Rikosuhripäivystys (RIKU) tekee tällä hetkellä selvitystyötä ja kartoittaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kolmannen sektorin toimijoita, jotka tekevät töitä lähisuhdeväkivallan eri osapuolien kanssa.
Kartoituksen mahdollistavat Länsi-Uudenmaan (LUVN) myöntämä järjestöavustus vuodelle 2024. Selvitystyön tuloksena on tarkoitus tuottaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen käyttöön verkostokartta sekä tietopaketti toimijoiden tuottamista palveluista sekä niiden sisältämistä reunaehdoista.
RIKU toteuttaa kyselyn järjestöille osana selvitystyötä ja kartoitusta
Kartoituskysely sisältää yhteensä 19 peruskysymystä lähisuhdeväkivaltatyön palveluihin liittyen. Kyselyllä selvitetään kenelle palvelut ovat tarkoitettu ja millaisia palveluita tarjotaan lähisuhdeväkivallan eri osapuolille.
Kyselyllä kerätään tietoa missä ja miten palveluita tuotetaan ja millä kielillä palvelut ovat saatavilla. Sen lisäksi kysely selvittää millaisia rajauksia tai rajoituksia palvelun tarjoamiselle tai saamiselle on.
Järjestöiltä kerätään tietoa siitä, minkälaista moniammatillista tai monialaista yhteistyötä järjestökentällä tehdään ja toimijat voivat myös tuoda esiin muuta oleellista tietoa verkostokartoitukseen liittyen, kuten minkälaista yhteistyötä järjestöt toivoisivat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen työntekijöiden ja muiden toimijoiden kanssa.
Miten lähisuhdeväkivaltatyön kartoitus on edennyt?
Janiina Mieronkoski työskentelee Rikosuhripäivystyksen Länsi-Uudenmaan palvelupisteellä hanketyöntekijänä ja toiminnanohjaajana. Janiina on tehnyt paljon järjestöyhteistyötä ja vastaa osaltaan kartoituksen toteuttamisesta:
”Tällä hetkellä verkostokartoitukseen liittyen on oltu yhteydessä noin 20 järjestötoimijaan, joista osa toimii fyysisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Muut verkostokartoitukseen osallistuvat toimijat ovat selvitystyön kannalta erikoisessa asemassa. Järjestötoimijat eivät fyysisesti sijaitse Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alueella, mutta tarjoavat palveluita joko koko LUVN-alueelle, tai vain osalle LUVN-alueen kunnista. Yli puolen kanssa on täytetty varsinainen kartoituskyselyn lomake ja kartoitustyö jatkuu suunnitelman mukaisesti.”
Milloin kartoituksen tulokset ovat juurrutettavissa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluihin?
Kartoituksen tarkoituksena on tuottaa tietopaketti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen työntekijöille, jotka työskentelevät lähisuhdeväkivallan parissa suoraan tai epäsuorasti.
Janiina toteaakin kartoituksen ja kyselyn aikataulusta tässä vaiheessa selkeästi ja ytimekkäästi:
”Kartoitus on valmis vuoden 2024 loppuun mennessä. Arvioinnin ja selvitystyön tulokset levitetään ja otetaan käyttöön Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluissa. Tulevaisuudessa työntekijät voivat tutustua lähisuhdeväkivaltatyötä tekevien järjestöjen tietopakettiin ja hyödyntää sitä omassa työssään ja palveluohjauksessa.”
Palveluiden toimialueet ja toteuttaminen hakee omaa paikkaansa
Palveluiden toteuttamisessa hyvinvointialueella voi olla alueellisia ehtoja sekä kunta- ja palvelukohtaisia poikkeavuuksia. Ne liittyvät siihen, minkä kunnan asukkaille palveluita voidaan tarjota, tai esimerkiksi millä kielillä asiakkaita palvellaan.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisesti tarjotaan palveluita, jotka tavoittavat myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaat. Esimerkkeinä voidaan mainita väkivaltaa kokeneille miehille sekä väkivaltaa käyttäneille naisille suunnatut erityispalvelut.
Toisena kysymyksenä voidaan esittää, miten rajataan verkostokartoitukseen osallistuvat toimijat, koska kaikki lähisuhdeväkivaltatyötä tekevät toimijat kolmannella sektorilla eivät ole lähisuhdeväkivaltaerityisiä palveluita, mutta tekevät silti työtä saman asiakaskohderyhmän parissa.
Järjestöjen toiveet alueellisen yhteistyön kehittämiseksi ja tehostamiseksi
Kanerva Toivonen työskentelee toiminnanohjaajana RIKU:n Länsi-Uudenmaan palvelupisteellä ja on tehnyt aiheeseen liittyvän opinnäytetyön, jossa nostetaan esiin lähisuhdeväkivallan parissa työskentelevien kolmannen sektorin toimijoiden näkökulmia. Kanerva jakaa rakenteisiin nojaavia näkökulmia yhteistyöverkostojen tärkeydestä:
”Vuoropuhelussa järjestökentällä on noussut esiin, että koordinoidulle sekä säännölliselle yhteistyölle ja kehittämiselle on tarvetta. Järjestöt toivovat yhteistyötapaamisia, joissa voi käsitellä kentältä nousevia ilmiöitä sekä kehittää moniammatillista yhteistyötä hyvinvointialueen julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä.”
Erilaiset teemaverkostot tai yhteistyösuhteet vahvistavat yhteistyötä ja auttavat toimijoita täydentämään toistensa palveluita sekä mahdollistavat asiakkaiden sujuvat palvelupolut.
Kanerva korostaa yhteistyön tärkeyttä lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä sekä resurssien kohdentamista yhteistyön kehittämiseksi:
”Verkostokartoitukseen osallistuneet toimijat sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue yhdessä voivat muodostaa kaikkia osapuolia palvelevan yhteistyönmallin, jonka tavoitteena on kehittää palveluita siten, että ne tukevat ja huomioivat lähisuhdeväkivallan uhreja sekä tekijöitä.”
Rakenteellisen lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevän työn kehittäminen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella
Rakenteellisen työn kehittäminen turvallisuuden edistämisen näkökulmasta on tärkeää, kun huomioidaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alueellisen toimintasuunnitelman toteuttamista.
Janiina Mieronkoski painottaa miten tärkeää on, että työntekijät hyvinvointialueella voivat saada toimintamalleja sekä koulutusta työn tueksi.
Kanerva tuo esiin sen, että tällä hetkellä on asiakaskohtaista yhteistyötä palveluiden välillä, mitä työntekijät toteuttavat ja osittain koordinoivat, mutta onnistuneen palveluketjun kannalta olisi tärkeää, että löydetään ratkaisuita koordinoidun työn edistämiseksi.
”Oli kyseessä sitten lähisuhdeväkivaltakoordinaattorin toimenkuvan tai väkivaltaehkäisytyöryhmän perustaminen. Tarvitaan henkilöstöresursseja sekä koordinoitu työryhmä ohjaamaan toimintaa. THL on myös antanut väkivallan ehkäisyn suositukset hyvinvointialueelle ja näiden suositusten mukaisten palveluiden kehittäminen vaatii yhteistyötä, resursseja sekä kehittämistarpeiden tunnistamista.”
Lähisuhdeväkivallan ymmärtäminen vaatii erityisosaamista, perehtyneisyyttä ja työntekijöiden osaamisen kehittämistä
Lähisuhdeväkivalta on ilmiönä monimuotoinen ja sitä voi olla haastavaa tunnistaa palveluiden piirissä. On olemassa erilaisia väkivallan muotoja, joista fyysinen väkivalta on yleisimmin tunnistettu. Muita muotoja ovat mm. henkinen, psyykkinen, taloudellinen ja digitaalinen väkivalta sosiaalisessa mediassa ja internetissä.
Lähisuhdeväkivaltaa ilmenee parisuhteissa, ystävyyssuhteissa sekä perheessä. Sitä voi ilmetä suhteen aikana ja jälkeen. Väkivalta voi näkyä aikuisen lapsen ja vanhemman välillä myös esimerkiksi omaishoitosuhteessa. Väkivallan aikana, tekijä tai kokija ei välttämättä tunnista, että suhde sisältää väkivaltaisia piirteitä. Sen tunnistaminen voi tapahtua vuosien jälkeen tapahtuneesta.
Kuinka työntekijät voivat tunnistaa ja ottaa puheeksi lähisuhdeväkivaltaan liittyviä asioita ja ohjata avun hakemisessa oikea-aikaisesti
Janiina haluaa painottaa, että lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen on erittäin tilannesidonnainen ja palvelusta riippuva asia, johon ei ole yksinkertaista ohjetta.
”Naisten linjalla on hyvä opas lähisuhdeväkivallan läheisille, opas sisältää paljon perustietoa parisuhdeväkivallasta: Miten tunnistaa väkivalta, miksi suhteesta lähteminen on vaikeaa ja pitäisikö läheisen puuttua asiaan?”
Tärkeässä asemassa on, miten ottaa väkivalta puheeksi ja kuinka läheisen turvallisuutta voi parantaa. Voi olla, että puheeksi ottaminen tapahtuu läheisen tai ammattihenkilön puolesta, toisinaan myös väkivallan uhri tai tekijä ottaa itse asian puheeksi.
Kanerva kertoo, miten tärkeää on se, että uskaltaa kysyä ja näyttää, että asiasta voi ja kannattaa puhua hienotunteisella ja huomioon ottavalla tavalla. Jos kysyy asiasta ja osapuoli vähättelee asiaa, niin asian voi ottaa puheeksi myöhemmin uudestaan sekä seurata tilannetta.
Asiakassuhteissa traumaattisista ja henkilökohtaisista asioista keskusteleminen vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja, ammatillista osaamista sekä luottamuksen rakentumista. Työntekijä voi kertoa asiakkaalle omasta huolesta väkivaltaan liittyen ja tukea asiakasta hakemaan apua.
Mihin viranomaisiin tai tahoihin voi olla yhteydessä, jos on herännyt huoli?
Jos läheinen tai työntekijä näkee, että tutulla tai asiakkaalla on fyysinen vamma, voi mennä mukaan lääkärille, että saa vammat dokumentoitua. Uhri voi sopia tutun henkilön tai vaikka naapurin kanssa, että voi tulla koputtamaan ovelle, jos tilanne eskaloituu väkivaltaiseksi.
Akuuteissa tilanteissa, joissa henkeen ja terveyteen kohdistuu fyysisen väkivallan uhka, niin soitetaan välittömästi 112. Jos on saanut vammoja, uhri voi pyytää ambulanssin paikalle tai jos tilanne on vaarallinen paikalle pitää hälyttää poliisi. Hätäkeskukseen soittamalla voi saada myös sosiaali- ja kriisipäivystykseen yhteyden.
Uhri voi myös tarvittaessa tehdä rikosilmoituksen ja mennä terveyskeskukseen todentamaan vammat. Muita väkivallan muotoja kohdatessa tilanne on monimutkainen. Väkivalta tulee tunnistaa ja hakea apua tarvittavilta tahoilta esim. taloudelliseen ja sosiaaliseen väkivaltaan, sekä pohtia tilannekohtaisesti keinoja hakea apua. On tärkeää arvioida tilannetta ja etsiä oikea-aikaisia sekä mahdollisimman turvallisia ratkaisuita väkivallan ehkäisemiseksi.
Milloin tehdään sosiaalihuoltolain mukainen huoli-ilmoitus?
Mikäli ilmenee, että läheisellä tai asiakkaalla ei ole akuuttia henkeen tai terveyteen kohdistuvaa uhkaa, voi olla harkittua olla yhteydessä muihin auttaviin tahoihin.
Nollalinja on 24/7 päivystävä numero, josta voi saada keskusteluapua tai tukea. Täytyy arvioida tilannekohtaisesti, onko tarvetta hakeutua turvakotiin, jossa saa rauhoittua turvallisessa ympäristössä sekä pohtia vaihtoehtoja tilanteen hoitamiseksi ja väkivaltaisesta suhteesta tai elämäntilanteesta lähtemiseksi.
Sosiaalihuoltolain mukainen huoli-ilmoitus tehdään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aikuissosiaalityöhön. Siellä sosiaalialan ammattilaiset käsittelevät huoli-ilmoituksen sisällön, arvioivat tilanteen ja ovat yhteydessä huoli-ilmoituksessa ilmoitettuun henkilöön. Huoli-ilmoituksen tekeminen ei voi auttaa kiireellisessä akuutissa hädässä, vaan sen tekeminen on suotavaa tilanteissa, joissa esim. viranomaiselle tai yksityishenkilölle on herännyt huoli henkilön elämäntilanteeseen liittyen.
Kirjoittanut: Taneli Kuusela
Lisätietoa:
Rikosuhripäivystys – Kotisivut
Länsi- Uudenmaan hyvinvointialue – Palvelut hätä- tai kriisitilanteessa
Länsi- Uudenmaan hyvinvointialue – Huoli-ilmoitus
Naisten Linja – Opas väkivaltaa kokeneen läheiselle
THL – Lähisuhdeväkivallasta aiheutuvat kustannukset Suomessa (LAKU)
