Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on työskennelty sote-muutoksen parissa, ja prosessin aikana on tehty yhteistyötä osallisuuden edistämiseksi. Osallisuus on monimuotoinen ilmiö, jota on hyvä lähestyä ottaen huomioon alueen eroavaisuudet, asukkaiden tarpeet sekä palveluiden kohderyhmät.
Järjestöjen osallisuutta voidaan tukea monin keinoin yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on saatu hyviä kokemuksia järjestöyhteistyöstä.
Vantaan- ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelmasta ideoita järjestöyhteistyöhön
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelmaa alettiin laatia syksyllä 2021. Ohjelman valmistelun tueksi perustettiin työryhmä, joka koostui hyvinvointialuevalmistelun, Asukkaan asialla –hankkeen ja Vantaan ja Keravan kaupunkien osallisuustyön parissa työskentelevistä asiantuntijoista sekä kansallisen sote-muutostuen järjestöedustajista.
Aluksi järjestettiin työpajoja, joissa oli mukana asukkaita, palvelunkäyttäjiä, järjestöjen- ja seurakuntien edustajia sekä työntekijöitä. Työpajojen tarkoituksena oli mahdollistaa keskustelua osallisuudesta sekä kartoittaa eri ryhmien toiveita ja tarpeita sekä odotuksia ja edellytyksiä osallisuuden toteutumiselle hyvinvointialueelle siirryttäessä.
Vuoden 2022 aikana kehittämistyön painopisteinä olivat osallisuusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet. Niitä työstettiin työpajoissa yhdessä työryhmän, lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan sekä hyvinvointialueen tulevien työntekijöiden kanssa.
Osallisuusohjelman luonnos julkaistiin kommentoitavaksi OsallistuvaVantaa.fi -alustalla lokakuussa 2022. Samaan aikaan hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiä pyydettiin lausumaan ohjelmasta.
Kommentoinnin ja lausuntokierrosten jälkeen osallisuusohjelma viimeisteltiin saatujen havaintojen pohjalta yhdessä lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan kanssa. Aluevaltuusto hyväksyi osallisuusohjelman 14.3.2023.
Mitä osallisuusohjelma merkitsee hyvinvointialueille?
Ohjelmassa on yhteensä kuusi päätavoitetta ja tarkentavat toimenpiteet. Jokainen toimiala hyvinvointialueella on laatinut suunnitelman, miten ohjelmaa viedään käytäntöön omissa palveluissa. Toimialoilta on nimetty osallisuusvastaavat koordinoimaan työtä toimialan sisällä.
”Osallisuusohjelma antaa yhteiset suuntaviivat ja periaatteet sille, miten osallisuutta edistetään hyvinvointialueella. Se ohjaa meitä myös seuraamaan ja arvioimaan osallisuuden toteutumista”, kertoo erityisasiantuntija Hilda Hakkarainen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiantuntija- ja kehittämispalveluista.
Osallisuusohjelmassa on myös avattu kattavasti, mitä osallisuus on ja mitä osa-alueita ja näkökulmia siihen liittyy.
”Osallisuus on terminä monelle vieras, vaikka sitä edistävät toimintatavat olisivatkin tuttuja. Siksi on tärkeää, että organisaation sisällä on määritelty, mitä termillä tarkoitetaan ja mistä kulmista aihetta tarkastellaan.”
Toimialojen osallisuusvastaavat muodostavat osallisuuden koordinaatioryhmän. Ryhmässä mm. jaetaan tietoa ja hyviä käytänteitä ja seurataan ja arvioidaan osallisuusohjelman toteutumista.
Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen osallisuus kuuluu kaikille
Hyvinvointialueen ensimmäisen osallisuusohjelman teemaksi valittiin tasa-arvoinen ja yhdenvertainen osallisuus. Osallisuutta tarkastellaan tieto-, toiminta-, suunnittelu- ja päätöksenteko-osallisuuden näkökulmista ja kohderyhminä ovat hyvinvointialueen asukkaat, palveluiden käyttäjät, työntekijät sekä sidosryhmät.
Tällä hetkellä hyvinvointialueella suunnitellaan koulutus- ja perehdytyspakettia osallisuudesta koko henkilöstölle. Hakkarainen painottaa henkilöstön kannalta tärkeänä asiana osallisuuden sanoittamisen taitoa oman työnsä näkökulmasta:
’’On tärkeää miettiä, mitä osallisuus tarkoittaa omassa työssä. Osallisuuden edistäminen on kaikkien asia, mutta käytännön toimilla on eroa työnkuvan mukaan.’’
Hyvät käytänteet osallisuuden edistämisessä
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella osallisuuden edistäminen näkyy vahvasti jo strategiassa, ja ”Toimimme yhdessä” onkin yksi strategian näkökulmista. Työntekijöiden sitoutuminen osallisuuden edistämiseen on työn onnistumisen kannalta tärkeää.
”Meillä yhdeksi hyväksi toimintatavaksi on havaittu se, että jokaiselta toimialalta on nimetty osallisuusvastaavat. On ollut hienoa huomata, miten osallisuuden edistäminen koetaan yhteisenä asiana”, Hakkarainen toteaa.
Osallisuuden sanoittaminen on tärkeää kaikilla organisaation tasoilla ja aiheen käsittely laajemmassa kontekstissa unohtamatta käytännön arkea.
”Osallisuusohjelman tavoitteet ovat varsin laajoja. Tavoitteiden jakaminen pienempiin osiin ja toimenpiteisiin tekee kokonaisuudesta helpommin hallittavan.”
Verkostoista voi olla suuri apu, kun alueella ollaan laatimassa osallisuusohjelmia. Monet alueet ovat laatimassa osallisuusohjelmia/suunnitelmia, joten yhteinen sparraus ja asioiden läpikäyminen voivat avata uusia näkökulmia.
Kuinka motivoida osallistumaan palveluiden suunnitteluun
On tärkeää, että osallistuja saa kuulla, mitä vaikutusta tai merkitystä osallistumisella on ollut. Esimerkiksi asiakaspalautteista nousseita kehittämistarpeita on viety verkkosivuille ja kerrottu miten toimintaa on kehitetty saadun palautteen pohjalta.
Tänä syksynä yhtenä kehittämiskohteena on ollut asiakkaiden ja omaisten kohtaaminen, ja hyvinvointialueella tarjotaankin entistä monipuolisempaa koulutusta asiakkaan ja omaisen kohtaamiseen.
”Osallistumisessa on tärkeää löytää oikeat kohderyhmät ja aihe saattaa olla mielekästä pilkkoa pienempiin osiin. Myös erilaiset osallistumisen tavat on syytä ottaa huomioon. On tärkeää, että tarjoamme erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen paikkoja ja keinoja”, Hakkarainen toteaa.
Myös sanoituksella on merkitystä. On tärkeää käyttää selkeää kieltä, kohderyhmä huomioiden.
Alueelliset erot ”Mikä toimii meillä voi toimia myös muualla?”
Alueen väestöpohjan, asukkaiden ja asiakkaiden tarpeet ja eroavaisuudet kannattaa huomioida osallisuusohjelmien ja erilaisten strategioiden suunnittelussa.
’’Vantaan ja Keravan hyvinvointialueeseen kuuluu vain kaksi kuntaa, joten välimatkat ovat moniin muihin hyvinvointialueisiin verrattuna lyhyitä ja esimerkiksi kuntien kanssa tehtävä yhteistyö on varsin ketterää. Asukasmäärä on kasvava ja lähes joka neljäs alueen asukas puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Työtä tehdään alueen asukkaita ja asiakkaita varten, joten on tärkeää, että otamme alueemme erityispiirteet huomioon toimintaa suunnitellessa’’, Hakkarainen pohtii.
Järjestöt pääsevät osalliseksi ja saavat äänensä kuuluviin
Tällä hetkellä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käynnissä valmistelu järjestöyhteistyörakenteen vahvistamiseksi. Yhteistyörakenne oli aluehallituksen käsiteltävänä marraskuun lopulla, jolloin aluehallitus äänesti lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan alaisesta järjestöyhteistyön neuvottelukunnasta.
Loppuvuoden aikana asia tulee menemään aluevaltuustoon jätettäväksi ja edelleen lähidemokratia- ja osallisuuslautakuntaan, joka hyväksyy sille toimintasäännön, jossa linjataan järjestöyhteistyön neuvottelukunnan tehtävät, jäsenten lukumäärä ja valintatapa, toimikausi sekä kokous- ja toimintakäytännöt.
Hyväksi uudeksi käytännöksi on havaittu myös yhteistyömalli, jossa toimialat tapaavat avustusta saaneita järjestöjä.
Kehitteillä digitaalinen palvelutarjotin järjestöjen toiminnan löytämiseksi
VakeHyva – Hyvät palvelut -hankkeen HyväHyte-kärjessä kehitetään palveluohjausta järjestöjen toimintaan osana hyvinvointialueen yhteistä hyte-työtä.
Tarkoituksena on ottaa käyttöön digitaalinen palvelutarjotin, joka tuo järjestöjen palvelut osaksi asiakkaalle tarjottavaa palveluvalikoimaa.
Palvelutarjotin tulee toimimaan palveluohjauksen työkaluna. Digitaalisen ratkaisun lisäksi kehitetään palveluohjausta, jotta hyvinvointialueen työntekijät tuntevat alueen järjestöt ja osaavat ohjata asiakkaita heille sopiviin palveluihin. Palveluohjauksen tueksi tiivistetään yhteistyötä järjestöjen kanssa.
Osallisuus kuuluu kaikille hyvinvointialueen asukkaille
Eri ryhmien osallistuminen yhteisten asioiden suunnitteluun on tärkeää, jotta hyvinvointialue pystyy tuottamaan palveluita parhaalla mahdollisella tavalla.
Hyvinvointialueilla kohtaavat erilaiset asukkaat, tarpeet sekä palvelut, joiden onnistunut toteuttaminen vaatii yhteistyötä ja kaikkien osallistumista. Järjestöt ovat mukana mahdollistamassa osallisuuden toteutumista.
Lisätietoja
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialue: Osallisuus
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti
Teksti: Taneli Kuusela
