Kansalaisjärjestötoiminta ja kansalaisjärjestöjen toimintaympäristöt ovat muutoksessa, mikä tuo mukanaan tarpeen uudistaa rakenteita, lisätä yhteistyötä sekä kehittää toimintaa. Oikeusministeriö aloitti keväällä 2024 Kansalaisjärjestöstrategian valmistelun ja Kansalaisjärjestöstrategia annettiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 6.6.2024.
Strategia ulottuu vuoteen 2027, ja se perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan, johon on kirjattu aktiivisen ja elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan olevan keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Ohjelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa.
Strategian rinnalla valmisteltiin sen toimeenpanosuunnitelmaa, ja sitä on jo lähdetty toteuttamaan Oikeusministeriön asettaman työtyhmän johdolla. Tätä työtä eteenpäin vie oikeusministeriön erityisasiantuntija Mikko Lehtonen, joka toimii myös kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan sihteerinä. Lehtonen vastasi HyTe ry:n esittämiin kysymyksiin ja kertoi kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanon etenemisestä.
1. Mitä kansalaisjärjestöstrategian tiimoilta on tähän mennessä tapahtunut?
Valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöstrategiasta hyväksyttiin kesäkuussa. Strategia valmisteltiin ripeästi kuluvan hallituskauden alussa, jotta kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kehittämiselle jäisi riittävästi aikaa. Strategian toimeenpano on alkanut suunnitelman mukaisesti ja se sisältää säädöshankkeita, selvityksiä ja muita kehittämistoimia. Esimerkiksi oikeusministeriö julkaisee alkutalven aikana selvityksen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan lainsäädännöllisistä esteistä. Valtiovarainministeriö on puolestaan alkanut valmistella hallituksen esitystä järjestöille osoitettavien lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisesta.
2. Millainen näkymä kansalaisjärjestötoiminnasta on muodostunut? Onko esiin noussut jotain uutta tai yllättävää?
Strategia käsittelee erityisesti kansalaisjärjestöjen julkista ja yksityistä rahoitusta, sääntelyä sekä avointa hallintoa ja vuorovaikutusta. Ne eivät ole uusia asioita, ja olemassa olevan tietoperustan varaan on hyvä rakentaa uutta. Toisaalta järjestöjen rahoitus on vain yksi kansalaisyhteiskunnan tilaan, olosuhteisiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavista tekijöistä, kuten käy ilmi vaikkapa vastajulkaistusta avoimen hallinnon oppaasta Practical Guide for Policymakers on Protecting and Promoting Civic Space.
Strategian yhtenä päämääränä on, että lahjoittamisen kulttuuri kehittyy. Sen rinnalla voisi pohtia myös, kuinka kehittää kansainvälisen rahoituksen hakemisen ja hyödyntämisen kulttuuria. Kuluva EU-rahoitusohjelmakausi on puolivälissä, joten nyt on hyvä hetki miettiä järjestöjen hakuvalmiuksien kehittämistä ja monipuolisen hankerahoituksen mahdollisuuksia. Tarkoituksena on myös koota järjestöjen EU-rahoitusta koskevia tietoja yhteen ja julkaista niitä raportissa, joka on valmisteltu strategian seurannan ja tiedonhaun tueksi.
3. Mitkä ovat projektin tähän mennessä merkittävimmät saavutukset?
Strategia hyväksyttiin ja sen toimeenpanosuunnitelma on julkaistu, joten hanke etenee suunnitellusti. Vaikka strategia valmisteltiin ripeästi, erilaisilla järjestöillä oli mahdollisuus osallistua keskusteluun ja ottaa kantaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kehittämiseen, mistä saatiin myös hyvää palautetta. Strategia on herättänyt kiinnostusta myös muissa eurooppalaisissa järjestöissä, virastoissa ja verkostoissa, mistä kertoo esimerkiksi hankesivulla julkaistu Euroopan ihmisoikeusviraston kommenttipuheenvuoro strategiasta. Strategian tunnettuutta on edelleen tarpeen lisätä. Lisäksi on syytä varmistaa, että toimenpiteet etenevät ja että valmistelussa kuullaan monipuolisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoita.
4. Millaisia haasteita olette projektin tiimoilta kohdanneet?
Strategian ripeä valmistelu vaikutti esimerkiksi siihen, että kuntiin ja hyvinvointialueisiin liittyviä asioita, kuten osallisuutta ja järjestöyhteistyötä käsitellään strategiassa hyvin lyhyesti. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta on hyödyntänyt strategian suosituksia asettaessaan tavoitteensa tuleviin alue- ja kuntavaaleihin, mikä vie keskustelua eteenpäin.
Strategia ja paikallisen kansalaistoiminnan tai palveluiden tuottamisen kaltaiset teemat sen rinnalla ovat yhteydessä muuhun valmisteluun valtioneuvostossa; esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö valmistelee maaseutupoliittista selontekoa, oikeusministeriö kansallista demokratiaohjelmaa ja työ- ja elinkeinoministeriö päivittää yhteiskunnallisten yritysten strategiaa. Sidosryhmien odotustenhallinta, yhteistyön syventäminen ja ymmärrettävän viestinnän tarve korostuvat jatkossakin, millä ehkäistään myös mahdollisia tulevia haasteita hankkeessa.
5. Millaista palautetta järjestöiltä on tullut?
Järjestöt ovat antaneet kiitettävästi palautetta tämän vuoden aikana, ja palaute on ollut odotetusti kannustavaa, kriittistä ja korjaavaa. Esimerkiksi valtakunnallisten kattojärjestöjen antama palaute koskee harkinnanvaraisten valtionavustusten pienentymistä osana valtiontalouden säästöjä, mitä vasten strategian tavoitteet ja toimenpiteet näyttäytyvät riittämättömiltä. Palautetta antaneet järjestöt toivoivat, että strategian toimeenpanon aikana käytäisiin visioivaa keskustelua hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan suhteesta tulevina vuosina, mikä sisällytettiin strategiaan. Palautteissa korostuu, että järjestöt ovat keskenään hyvin erilaisia, eikä esimerkiksi se, että yksi järjestö onnistuu varainhankinnassa tarkoita sitä, että kaikki muutkin onnistuvat siinä.
6. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Millä keinoilla järjestöt voivat olla mukana ja vaikuttaa kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanoon?
Strategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia paitsi ministeriöissä myös hallintorajat ylittävää yhteistyötä. Järjestöjen kannattaa seurata, miten strategiaan liittyvät hankkeet etenevät ja osallistua hankekohtaisiin kuulemisiin. Strategian toimeenpanoon liittyvät asiat ja yhteydet on koottu oikeusministeriön verkkosivuille, joka vie eteenpäin myös hankesivulle. Kaikki kiinnostuneet voivat liittyä sähköpostilistalle saadakseen ajankohtaista tietoa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä esimerkiksi tulevista tapahtumista. Valtakunnalliset kattojärjestöt ja etnisten suhteiden neuvottelukunta ja kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta ovat mukana strategian toimeenpanoa koordinoivassa työryhmässä, joten järjestöt voivat antaa palautetta myös niiden kautta.
Lisätietoa kansalaisjärjestöstrategiasta:
- Verkkosivut: www.om.fi/kansalaisjarjestostrategia
- Hankesivu: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM140:00/2023
- Strategian toimeenpanosuunnitelma
- Yhteys: kansalaisjarjestostrategia.om@gov.fi
- Sosiaalinen media: #kansalaisjärjestöstrategia
Kirjoittanut: Aura Tarjanne ja Myra Magnusson
