Työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset, kasvavat osaamisvaatimukset sekä työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet edellyttävät uudenlaisia ja entistä kohdennetumpia ratkaisuja työllisyyden edistämisessä. Tässä artikkelissa tarkastellaan Hyte ry:n hallinnoiman ESR+-osarahoitteisen Futurum-työllistämisprojektin aikana toteutettujen yrityshaastatteluiden tuloksia sekä niistä johdettavia kehittämisnäkökulmia.
Yrityshaastatteluiden tavoitteena oli tuottaa Espoon työllisyyspalveluille sekä Espoon koulutuskuntayhtymä Omnialle käytännönläheistä ja ajankohtaista tietoa yritysten rekrytointikäytännöistä, osaamistarpeista sekä työnantajien valmiuksista osallistua työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Haastattelut toimivat keskeisenä tiedonkeruun välineenä, jonka avulla pyrittiin vahvistamaan työnantajalähtöistä kehittämistä ja tukemaan työllisyyspalveluiden tarjoamien palveluiden kohdentamista sekä henkilö- että yritysasiakkaille.
Tämä artikkeli on tiivistelmä varsinaisesta Futurum-projektin toiminta-aikana tehdyn tutkimuksen raportista. Pääset tarkastelemaan raportin tuloksia tarkemmin tämän linkin takaa: Hyte ry – Futurum-ESR-työllistämisprojekti – Yritysten näkökulmia ja kehittämisideoita kohtaanto-ongelmaan
Työvoiman saatavuuden ja rekrytoinnin tarpeiden kartoittaminen Uudenmaan alueella
Yrityshaastatteluiden avulla pyrittiin tunnistamaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman taustalla olevia tekijöitä erityisesti Uudenmaan alueella toimivien yritysten näkökulmasta. Kohtaanto-ongelmalla tarkoitetaan tilannetta, jossa yritykset kokevat osaavan työvoiman puutetta samaan aikaan, kun työmarkkinoilla on työnhakijoita, joiden osaaminen ei vastaa avoimien työtehtävien vaatimuksia tai joiden osaaminen ei tule riittävästi tunnistetuksi.
Yritysyhteistyön tarkoituksena projektissa oli kartoittaa Uudenmaan alueen yritysten havaintoja, näkökulmia ja kehittämisideoita yrityshaastatteluiden avulla. Määrällisinä tavoitteina toteutettiin 90 yrityshaastattelua sekä Webropol-kysely, joka lähetettiin 523 Uudenmaan alueella toimivalle yritykselle. Kyselyn tuloksia pääset tarkastelemaan tämän linkin takaa: Futurum-ESR-työllistämisprojekti – Kysely Uudenmaan yritysten työllistämismahdollisuuksista
Yrityshaastatteluiden toteutus, aineistonkeruu ja toimijakumppanuudet
Yritysyhteistyön suunnittelun sekä projektin toiminta-aikana toteutetun tutkimuksen lähtökohdat ja tarpeet kartoitettiin projektin valmisteluvaiheessa yhteistyössä Espoon työllisyyspalveluiden työnantajapalveluiden kanssa. Suunnittelussa hyödynnettiin ajankohtaisia työllisyystilastoja sekä alueellisia strategisia linjauksia, kuten Uudenmaan liiton Työllisyyden tiekartta 2030 – sisältöjä.
Projektin aikana toteutettiin yrityshaastatteluita erityisesti rekrytointikäytäntöjen, osaamistarpeiden ja oppilaitosyhteistyön kartoittamiseksi. Lisäksi keskeisenä tavoitteena oli selvittää yritysten kokemuksia työllisyyspalveluiden rekrytointi- ja työllistämistukipalveluista.
Haastateltavat yritykset pyrittiin tavoittamaan ensisijaisesti uusien yrityskontaktien kautta, joiden pohjalta rakennettiin työnantajaverkostoa. Lisäksi hyödynnettiin olemassa olevia työnantajaverkostoja sekä osallistuttiin Espoon kaupungin työnantajapalveluiden järjestämiin seminaareihin ja rekrytointitapahtumiin, kuten Työnantajatreffeihin. Yritysten tavoittamista pyrittiin edistämään myös verkostoyhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa sekä hyödyntämällä julkisia tietokantoja, kuten Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen yritystietokantaa.
Haastattelulomake tiedonkeruun välineenä kohtaanto-ongelman selvittämiseksi
Yrityshaastattelulomake toimi keskeisenä tiedonkeruun välineenä. Lomake laadittiin asiantuntijatyönä yhteistyössä projektin työryhmän ja Espoon työllisyyspalveluiden työnantajapalveluiden edustajan kanssa, jotta se vastasi mahdollisimman hyvin projektin tavoitteita ja työelämän tarpeita kohtaanto-ongelman selvittämiseksi.
Yhtenäinen lomake varmisti haastatteluiden strukturoidun toteutuksen, keskeisten teemojen selvittämisen sekä kerätyn tiedon vertailukelpoisuuden, analysoinnin ja hyödynnettävyyden projektin aikana toteutetuissa tutkimus- ja kehittämistoimenpiteissä.
Haastattelulomake laadittiin selvittämään projektin keskeistä tutkimuskysymystä, joka liittyy osaavan työvoiman kohtaanto-ongelmaan. Kyse on tilanteesta, jossa yrityksillä on pulaa osaavista tekijöistä, mutta samaan aikaan alalla koulutettuja ja ammattitaitoisia henkilöitä jää työmarkkinoiden ulkopuolelle. Lomakkeen kysymykset ohjasivat yrityksiä esittämään konkreettisia kehittämisideoita ja ratkaisuehdotuksia tämän haasteen ratkaisemiseksi.
Haastatteluaineistoa käsiteltiin huolellisesti ja sitä hyödynnettiin ainoastaan projektin tutkimuksen ja ESR+-ohjelman mukaisten kehittämistoimien tukena. Kerättyä aineistoa käytettiin työelämälähtöisten ratkaisujen, toimintamallien ja suositusten kehittämiseen noudattaen hyvää tiedonhallintakäytäntöä ja projektin toteuttajaorganisaatio Hyte ry:n tietosuojaperiaatteita.
Yrityshaastatteluihin osallistuneet yritykset ja aineiston rakenne
Projektin tutkimukseen osallistui yhteensä 90 yritystä. Laaja osallistujamäärä mahdollisti monipuolisen ja kattavan kokonaiskuvan muodostamisen yritysten näkemyksistä työvoiman saatavuuteen, osaamistarpeisiin ja palveluiden kehittämistarpeisiin Uudenmaan alueella.
Raportissa yrityshaastatteluiden aineistoa tarkastellaan toimialakohtaisesti. Yrityksiltä kerätty aineisto esitetään työllisyys- ja koulutuspalveluiden kehittämisen näkökulmasta mahdollisimman käytännönläheisesti. Haastatteluaineisto on jaoteltu alalukuihin pääsääntöisesti toimialojen, mutta osin myös tehtäväkokonaisuuksien perusteella.
Rekrytointi- ja työmarkkinaluokittelun mukainen toimialatarkastelu
Aineisto on jäsennetty rekrytointi- ja työmarkkinaluokittelun mukaisesti kattamaan teknologia- ja ICT-alan tehtävät, teollisen tuotantotyön ja tehdastyön, metallialan, teknisen ja kiinteistöhuollon sekä kunnossapidon tehtävät, kiertotalouden, varasto-, logistiikka- ja kuljetuspalvelut, rakentamisen, infrastruktuurin ja siivousalan, kaupan ja asiakaspalvelun, hotelli-, ravintola- ja catering-alan, asiantuntija-, hallinto- ja toimistotyön, varhaiskasvatuksen ja opetuksen sekä sosiaali- ja terveysalan ja turvallisuusalan tehtävät.
Haastatteluihin osallistuneet yritykset edustivat laajasti eri toimialoja Uudenmaan alueella, mikä tarjosi monipuolisen näkymän alueen työmarkkinoiden tarpeisiin. Yritysten toimintaympäristöt vaihtelivat toimialakohtaisten erityispiirteiden, organisaation koon ja kasvuvaiheen mukaan, mikä vaikutti niiden rekrytointikäytäntöihin, mahdollisuuksiin tehdä oppilaitosyhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa sekä resursseihin järjestää perehdytystä ja koulutusta työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi.
Rekrytointitarpeet ja osaamisvaatimukset
Yritysten rekrytointitarpeet ja osaamisvaatimukset vaihtelivat merkittävästi toimialan, tehtävän edellyttämän koulutustason, yrityksen koon sekä työnhakijalta vaadittavien muiden ominaisuuksien mukaan. Joillakin toimialoilla korostui pula teknisestä ja erikoistuneesta osaamisesta, kun taas toisilla painottuivat työnhakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet, jatkuva oppiminen ja kyky sopeutua muuttuviin työtehtäviin. Tämä vaihtelu korosti tarvetta joustaville koulutus- ja kehittämispoluille sekä työelämälähtöisille ratkaisuille osaamisen kehittämisessä.
Haastatteluiden perusteella yritykset hyödynsivät monipuolisesti erilaisia rekrytointikeinoja työvoiman löytämiseksi. Käytännöt vaihtelivat yrityksen koon, toimialan ja haettavan osaamisen mukaan. Rekrytointiin käytettiin muun muassa yritysten omia verkkosivuja ja rekrytointipalveluita, suoria kontakteja omiin verkostoihin, suorahakupalveluita, sosiaalista mediaa, oppilaitosyhteistyötä sekä henkilöstövuokraus- ja rekrytointipalveluita erityisesti sijaisuuksien ja keikkatyön osalta.
Yrityshaastatteluissa hahmottuivat kohtaanto-ongelmaan vaikuttavina taustatekijöinä haastava työmarkkinatilanne, koronapandemian jälkivaikutukset sekä kansainvälisten kriisien vaikutus yritysten toimintakykyyn. Nämä tekijät vaikuttivat yritysten mahdollisuuksiin kasvaa, kehittää toimintaansa, rekrytoida uutta henkilöstöä sekä kantaa yhteiskunnallista vastuuta esimerkiksi kotouttamisen, tuetun työllistämisen tai ammatillisen kuntoutuksen kautta. Tämä näkyi muun muassa siinä, että yrityksillä saattoi olla halua hyödyntää oppilaitosyhteistyötä, välityömarkkinoiden tukea, työkokeiluja tai palkkatukea, mutta käytännön resurssit eivät aina mahdollistaneet näiden hyödyntämistä.
Kohtaanto-ongelman keskeiset haasteet
Useat yritykset kohtasivat merkittäviä osaajapulaan liittyviä haasteita erityisesti teknisissä ja erikoistuneissa tehtävissä. Haastattelut toivat esiin, että samanaikaisesti alalla on koulutettuja ja osaavia henkilöitä, jotka eivät kuitenkaan työllisty, mikä ilmentää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa Uudenmaan alueella. Haaste koski asiantuntijatehtäviä kuin myös suorittavan tason tehtäviä, joissa vaaditaan moniosaamista, tehtävään soveltuvaa työkokemusta ja oikeanlaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Samanaikaisesti osaan tehtävistä on ylitarjontaa ja osaavat tekijät jäävät ilman työpaikkaa. Sen lisäksi yritykset tunnistavat työnhakijoiden osaamisessa selkeitä puutteita, jotka estävät työmarkkinoille pääsemisen, kun osaaminen on vanhentunutta tai sitä pitäisi muutoin kehittää vastaamaan työnantajien sekä työmarkkinoiden tarpeita.
Yritykset toivat esiin tarpeen henkilökohtaisemmille ja joustavammille työnantajalähtöisille ratkaisuille. Näiden nähtiin mahdollistavan osaamisen paremman tunnistamisen, joustavat koulutus- ja työllistymispolut sekä tiiviimmän ja vähemmän byrokraattisen yhteistyön työllisyyspalveluiden, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Toimialasta riippumatta rekrytoinnissa ja osaamisen kartoittamisessa korostuivat prosessien nopeus, helppous ja luotettavuus.
Työnantajalähtöinen osaamisen kehittäminen osaksi palveluiden toimintamalleja
Haastatteluissa esiin nousseet osaamisvaatimukset vaihtelivat toimialoittain ja tehtävärooleittain, mutta yleisesti korostuivat tekninen osaaminen, digitaidot, suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä työelämätaidot. Lisäksi painottuivat ratkaisukeskeisyys, itseohjautuvuus, vastuunotto ja tiimityötaidot. Jatkuva oppiminen ja kyky sopeutua muuttuviin työtehtäviin nähtiin keskeisenä osana nykypäivän työelämäosaamista.
Yritykset tunnistivat tarpeen vahvistaa henkilöstön osaamista uusien työtehtävien, teknologioiden ja työmenetelmien käyttöönoton myötä. Kehittämistarpeet liittyivät sekä ammatilliseen täsmäosaamiseen että yleisiin työelämätaitoihin. Useissa haastatteluissa korostui tarve tarkentaa oppilaitosten työharjoittelukäytäntöjen kriteerejä ja varmistaa opiskelijoiden osaamisen taso koulutusten aikana. Sen lisäksi osaamisen varmistamisen keinoja tulisi yrittäjien mukaan erityisesti kehittää rekrytoinnin tueksi, tarvitaan lisää luotettavia toimenpiteitä ja työkaluja tehtävään vaadittavan osaamisen varmistamiseksi.
Suomen kielen taidon kehittämiselle monenlaisia tarpeita
Vieraskielisten työnhakijoiden määrä on kasvanut Uudenmaan alueella merkittävästi, ja yrityshaastatteluissa korostui toimialasta riippumatta riittävän suomen kielen suullisen ja kirjallisen taidon merkitys. Pieni vähemmistö haastatelluista yritysten edustajista kertoi tehtävien onnistuvan myös englannin kielellä. Tekoälyn yleistyminen työnhaussa nousi esiin haasteena, sillä työnantajat kokivat, etteivät he aina pysty tunnistamaan työnhakuasiakirjoista työnhakijan todellista kielitaitoa tai muuta osaamista, kun tekoälyä hyödynnetään hakemusten ja ansioluetteloiden laatimisessa.
Yritykset painottivat riittävän kielitaidon kehittämisen tarpeiden uudelleen arviointia kielikurssien ja kotouttamisen sekä työnhakijan itsensä puolesta. Suomenkielisillä työmarkkinoilla yrittäjät toivat esiin asiakaspalvelun, työturvallisuuden, työohjeiden, perehdytyksen sekä viestinnän näkökulmia riittävään kielitaitoon liittyen. Kieli on myös väylä paikallisen työkulttuurin omaksumiseen ja edistää sitä kautta vieraskielisten työnhakijoiden osallisuutta sekä integroitumista yhteiskuntaan.
Tuetun työllistämisen mallit ja yrittäjien kokemuksia palkkatuesta
Vähemmistö haastatteluihin osallistuneista yrityksistä hyödynsivät jossain määrin erilaisia työllistämisen tukimuotoja, kuten palkkatukea, erityisesti uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Tukien käyttö riippui usein yrityksen koosta, resursseista sekä työnhakijan osaamisesta ja soveltuvuudesta. Oikein kohdennettuna tukimuodot tukivat osaavan työvoiman palkkaamista ja mahdollistivat onnistuneita siirtymiä avoimille työmarkkinoille. Tutkimusten mukaan palkkatuen kohdentaminen yksityisiin yrityksiin edistää työllistymistä myös tukijakson päättymisen jälkeen.
Haastatteluissa nousi toistuvasti esiin, että palkkatuki koettiin hyvänä lisänä sopivan työntekijän palkkaamiseen. Osa yrityksistä kokivat yhteiskunnallista vastuuta ja halusivat tukea työnhakijoiden urakehitystä, mutta painottivat, ettei pelkkä palkkatukioikeus voi olla peruste rekrytoinnille. Keskeisiksi edellytyksiksi nähtiin tehtävään soveltuva koulutus, osaaminen, työkyky ja perustaidot.
Johtopäätökset ja yhteenveto
Futurum-työllistämisprojektin aikana tunnistettiin useita kehittämisideoita, jotka vastaavat Uudenmaan alueen työvoiman kohtaanto-ongelmaan ja yritysten osaamistarpeisiin. Keskeisiksi teemoiksi nousivat joustavien koulutus- ja työllistymispolkujen kehittäminen tiiviissä yritysyhteistyössä sekä toimialojen tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi.
Tutkimuksen keskeisinä toimenpidesuosituksina korostuvat työnhakijoiden osaamisen jatkuva kehittäminen työelämässä, yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön vahvistaminen työelämälähtöisemmäksi sekä työllistämisen tukien tehokkaampi hyödyntäminen. Lisäksi esiin nousivat ohjauksen ja neuvonnan vahvistaminen sekä digitaalisten rekrytointipalveluiden ja tukijärjestelmien helppokäyttöisyyden ja yksinkertaistamisen lisääminen.
Projektin aikana toteutetut yrityshaastattelut osoittivat, että osaavan työvoiman saatavuus ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma ovat merkittäviä haasteita Uudenmaan alueella. Yrityksillä on tarjolla työpaikkoja, mutta osaaminen ei aina vastaa tarpeita, ja samaan aikaan koulutettuja henkilöitä jää työmarkkinoiden ulkopuolelle. Samaan aikaan tietyillä aloilla on ylitarjontaa työnhakijoista ja useat pätevät työntekijät jäävät ilman työpaikkoja. Ratkaisuina korostuivat joustavat koulutus- ja työllistymispolut, oppilaitosyhteistyö, oppisopimusratkaisut sekä uusien tehtäväkokonaisuuksien ja tukityöllistämisen palvelumallien kehittäminen.
Kehittämissuositukset – Alueellista tietoa valtakunnallisesti hyödynnettäväksi
Kerätty haastatteluaineisto tarjoaa arvokasta tietoa alueen työvoiman tarpeista, työnhakija-asiakkaiden osaamisen kehittämisen tarpeista ja palveluiden kehittämismahdollisuuksista. Aineistoa voidaan hyödyntää yrityksille räätälöityjen koulutusohjelmien suunnittelussa, yrityspalveluiden kehittämisessä sekä alueellisten työllisyysstrategioiden tukena. Lisäksi se luo perustaa uusille yhteistyöhankkeille ja käytännön kokeiluille tulevaisuuden työelämälähtöisten ratkaisujen kehittämiseksi.
Projekti on vahvistanut yritysten, työllisyyspalveluiden ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja tuonut esiin konkreettisia keinoja työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Toimenpiteet tukevat työllisyyden kasvua, osaamisen kehittämistä ja joustavien koulutuspolkujen rakentamista. Näin projektissa toteutettu tutkimus edistää ESR+-ohjelman tavoitteita ja luo pysyviä rakenteita alueellisen työllisyyden ja työelämän kehittämiseksi.
Uudistava ja osaava Suomi -ohjelmakauden (2021–2027) Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi -toimintalinjan mukaisesti aineistoa voidaan hyödyntää uusien työllistymispolkujen, uudenlaisen osaamisen ja työelämän kehittämisessä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti suomalaisilla työmarkkinoilla.
Kirjoittanut: Taneli Kuusela
Lisätietoa:
Futurum-ESR-työllistämisprojekti – Kysely Uudenmaan yritysten työllistämismahdollisuuksista
