Hyvinvointialueilla ylintä päätöksentekovaltaa käyttävät vuosi sitten valitut aluevaltuustot. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtajana on Jarno Limnéll. Hän toimii Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessorina ja Innofactorin kyberturvallisuusyksikön johtajana. Hän on aktiivinen monissa verkostoissa, kirjoittaja ja kannanottaja – viime aikoina mm. Ukrainan tilanteeseen ja globaaleihin talousasioihin liittyen. Lisäksi Jarno on perheenisä Espoon Nöykkiöstä.
Aluevaltuusto ajaa koko hyvinvointialueen ja sen asukkaiden asioita. Miltä aluevaltuuston puheenjohtajan näkökulmasta vaikuttaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alku?
”Ison muutoksen keskellä olemme. Paljon on töitä tehty ja paljon on vielä edessä tämän mittavan muutoksen läpiviemiseksi.”, Limnéll korostaa. ”Haluan osoittaa lämpimän kiitoksen koko virkahenkilöstölle, joka on jo nyt tehnyt todella paljon arvokasta työtä uudistuksen mahdollistamiseksi. Haluan myös kiittää kaikki länsiuusimaalaisia, kun olette aktiivisesti olleet mukana. Ilokseni olen saanut ison määrän yhteydenottoja, jotka ovat olleet hyvin rakentavia ja tärkeitä paikallisia asioita esille tuovia.”
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut 1.1.2023 alkaen 10 kunnan alueelle. Kunnissa on paljon samaa, mutta ne ovat myös monin tavoin erilaisia. On ilmennyt jonkin verran huolta siitä, että hyvinvointialueella kaikki kunnat tulevat riittävän hyvin huomioiduiksi.
”Olen jonkin verran kuullut kommentteja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen niin sanotusta Espoo-keskeisyydestä. On totta, että Espoolla on tärkeä merkityksensä Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina, mutta olen aluevaltuuston puheenjohtajana alusta alkaen korostanut niin poliittisille päättäjille kuin virkahenkilöstölle koko Länsi-Uudenmaan huomioimista”, Limnell pohtii.
”Aluevaltuutetut eivät aluevaltuustossa edusta omaa kotikaupunkia tai kotikuntaa, vaan he ovat edustamassa koko Länsi-Uuttamaata. Päätöksiä tehdään koko Länsi-Uusimaa mielessä pitäen: siis mielessä pitäen espoolaiset, kauniaislaiset, kirkkonummelaiset, vihtiläiset, karkkilalaiset, lohjalaiset, siuntiolaiset, inkoolaiset, raaseporilaiset ja hankolaiset.”
Limnell muistuttaa, miten tärkeää on aktivoida ja osallistaa alueen asukkaita monenlaiseen muutostyöhön:
”Meidän on myös aktiivisesti onnistuttava osallistamaan länsiuusimaalaisia yhteiseen työhön. Keinoja osallistamiseen ja yhdessä tekemiseen on, jos siihen löytyy tahtoa. Ja uskon sitä löytyvän. Muutos ja uuden luominen on aina mahdollisuus.”
Haasteita luonnon kantokyvystä demokratian kamppailuun ja talouden perustan rakoiluun
Ajassamme on paljon epävarmuutta, kriisejä ja pelkoja. Sitra julkaisi tammikuussa Megatrendit 2023 -katsauksen, jonka keskiössä on ekologinen kestävyyskriisi, kun luonnon kantokyky murenee. Samalla hyvinvoinnin haasteet kasvavat, demokratian kamppailu kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy ja talouden perusta rakoilee. (Megatrendit 2023: Näitä kehityskulkuja emme voi ohittaa – Sitra).
Sitran Megatrendit 2023 -katsauksessa haluttiin myös korostaa tulevaisuuden myönteisiä mahdollisuuksia, kun panostamme hyviin tekoihin yhdessä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi perustuu kestäviin elämäntapoihin. Osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen vahvistavat demokratiaa ja vähentävät eriarvoisuutta, digitaalinen sivistys lisääntyy ja voimme muuttaa taloutta vastuullisemmaksi ja kestävämmäksi.
Jarno Limnéll suosittelee tutustumista Sitran megatrendiselvitykseen. Hänen mukaansa siinä erinomaisia pohdintoja tulevaisuustyön tueksi.
”Oleellista on ymmärtää, että elämme monen merkittävän muutoksen keskellä ja epävarmuus on niin sanottu uusi normaali. Se ei ole vain huono asia, vaan näen tämän myös mahdollisuutena, mutta päättäväisyyttä ja osaamista tilanne vaatii. Etenkin yleinen turvallisuustilanne maailmalla, teknologian kiihtyvä kehitys sekä demokratiaan liittyvät asiat ovat hyvin keskeisiä, kun huolehdimme Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. On muistettava, että turvallisuuden varmistaminen on valtion tärkein tehtävä ja ihmisen perustarve. Siksi siitä on pidettävä erityisen hyvä huoli, kun turvallisuuden tunnettamme nyt haastetaan hyvin paljon”, Limnéll korostaa.
Turvallisuus on kaikkien asia
Turvallisuus-teema puhututtaa myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Alaikäisten tekemät ryöstöt ja niiden yritykset ovat lisääntyneet. Ikäihmiset kertovat pelkäävänsä liikkumista kaduilla. Lapset ja nuoret kokevat aiempaa enemmän ahdistusta. Miten me voisimme parantaa turvallisuutta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella?
”On tärkeää, että hyvinvointialueuudistuksessa turvallisuusnäkökohdat huomioidaan vahvasti alusta alkaen kaikessa toiminnassa. Se on ikään kuin kananmuna, mikä pitää vatkata sisälle kaikkiin toimintoihin.”
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Limnéll kiittelee hyvinvointialueelle siirtyneitä pelastustoimen palveluita, kyberturvallisuutta ja jokaisen omaa toimintaa:
”Palo- ja pelastustoimi on Länsi-Uudellamaalla tehnyt upeaa työtä ja sille haluan antaa vahvan tukeni. Toinen keskeinen asia on kyberturvallisuudesta ja tietotuvallisuudesta huolehtiminen, sillä tietojärjestelmät ovat hyvin keskeisessä asemassa hyvinvointialueella.”
”Nostaisin esille myös jokaisen oman toiminnan merkityksen. Kun olen käynyt turvallisuusasioista puhumassa viimeisen vuoden aikana Uudellamaalla, niin yleisin kysymys on ollut: Mitä minä voin tehdä? Kaivataan siis selkeitä ohjeita siihen, miten meistä jokainen voi varautua ja millaisia turvallisuustoimia tulisi kotona ja lähipiirissä tehdä – unohtamatta tärkein kyberturvallisuuden kansalaistaitoja.”
Järjestöjen rooli tärkeä uusilla hyvinvointialueilla
Limnell näkee järjestöjen roolin hyvin tärkeänä. Ne vahvistavat turvallisuuden tunnetta ja tuovat monelle osallisuuden mahdollisuuksia.
”Järjestöjen rooli on hyvin tärkeä ja järjestöjen merkitys tulee jatkossa korostumaan yhä enemmän. Olen myös havainnut näin epävarmoina aikoina lisääntyvää yhteisöllisyyttä ja senkin vahvistamiseen näen järjestöille merkittävän roolin. Kolmen lapsen isänä olen myös hyvin iloinen, kun näen aktiivisen järjestökentän lapsieni arkipäivässä.”
Entä millaisia terveisiä Limnell lähettäisi järjestöjen ammattilaisille ja vapaaehtoisille Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella?
”Ensinnäkin haluan kiittää kaikesta tekemästänne arvokkaasta työstänne. Olen itse ollut ja olen edelleen useissa järjestöissä mukana, ja näen, miten hienoa työtä siellä tehdään. Toiseksi haluan kannustaa ihmisiä eri järjestöjen toimintaan mukaan.”
Lopuksi Limnell haluaa muistuttaa, että vaikka nyt elämme vaikeita aikoja, on asioilla lopulta taipumus järjestyä:
”Vaikka maailman tilanne nyt meitä koettelee ja epävakaus tulee todennäköisesti jatkumaan pitkään, niin uskon, että hyvin meille tulee käymään. Mutta se edellyttää päättäväisyyttä, yhteishenkeä ja yhdessä tekemistä sekä tulevaisuuden toivon ylläpitämistä.”
Teksti: Milla Kajanne
