olet mukana tiiviisti valtakunnallisesti eri verkostoissa ja monien hyvinvointialueiden yhteistyössä on rikkaus, koska tuot esille muiden alueiden ja verkostojen hyviä ja toimivia käytäntöjä, joista voimme oppia, eikä kaikkea tarvitse keksiä itse.”
On ollut ilo huomata myös Uudenmaan alueiden keskinäisen yhteistyön tiivistymistä mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoissa. HUSin Perusterveydenhuollon yksikkö on tässä myös keskeinen kumppani.
Erittäin keskeinen avainkumppani on tietenkin ollut järjestöt, etenkin sote-järjestöt. Järjestöjä on tavattu erilaisissa verkostoissa ja ryhmissä, kokouksissa, tilaisuuksissa ja tapahtumissa; tänä vuonna Uudellamaalla tavattuja järjestöjä on lähes tuhat. Olemme pyrkineet kertomaan ajankohtaisia asioita ja jakamaan tietoa edelleen jaettavaksi. Olisin halunnut vielä enemmän kuulla erilaisia järjestöjä ja jalkautua niiden arkeen, mutta valitettavasti aika ei antanut myöten. Erittäin lämmin kiitos kohtaamamme järjestöt sekä niiden ammattilaiset ja vapaaehtoiset! Teette supertärkeää työtä.
Tiedonsaannin, vaikuttamisen ja uusien yhteistyömuotojen innovoinnin kannalta suosittelen järjestöjä menemään rohkeasti mukaan erilaisiin avoimiin teemaverkostoihin. Niistä voi kysyä esimerkiksi oman hyvinvointialueen järjestöyhdyshenkilöltä, järjestöneuvottelukunnasta tai vastaavasta tai alueen verkostojärjestöstä.
Sote-muutostuki teki yhteistyötä myös THL:n hankkeiden ja alueorganisaatioiden kanssa, ja hyöty oli molemminpuolista. Aivan parhaita asioita ovatkin olleet lukuisat verkostot, joita on syntynyt yhteisten asioiden tiimoilta ja joissa on puskettu yhteisiä asioita eteenpäin. Meidän oma tiimi eli järjestöasiantuntijat eri puolilla maata oli moniosaava, toimelias ja rohkea porukka, johon oli ilo kuulua ja jota jään kaipaamaan. Suurkiitos Sote-muutostuen tiimikollegat! Onneksi hyvät verkostosuhteet säilyvät.
Lopuksi iso kiitos hyvälle ohjausryhmällemme ja rahoittajalle STEA sekä sen edustajalle Elina Varjonen kuten kaikille tärkeille kumppaneillemme. Ei tämä tähän jää.
Tekeminen jatkuu sotessa ja hytessä – yhdessä
Vaikka ajat eivät ole yhteiskunnallisesti helpot, niin uskomme, että myös Järjestöjen sote-muutostukitoiminnan aikana vahvistettujen ja luotujen rakenteiden, ymmärryksen ja kumppanuuksien voimin järjestökenttä säilyy ihmisten osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä turvallisuuden takaajina sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa.
Juurruttamisen ja hyvien uusien toimintamallien edellytyksenä on, että tehdään avointa ja läpinäkyvää yhteistyötä järjestöjen, hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa, unohtamatta järjestöjen keskinäisen yhteistyön tärkeyttä ja tunnistettujen kehittämistarpeiden edellytyksiä muuttuvassa yhteiskunnassa. Käytännössä se tarkoittaa ajan hermolla olemista, oman ja kumppanien toiminnan avointa tarkastelua ja rohkeutta tehdä tarvittavia muutoksia tilanteiden niin vaatien. Ajanmukaisesti pitää hyödyntää uusia työvälineitä kuten tekoälyä, mutta häntä ei saa heiluttaa koiraa.
Sote-muutos on valtava yhteiskunnallinen muutos, joka jatkuu niin alueilla kuin kansallisesti. Saimme toimia historiallisessa murroskohdassa hyvinvointialueiden valmistelussa ja käynnistämisessä järjestöyhteistyön rakenteiden, verkostojen, palvelupolkujen, tiedon ja vaikuttamisen näkökulmasta. Se oli upea, haastava mahdollisuus.
Työ jatkuu mutta muuttaa muotoaan. Alueellista ja kansallista järjestöyhteistyötä, edunvalvontaa ja vaikuttamista jatkavat verkostojärjestöt ja niiden edustus Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan kautta. Yhteyshenkilönä Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukuntaa koskevissa asioissa toimii kehittäjä Ville Peltoniemi (ville.peltoniemi@kyt.fi) yhteistyössä alueiden verkostojärjestöjen ja hyvinvointialueiden kanssa. Järjestöjen sote-muutostuen materiaalit sekä järjestöjä koskevaa ajankohtaisasiaa löytyy osoitteista: https://www.verkostojarjestot.fi/, https://www.soste.fi/jarjestojen-sote-muutostuki/ ja https://innokyla.fi/ . Moni yhdessä kehitetty ja tehty asia toimii hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön arjessa.
Me jatkamme järjestöjen ja julkisen yhteistyön tukemista HyTe ry:ssä edelleen. Uusista painopisteistä kerromme alkuvuonna 2025. Oma fokukseni tulee olemaan etenkin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestöyhteistyössä ja siihen liittyen myös tiedolla johtamisessa.
Uudenmaan hyvinvointialueiden järjestöyhteyshenkilöt (12/2024):
- Keski-Uudenmaan hyvinvointialue: marjut.suo@keusote.fi
- Itä-Uudenmaan hyvinvointialue: nanna.kostiainen@itauusimaa.fi
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue: hanna.k.karhu@luvn.fi
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialue: ilari.karhumalja@vakehyva.fi
- Helsinki: veera.vilkama@hel.fi (ks. myös toimialoittain: Kaupunki kumppanina järjestöille | Helsingin kaupunki)
Teksti: Milla Kajanne
Järjestöasiantuntija, HyTe ry
milla.kajanne@hyte.fi, p. 050 3729 162
Kuva: Milla Kajanne ja Aura Tarjanne, Järjestöjen sote-muutostuen Uudenmaan asiantuntijat 31.12.24 asti (kuvaaja: Myra Magnusson)