Erityisryhmät sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat väestöryhmiä, joilla on keskimääräistä suurempi tarve tuen, avun tai palvelujen saamiseen elämäntilanteensa, terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi. Erityisryhmä käsitteenä on hyvin laaja ja määrittely riippuu useasta tekijästä.
Laura Busi työskentelee erityisasiantuntijana Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella, joka toimii Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten sekä Tuusulan alueella. Lauran vastuisiin kuuluu mm. osallisuuden edistäminen sekä alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen viestinnän kehittäminen. Laura koordinoi Hyvinvointi-verkkosivukokonaisuutta (hyte-palvelutarjotin), josta asukkaat voivat löytää hyvinvointinsa tueksi mm. tietoa, testejä, palveluja, tukea, harrastustoimintaa ja omahoito-ohjeita.
Erityisryhmien määrittely ja palveluiden kohdentaminen tarpeiden mukaisesti
Laura painottaa erityisryhmille kohdennettujen ja räätälöityjen palveluiden suunnittelun tärkeyttä:
”Tunnistetaan erityisryhmät palvelu- ja hoidontarpeen arvioinnissa. Tavoitteena on ryhmitellä asiakkaita heidän yksilöllisten palvelutarpeiden ja hoitoon vaikuttavien ominaisuuksiensa perusteella.”
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on käytössä asiakkuussegmentit (Suuntimomalli). Asiakassegmentointi tukee sitä, kuinka asiakkaille saadaan järjestettyä heitä parhaiten ja kustannusvaikuttavimmin tukevat palvelut. Tällä tavalla jokaiselle asiakkaalle voidaan yhdessä rakentaa hänelle sopivin palvelupolku.
”Tarjottavat palvelut määräytyvät hyvinvointialueella esimerkiksi yksilöllisen asiakassuunnitelman mukaisesti. Palvelukokonaisuus voi sisältää lähineuvontaa, vammaispalveluita, kotiin vietäviä palveluita, kohdennettuja palveluita (esim. Terapiat etulinjaan) sekä moniammatillista yhteistyötä soten, kunnan ja kolmannen sektorin välillä.”
Monikanavainen viestintä palveluiden ja kodin piirissä fyysisesti ja sähköisesti
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on keskitetty asiakasohjaus, joka palvelee asukkaita, asiakkaita ja potilaita. Lisäksi on tavoiteltu monikanavaista viestintää esim. painotuotteita julkisista paikoista mukaan otettavaksi ja ammattilaisten jaettavaksi sekä kotiin lähetettäviä esitteitä.
Viestintä asukkaille ja asiakkaille verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa on ollut tärkeä osa viestinnän kehittämistä. Lähineuvontapisteet ovat myös tärkeä viestinnän kanava, niin ammattilaisten kuin erityisryhmienkin suuntaan. Viestinnän kohderyhmien tunnistaminen on tärkeää, jotta viestintää voidaan kohdentaa oikeaan suuntaan.
Viestinnän painopisteet hyvinvointia, terveyttä tai osallisuutta tukevista palveluista
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella toteutetaan vuositasoista viestintäsuunnitelmaa, jossa kvartaaleittain painotetaan viestinnän kohdentamista tietyille kohderyhmille. Viestintää kehitetään ja toteutetaan mm. alueellisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmässä sovittujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteiden mukaisesti. Ryhmään kuuluu Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, erikoissairaanhoidon ja muiden toimijoiden edustajia, jotka vastaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä omissa taustayhteisöissään ja organisaatioissaan.
Yhdessä sovitut painopisteet vuosille 2025–2026 ovat arjen turvallisuuden edistäminen, osallisuuden vahvistaminen, liikkumisen lisääminen sekä mielen hyvinvoinnin vahvistaminen. Samoista asioista viestimistä pyritään toteuttamaan järjestöyhteistyössä, jotta tieto tavoittaa myös heitä, jotka eivät seuraa hyvinvointialueen viestintää.
Miten asukkaat voivat tavoittaa palvelut, jotka lisäävät osallisuutta tai hyvinvointia?
Laura painottaa viestinnän näkökulmasta moniammatillisesti hyödynnettävän tiedon ja yhteistyön merkitystä alueen asukkaiden sekä palveluntuottajien kanssa.
”Hyvinvointialueella on samoja haasteita kuin muillakin viestijöillä. Vaikka asiasta viestitään monikanavaisesti, niin se ei tavoita riittävän hyvin heitä, jotka tietoa tarvitsisivat. Lisäksi asukkaille voi olla epäselvää, kuka tuottaa mitkäkin palvelut. Sen vuoksi voi olla haasteellista lähteä etsimään tarvittavaa tukea.”
Toimintakalenteri kokoaa yhteen palveluntuottajien verkostot, palvelut sekä tapahtumat
Hyvinvointialueen verkkosivuilla otettiin 9.6. käyttöön Keski-Uudenmaan alueen toimintakalenteri. Toimintakalenteri kokoaa yhteen kuntien, useiden ympäryskuntien ja muiden alueellisten toimijoiden tapahtumat ja esittelee ne helposti löydettävässä muodossa Keski-Uudenmaan alueen asukkaille.
Toimintakalenterista löytyy monipuolisesti tapahtumia ja tilaisuuksia, jotka tukevat laaja-alaisesti hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja aktiivista arkea. Toimintakalenterin tapahtumatiedot kootaan useista lähteistä, kuten kuntien omista tapahtumakalentereista, yleisistä lippukaupoista, Lähellä.fi-palvelusta sekä Keusoten omasta tapahtumakalenterista.
Tavoitteena on, että asukkaat ja ammattilaiset löytävät jatkossa helposti oman alueensa kuntien ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ja toiminnan, jotka edistävät hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta. Toimintakalenteri on otettu käyttöön Suomen kestävän kasvun ohjelman tukemana ja EU:n hankerahoituksella (NextGenerationEU).
Erilaiset kampanjat ja työryhmät kehittävät erityisryhmille suunnattua viestintää
Laura haluaa myös nostaa esiin, kuinka tärkeää on, että palveluissa tunnistetaan erilaisia kohderyhmiä, joille suunnataan kohdennettua viestintää erilaisten kampanjoiden muodossa. Tämä vaatii organisoitua viestintätyötä ja suunnittelua:
”Syksyllä 2024 toteutimme nuorille viestintäkampanjan mielen hyvinvointiin liittyen, jossa mm. alueen kouluihin, nuorisotiloihin ja nuorisoasemille toimitettiin painomateriaaleja (julisteita, esitteitä, tarroja). Lisäksi kaikille 13 vuotta täyttäneille/täyttäville lähettiin kirjeet kotiin, joissa kerrottiin nuorille alueella olevista palveluista ja ohjattiin tukea nuorten arkeen -verkkosivuille, jossa on kootusti tietoa alueen palveluista (mm. Keusote, kunnat, järjestöt ja seurakunnat)”
Lisäksi hyvinvointialueella toimii Viestintäkvartetti, jossa on mukana hyvinvointialueen edustajia, järjestöedustajia sekä erikoissairaanhoidon edustus. Viestintäkvartetissa tehdään yhteistyössä hyvinvointia ja terveyttä tukevaa viestintää alueella. Hyviä onnistumisia viestinnässä on ollut mm. se, että Viestintäkvartetti on vahvistanut viestinnällistä yhteistyötä alueen hyvinvointi- ja terveyspalveluiden sekä toimijoiden kanssa.
Kuntien ja järjestöjen muuttuvat roolit palveluiden tiedottamisessa sekä viestinnässä erityisryhmien hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemiseksi
Kunnat, järjestöt ja hyvinvointialue jakavat toistensa tiedotteita omissa viestinnän kanavissa. Lisäksi kunnilla ja hyvinvointialueilla on velvollisuus kirjata palvelutiedot Palvelutietovarantoon ja järjestöjen tulee kirjata toiminta joko Palvelutietovarantoon tai Lähellä.fi-palveluun, joista tiedot nousevat eri alustoille.
Kuntien on hyvä tiedottaa myös heidän kaikista tapahtumista omissa tapahtumakalentereissa, joista tieto nousee esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintakalenteriin. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi etsivän nuorisotyön tapahtumat.
Markkinoinnin- ja viestinnän kehittäminen asiakaspalautteen ja kokeiluiden kautta
Laura painottaa asiakaspalautteen kautta saadun tiedon hyödyntämisen merkitystä viestinnän suunnittelussa:
”Asiakas voi jättää palautetta palveluista tekstiviestillä, verkkosivuilla olevalla digitaalisella asiakaspalautelomakkeella, toimipisteessä olevalla asiakaspalautelaitteella, toimipisteistä löytyvillä paperisilla lomakkeilla tai keskustelemalla henkilöstön kanssa. Vuonna 2024 saimme n. 82 000 palautetta.”
Viestintää täytyy tehdä tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja tehdä uusia kokeiluja. Puskaradio on hyvä tapa välittää tietoa. Asukkaita olisi hyvä motivoida siihen, että he vinkkaavat kuulemastaan myös lähipiirissä. Tämän avulla hyödyllinen tieto leviää palveluissa, kunnassa, yhteisöissä sekä laajemminkin yhteiskunnassa.
Kirjoittanut: Taneli Kuusela
