Helmikuun lopulla Lohjalla tapahtui tulipalo, jossa menehtyi kaksi ikäihmistä omassa kodissaan. Palo ei ollut poikkeuksellisen suuri, eikä asiassa epäillä rikosta, mutta siitä huolimatta seuraukset olivat kohtalokkaat. Julkisuudessa ei ole kerrottu tarkkaa syytä sille, miksi kuolonuhrien pelastautuminen epäonnistui.
Tämä tapaus pysäyttää. Se muistuttaa, kuinka nopeasti tavallinen arki voi muuttua hengenvaaralliseksi tilanteeksi – erityisesti silloin, kun toimintakyky on iän myötä heikentynyt. Tulipalo ei aina anna aikaa reagoida, ja pienetkin viiveet voivat olla ratkaisevia.
Juuri siksi kirjoitan tästä aiheesta. Ikäihmisten paloturvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan asia, joka vaatii ennakointia, huolenpitoa ja läheisten valveutuneisuutta. Yksi toimiva palovaroitin, selkeä poistumisreitti tai ajoissa tehty tarkistus voi olla ratkaiseva tekijä, joka pelastaa hengen.
Paloturvallisuus on monen tekijän summa
Ikäihmisen turvallinen asuminen rakentuu monesta tekijästä, joista yksi keskeisimmistä on paloturvallisuus. Hyvä toimintakyky tukee arjessa selviytymistä, mutta ikääntyessä toimintakyky voi heikentyä esimerkiksi liikkumisen, muistin tai havainnointikyvyn osalta. Tämä lisää riskiä joutua vaaratilanteisiin, kuten tulipaloihin. Erityisesti muistisairaudet voivat aiheuttaa tilanteita, joissa liesi unohtuu päälle tai palovaroittimen merkitystä ei ymmärretä.
Ikäihmisen paloturvallisuuteen tuleekin kiinnittää erityistä huomiota – riippumatta siitä, asuuko iäkäs henkilö kotona, asumispalvelussa tai muussa asumismuodossa.
Paloturvallisuuden kannalta keskeisiä riskejä ovat:
- heikentynyt liikuntakyky ja hitaampi poistuminen
- muistisairaudet ja keskittymiskyvyn heikkeneminen
- liesiturvallisuus (esim. päälle unohtunut liesi)
- vanhat, pölyiset tai vialliset sähkölaitteet
- jatkojohtojen kuormitus
- asuntoon kerääntynyt liiallinen tavara
Paloturvallisuutta tukevat ratkaisut
Paloturvallisuutta voidaan parantaa myös erilaisilla turvalaitteilla. Toimivan palovaroittimen lisäksi esimerkiksi liesivahti voi estää vaaratilanteen syntymisen katkaisemalla virran päälle unohtuneesta liedestä. Sammutuspeite on helppokäyttöinen väline pienten palojen alkuvaiheen sammuttamiseen. Lisäksi turvapuhelin tai muu hälytysjärjestelmä voi nopeuttaa avun saamista hätätilanteessa.
Vahvistettu poistumisturvallisuus
Ikäihmisen kodissa poistumisturvallisuus on erityisen tärkeää. Esteetön ja selkeä kulkureitti mahdollistaa nopean poistumisen hätätilanteessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käytävät ja oviaukot pidetään vapaina, mattojen ja huonekalujen sijoitteluun kiinnitetään huomiota, eikä kulkureiteillä ole kompastumisvaaraa aiheuttavia esteitä tai liiallista irtotavaraa.
Ovien tulee avautua helposti ja ilman ylimääräisiä lukituksia, jotka voivat hidastaa poistumista. Myös apuvälineiden, kuten rollaattorin, käyttö tulee huomioida niin, että liikkuminen on mahdollista myös kiireellisessä tilanteessa.
Yhteistyöllä kohti parempaa asumisturvallisuutta
Ikäihmisen paloturvallisuus ei ole yksin hänen omalla vastuullaan, vaan se rakentuu yhteisestä huolenpidosta ja yhteistyöstä. Jokaisella – niin läheisillä, ammattilaisilla kuin yhteiskunnan toimijoilla – on tärkeä rooli riskien tunnistamisessa, ennaltaehkäisyssä ja turvallisuuden vahvistamisessa. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti silloin, kun toimintakyky on heikentynyt tai muistisairaus vaikeuttaa arjessa toimimista.
Arjessa pienetkin teot voivat olla merkittäviä. Läheiset voivat auttaa tarkistamaan, että palovaroitin toimii, liesi on turvallinen käyttää ja kotiympäristö tukee sujuvaa liikkumista. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset puolestaan arvioivat palvelutarpeita myös turvallisuuden näkökulmasta ja voivat tunnistaa sellaisia riskejä, joita ikäihminen tai hänen läheisensä eivät välttämättä huomaa. Hoivapalvelujen tarjoajat, pelastustoimi sekä järjestöt ja vapaaehtoistoimijat täydentävät tätä turvaverkkoa omalla asiantuntemuksellaan.
Ennakoiden saadaan tuloksia
Ennakoiva toiminta – kuten riskien kartoittaminen, turvatekniikan käyttöönotto ja selkeiden toimintamallien sopiminen – voi ehkäistä vakavia onnettomuuksia.
On hyvä muistaa, että apua ja neuvontaa on saatavilla. Ikäihmiset ja heidän läheisensä voivat kääntyä esimerkiksi Seniori-infon puoleen saadakseen ohjausta ja tukea arjen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi pelastuslaitoksen palotarkastajat tarjoavat asiantuntija-apua kodin paloturvallisuuden arviointiin ja parantamiseen. Myös monet järjestöt tekevät arvokasta työtä ikäihmisten turvallisuuden edistämiseksi tarjoamalla koulutusta, materiaaleja ja käytännön tukea.
Kun tieto, osaaminen ja vastuu jaetaan yhdessä, syntyy parhaimmillaan vahva turvaverkko, joka tukee ikäihmisen turvallista asumista. Yhteistyö ei ainoastaan ehkäise onnettomuuksia – se lisää myös turvallisuuden tunnetta ja luottamusta siihen, että apua on saatavilla silloin kun sitä tarvitaan.
Lisätietoja: https://www.spek.fi/turvallisuus/erityisryhmien-asumisturvallisuus/
Teksti: Anders Blomberg, HyTe ry:n VESA-toiminta
