Ressu-toiminta on lastensuojelun avohuollon asiakkaille tarkoitettua ammatillisesti koordinoitua vapaaehtoistukihenkilötoimintaa, missä tukihenkilöt ovat koirien kanssa lapsen tai nuoren tukena.
Vapaaehtoiset tukihenkilöt ovat luotettavia aikuisia, jotka pääsevät jakamaan ulkoilun ja yhdessäolon hetkiä koiran sekä tukea tarvitsevien lasten kanssa.
Ressu-toiminnan koordinaattori Tiina Muros kertoo toiminnasta painottamalla toiminnan vapaaehtoisuutta:
”Ressu-toiminnassa on kyse lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnasta, jossa vapaaehtoiset toimivat lapsen kanssa vuorovaikutuksessa koiransa kanssa. Tapaamiset pitävät sisällään ulkoilua, retkeilyä ja koiran kanssa puuhastelua. Vuodenajat tuovat toimintaan vaihtelua ja tukihenkilöt sekä lapset voivat löytää uutta sisältöä toimintaan.”
Ressu-projektista pysyväksi toimintamuodoksi lastensuojelun palveluverkostossa
Koordinaattori Tiina Muros on ollut mukana suunnittelemassa ja hakemassa rahoitusta Ressu-projektille toiminnan alusta asti. Toiminta on laajentunut vuodesta 2013 alkaen Kirkkonummelta Varsinais-suomen Raisioon ja Satakuntaan.
Myöhemmin vuonna 2017 toiminta rantautui Espooseen, missä se on löytänyt oman paikkansa kolmannen sektorin tuottamana lastensuojelun palveluita täydentävänä vapaaehtoistoiminnan muotona. Projekti on saanut jatkorahoitusta vuosien varrella ja vakiinnuttanut paikkansa lastensuojelun tukihenkilömallina.
Vapaaehtoiset ja koirat täydentämässä lastensuojelun palveluita
Lapset ohjautuvat Ressu-toimintaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kautta. Lapsilla on lastensuojelun avohuollon asiakkuus, tai sosiaalihuoltolain mukainen arvioitu tarve tuelle.
Sosiaalityöntekijä, toteaa palvelutarpeen arvioinnin ja suunnitelmallisen yhteistyön tuloksena, että perheen lapsi voisi hyötyä Ressu-toiminnasta, jonka jälkeen sovitaan aloitustapaaminen.
”Koirat ovat meillä aina mukana aloitustapaamisessa, se on lapselle ja myös tukihenkilölle jännittävä tilanne. Aloitustapaamisella on paikalla myös sosiaalityöntekijä, lapsen perhe sekä toisinaan myös perhetyöntekijä. Tutustuminen tukihenkilön ja lapsen välillä voi olla helpompaa koiran kautta.”
Vapaaehtoiset ja koirat hakeutuvat toimintaan mukaan aktiivisesti
Vapaaehtoiset hakeutuvat toimintaan mukaan kohdennetun Facebook-mainonnan kautta, tukihenkilöt levittävät tietoa omille verkostoilleen, mitä kautta monet löytävät mukaan toimintaan.
Tiina Muros: ”Media on ollut vuosien varrella kiinnostunut toiminnasta, mikä on tuonut uusia vapaaehtoisia. Espoossa on tällä hetkellä tukikoirakoita vapaana, joten uutta koulutusta ei ole nyt juuri suunnitteilla.
Koirien terapeuttinen hyöty korostuu lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukemisessa
Koiran avulla keskusteluyhteys on helppoa tukihenkilön kanssa, ei ole itsestäänselvää, että lapsi rohkaistuu koiran avulla avautumaan. Täytyy muistaa, että kaikki ihmiset ja koirat ovat myös omia persoonia ja prosessi voi vaatia toisinaan aikaa.
Tiina Muros kertoo, että Ressu-toiminnassa yhdessä tekeminen yhdistää:
”Kaikki kolme ovat yhdessä tekemässä asioita. Koiran hoito ja taluttaminen on lapsille tärkeää. Voi olla lapsia, jotka eivät muuten juurikaan ulkoile ja tukisuhteen kautta ulkoileminen tapahtuu luontevasti. Koira voi tuoda tärkeän aktivoivan osan lapsen elämään.”
Koiran avulla voidaan edistää lapsen tai nuoren vuorovaikutustaitoja
Aloitustapaamisen jälkeen, tukitapaamiset jatkuvat kolmestaan tukihenkilön lapsen ja koiran välillä. Toisinaan lapsen huoltaja voi olla mukana saattelemassa tapaamiselle.
”Kannustusta tarvitaan alkuvaiheessa ja on hienoa, kun perheestä tuetaan ja innostetaan lasta osallistumaan toimintaan.”
Perheen osallistuminen tukee lapsen vuorovaikutustaitoja ja auttaa osallistumaan toimintaan. Tukisuhteet voivat olla myös pitkäkestoisia. Ressu-toiminnassa tapaamisia on yleensä kaksi kertaa kuukaudessa. Ensimmäinen vuosi on eräänlaista tutustumisvaihetta lapsen, tukihenkilön ja koiran välillä, jonka jälkeen toiminta vakiintuu osaksi arkea.
”Pisimmät tukisuhteet ovat kestäneet jopa seitsemän vuotta. Neljän – viiden vuoden mittaiset suhteet ovat toiminnassa melko yleisiä.”
Lapset, tukihenkilöt ja koirat tulevat osaksi yhteistä prosessia, jonka aikana kaikki osapuolet kokevat merkityksellisyyttä keskenään yksilöllisellä tavalla.
Lasten tunteiden käsittelyä ja myötätunnon kasvua voidaan tukea koirien avulla
Vapaaehtoistukitoiminnassa tilanteet syntyvät spontaanisti ja luonnollisesti. Toiminta voi olla tavoitteellista, mutta luonnollisuus on tärkeää prosessin aikana.
Tiina Muros kertoo, että lapsen tai nuoren tunne-elämän säätely voi olla mukana toiminnassa konkreettisten asioiden kautta:
”Tukihenkilö huolehtii koirasta ja toisesta huolehtimisen malli voi heijastua lapsen toimintaan. Monille lapsille on tärkeää, antaa esimerkiksi lenkin päätteeksi koiralle vettä. Koiran kautta on helppo peilata omia tunteita. Jos koira on herkkä ja lapsi saa kiukkupuuskan, koiran avulla lapsi voi rauhoittua ja oppia hallitsemaan tunteitaan.”
Koiran kanssa lapselle avautuu uusi sosiaalinen maailma yhteiskunnassa
Vapaaehtoistoiminta auttaa lapsia osallistumaan yhteisöihin sekä yhteiskuntaan myös laajemmassa mittakaavassa.
”Lapsi pääsee koiran kanssa kokemaan kohtaamisia muiden ihmisten kanssa. Lapsi voi käydä koiran kanssa ostamassa koiralle tarvikkeita ja lapsi voi oppia uudenlaisia sosiaalisia rooleja, kun paikalla on myös muita koiria ja ihmisiä.”
Lapset haluavat tuoda myös eväitä koirille ja huolehtia koirien ruokinnasta tapaamisten aikana. Koiran taluttaminen on lapsille tärkeää, pienempi lapsi voi aloittaa tupla-taluttimella.
”Tukihenkilöllä voi olla oma talutin ja lapselle voidaan ostaa oma talutin. Toiminnassa syntyy huomaamatta pieniä tapoja, jotka lujittavat tukisuhdetta. Otsalampuilla metsässä kulkeminen voi olla lapsille jännittäviä ja uusia kokemuksia. Itseluottamus vahvistuu, kun saa jakaa niitä turvallisesti aikuisen kanssa.”
EHJÄ ry:n Ressu-toiminta kouluttaa vapaaehtoisia tukihenkilöitä
Koulutuksessa voidaan jakaa ideoita, kuinka vuorovaikutusta harjoitellaan lapsen ja koiran kanssa. Toiminnan sisältö ja tapaamiset muovautuvat tukikoirakon ja lapsen mukaan.
”Koiraharrastajien ja lajiosaamisen kautta lapsi voi päästä kokeilemaan uusia harrastuksia. Esimerkiksi Esittämään koiria epävirallisessa koiranäyttelyissä ja harjoittelemaan sitä varten. Tukihenkilötoimintaan osallistuminen ei edellytä tietynlaista koira-harrastusta.”
Arviointiprosessi alkaa siitä, kun vapaaehtoinen jättää verkkosivuilla hakemuksen tukihenkilöksi. Toiminnalle on tietyt kriteerit, jotka toteutuessaan, johtavat yhteydenottoon ja haastatteluun.
”Myös koirat osallistuvat meillä haastatteluun. Haastattelun aikana puhutaan kattavasti yhteistyöstä ja arvioidaan tukihenkilön ja koiran soveltuvuutta toimintaan. Haastattelun pohjalta soveltuvat henkilöt valitaan mukaan koulutukseen. Koulutus toteutetaan kolmen arki-illan ja kahden viikonlopun päivän aikana.”
Koulutuksen aikana harjoitellaan ja opiskellaan perusteita tukihenkilönä toimimisesta, lastensuojelun perusteista sekä koiran kanssa toimimiseen liittyviä asioita turvallisuus ja lapsen etu huomioiden.
Miten toisilleen sopivat lapset, vapaaehtoiset ja koirat löytävät toisensa
Sosiaalityöntekijä kertoo hakemuksessa lapsen tarpeista ja hakee Ressu-toiminnasta tukihenkilö-koirakkoa lapselle, joka voi hyötyä toiminnasta. Hakemuksen pohjalta pohditaan lapselle sopivia vapaaehtoisia.
Tiina Muros painotta kuinka tärkeää on, että persoonaltaan toisille sopivat tukihenkilöt, koirat ja lapset löytävät toisensa:
”En lähtisi esimerkiksi yhdistämään isoa ja vilkasta koiraa pienelle ja vauhdikkaalle lapselle. Suhteet lasten ja koirien välillä lähtevät luonnostaan käyntiin, kun tukihenkilö on mukana varmistamassa, että kaikki sujuu turvallisesti.”
Ressu-toimintaan osallistuu monipuolisesti erilaisia koiria. Toiset rodut voivat olla toimintaan soveltuvampia kuin toiset. Silti koiria katsotaan ja arvioidaan yksilöinä. Yleisiä koirarotuja ovat labradorit, kultainen noutaja, suomen lapinkoira tai Jack Russel. Mukana toiminnassa on noin 40 eri rotua, joiden joukossa on myös harvinaisempia rotuja.
Lasten yksilölliset elämäntilanteet ja tarpeet huomioidaan vapaaehtoistyössä
Lasten yksilölliset tarpeet, elämäntilanteet, diagnoosit tai sairaudet voidaan huomioida tukihenkilötoiminnassa tai prosessissa.
”Oleellisimmat asiat lapsen tarpeisiin liittyen ilmenevät sosiaalityöntekijän hakemuksessa, toki myöhemminkin toimintaan osallistuessa voi ilmetä uusia tarpeita.”
Tukihenkilöltä ei vaadita erityistaitoja. Vapaaehtoisella ei ole toiminnassa ammattilaisen roolia, vaikka hänellä olisikin ammatillista taustaa. Toimintaan osallistuvat lapset ovat itseohjautuvia ja toimintaan osallistuakseen tulee olla riittävän toimintakykyinen.
”Ressu-toiminnassa korostuu kaikkien osapuolten vapaaehtoisuus. Jos lapsi ei halua jatkaa tukisuhdetta, häntä ei siihen pakoteta.”
Toimintaan osallistuvat lapsetkin ovat omalla tavallaan vapaaehtoisia, sillä Ressu ei ole velvoittava palvelu.
Vapaaehtoiseksi Ressu-toimintaan verkkosivujen kautta
Mikäli kiinnostuit Ressu-toiminnasta ja haluaisit toimia vapaaehtoisena tukihenkilönä koirasi kanssa, löydät hakulomakkeen Ressu-toiminnan verkkosivuilta. Täältä löydät linkin hakemuksen tekemiseen: https://ressutoiminta.fi/haku
Tiina Muros muistuttaa kaikkia vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita espoolaisia koiranomistajia:
”Tällä hetkellä ei ole uusia vapaaehtoisille järjestettäviä koulutuksia tiedossa. Voit halutessasi olla minuun yhteydessä myös sähköpostilla tai puhelimitse.”
Kirjoittanut: Taneli Kuusela
