Diakonissalaitoksen Vamos toimii valtakunnallisesti usealla eri hyvinvointialueella ja tukee koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria. Euroopan unionin osarahoitteisten hankkeiden avulla edistetään kohtaantoa ja kehitetään toimivaa yritysyhteistyötä. Sen lisäksi hankkeiden avulla tarjotaan ja kehitetään vieraskielisille nuorille aikuisille suunniteltua yksilö- ja ryhmävalmennusmallia työllistymisen tueksi.
Vamos Career -hanke toimii Kuopiossa ja Siilinjärvellä
Euroopan unionin osarahoittaman Vamos Career -hankkeen tavoitteena on vastata työmarkkinoilla esiintyvään kohtaanto-ongelmaan sekä rakentaa nuorille polkuja työelämään. Vamos Career -hanke tarjoaa työllistymisen tukea 16 – 35 vuotiaille nuorille. Hankkeen tiimi tarjoaa osallistujille yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä ohjausta ja neuvontaa työllisyyteen ja koulutuksiin liittyvissä asioissa. Sen lisäksi tarjotaan koulutusta yrityksille sekä työnantajille, kuinka rekrytoida ja perehdyttää uusia osaavia työntekijöitä.
Vamoksen valmennuksessa kaikki lähtee luottamuksen rakentumisesta
Gurhan Bayramoglu työskentelee Vamos Career -hankkeen projektipäällikkönä ja kohtaa työssään vieraskielisiä nuoria aikuisia, jotka haluavat päästä osalliseksi suomalaiseen työelämään, kulttuuriin sekä yhteiskuntaan.
Gurhan kertoo, että matka suomalaiseen työelämään on jokaisella nuorella hiukan erilainen: ”Suurin osa hankkeen asiakkaista on vieraskielisiä ja ulkomaalaistaustaisia. Suomeen tullessa voi olla haasteellista hakea ulkopuolisilta henkilöiltä tukea.”
Yksilövalmennuksessa työskennellään nuorten omien tavoitteiden mukaisesti. Valmentaja rakentaa nuoreen luottamusta pienillä asioilla, kun luottamusta syntyy riittävästi, voidaan aloittaa keskustelemaan työllistymiseen ja urapolkuihin liittyvistä haasteista.
Kokemukset työelämästä ja yhteiskunnasta ovat tärkeitä nuorille
Valmennus tai työhönvalmennus terminä voi olla vieras työnhakijalle, eivätkä asiakkaat palveluun saapuessa välttämättä ymmärrä, miksi valmennusta tehdään, mutta kun tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin, ymmärretään, että valmennusta tarvitaan työelämätaitojen kehittämiseksi, mutta myös vieraaseen työelämäkulttuuriin tutustumiseksi.
Gurhan jakaa ajatuksia sosiaalisen elämän ja kotoutumisen vaikutuksista työllistymiseen: ”Tuen taso vaihtelee eri työnhakijoiden välillä, olivat he kantasuomalaisia tai vieraskielisiä. Vieraskielisten kohdalla on erityisen tärkeää, että sosiaalinen elämä, verkostot ja ympäristö tukevat yhteiskuntaan integroitumisessa sekä työelämään kiinnittymisessä. Pienet kokemukset ja kohtaamiset ovat tärkeitä, kun työnhakijat esim. osallistuvat kursseille tai opintoihin.”
Valmennuksessa hyödynnetään aiempaa koulutusta ja työkokemusta
Vieraskielisten nuorten aikuisten ryhmä on työkokemukseltaan sekä osaamisen näkökulmasta monimuotoinen kohderyhmä. Työnhakijoilla on kotimaassaan hankittua osaamista, koulutusta sekä työkokemusta.
Gurhan tarjoaa havainnollistavan esimerkin: ”Valmennukseen voi saapua korkeastikouluttautunut nuori aikuinen, vaikkapa rakennusinsinööri, jolla on kotimaassaan suoritettu maisterintutkinto sekä pitkä työura, mutta suomessa tutkinnon rinnastaminen on pitkällinen prosessi ja työllistyminen oman alan tehtäviin on työmarkkinatilanteesta johtuen haasteellista.”
Muualla hankittu osaaminen ei toisinaan kelpaa suomalaisilla työmarkkinoilla ja sitä on haastava rinnastaa suomessa suoritettuihin tutkintoihin. Suomessa hankittu työkokemus ja koulutus koetaan toisinaan oppilaitosten ja työnantajien puolesta eriarvoisena kuin ulkomailla varsinkin EU/ETA-alueiden ulkopuolella hankitut koulutukset.
Vamoksen Tie työhön – Way to Work -hanke lähestyy kohtaanto-ongelmaa Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueella
Vamoksen Tie työhön – Way to Work – hanke tarjoaa valmennusta 18 – 35 vuotiaille vieraskielisille nuorille aikuisille, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Hanketta toteutetaan pääkaupunkiseudun ja Lahden seudulla olevien yritysten kanssa ja etsitään ratkaisuita kohtaanto-ongelmaan.
Vamos Way to work -hankkeen projektipäälikkö Anne Kousa näkee työssään, miten kohtaanto-ongelma ilmenee eri alueilla ja miten se heijastuu vieraskielisten työnhakija-asiakkaiden työnhakuun:
”Työnhaussa on omat alueelliset erityispiirteensä Uudellamaalla tai Päijät-Hämeessä. On huomioitava paikalliset teollisuudenalat sekä toimialat missä kohtaanto-ongelma näkyy. On aloja sekä tehtäviä, missä avoinna olevat työpaikat ja koulutetut työnhakijat eivät löydä toisiaan.”
Vieraskielisten työnhakijoiden kohdalla työllistymiseen vaikuttavat kielitaidon lisäksi työelämäkulttuuri, missä ei rekrytoida ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.
Suomen ja englannin kielen vaatimukset sekä työntekijän osaaminen
Päijät Hämeen ja Uudenmaan väliset erot työnhaussa ovat vieraskielisen työnhakijan näkökulmasta melko suuria. Uudenmaan alueella on tilastollisesti enemmän vieraskielisiä asukkaita ja se heijastuu myös työelämään sekä yrityksiin ja työnantajiin. Uudenmaan alueella on helpompaa löytää englanninkielistä työtä, vaikka se on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla myös haasteellista.
Anne Kousa painottaa miten tärkeää on huomioida riittävä kielitaito tehtäväkohtaisesti: ”Toisinaan vaikka puhuisi sujuvasti suomea se ei riitä, täytyy hallita myös kirjallinen suomen kieli. Kantasuomalaisille työyhteisöille on tärkeää ilmaista itseään omalla äidinkielellä ja vieraskieliset voivat pelätä asiointia puuttellisella kielitaidolla.”
Lahdessa teollisuuden puolella tarvitaan osaavia työntekijöitä, mutta vieraskielisten on haasteellista saada työpaikkoja. Sosiaali- ja terveysalalla väestörakenteen muutosten sekä riittämättömän työvoiman vuoksi on ollut pakko mukautua tilanteeseen, jonka vuoksi vieraskielisten rekrytointia ja koulutusta alalle on kehitetty vuosien aikana.
Vieraskielisten nuorten aikuisten työnhakutaitojen ja työelämävalmiuksien kehittäminen
Työnhaku ja työnantajien lähestyminen on kulttuurisidonnaista, mikä tarkoittaa sitä, että työnhakuun vaikuttaa kohdemaan kulttuurin lisäksi myös eri toimialoilla tai rekrytoinnissa vaikuttavat kulttuurit.
Gurhan lähestyy työnhakua perinteisten työnhakuasiakirjojen kautta: ”Ensin valmistellaan CV ja kirjoitetaan työnhakijan kanssa yhdessä työhakemus avoinna olevaan työpaikkailmoitukseen verkkosivujen tai sähköpostin kautta.”
CV:n kirjoittaminen suomeksi on tärkeää, koska se viestii työnantajalle tai rekrytoijalle siitä, että on kotoutunut suomeen ja haluaa työskennellä suomen kielellä.
Anne ja Gurhan jakavat kokemuksen, että on saatu hyviä tuloksia, kun on profiloitu CV:n nimi kantasuomalaisille helpommin lähestyttävään muotoon. Pääkaupunkiseudulla puhutaan enemmän anonyymistä työnhausta, mutta nimiin liittyvät ennakkoluulot ovat arkipäivää työnhaussa ja myös asuntomarkkinoilla sekä laajemminkin yhteiskunnassa.
Työhakemuksia tehdessä opetellaan tapoja viestiä työnantajalle
Työhönvalmennuksen yksi keskeisimpiä sisältöjä on opetella markkinoimaan omaa osaamista sekä jakamaan työtehtävien kannalta tärkeitä tietoja omasta osaamisesta sekä koulutuksesta.
Anne Kousa nostaa esiin havaintoja suomen työmarkkinoilla hyvin toimivista hakemuksista: ”On tärkeää, että ei jaeta perheasioita tai henkilökohtaisia tietoja omasta yksityiselämästä. Keskitytään osaamiseen ja tuodaan sitä hakemuksissa esille.”
Työhakemusten lisäksi voidaan miettiä myös erilaisia tapoja hakea töitä. Avoimet työpaikkailmoitukset ja niiden lisäksi suorat yhteydenotot työnantajaan sekä työkokeilut ja harjoittelut ovat myös sopivia väyliä saada kokemusta suomalaisesta työkulttuurista sekä kehittää työelämätaitoja.
Anne ja Gurhan toteavat kumpikin, että kulttuurissa olevat erot näkyvät hakemusten sisällössä sekä tavassa puhua työnantajille ja rekrytoijille. Tekoälyä ja Google kääntäjää käytetään, mutta ohjelmat eivät osaa suomea. Sen vuoksi lauserakenteet voivat olla hassuja ja pahimmassa tapauksessa osaamiseen liittyvä sisältö virheellistä. Sen lisäksi tekoälyn hyödyntäminen voi antaa virheellisen kuvan työnantajalle / rekrytoijalle työnhakijan suomen kielen taidosta.
”Ensin vieraalla kielellä hakemus ja haastatteluun hyvin valmistautuneena”
CV:n ja työhakemuksen lähettämisen jälkeen on seuraava vaihe, kun saadaan kutsu työhaastatteluun. Heikommalla suomen kielen taidolla työhaastatteluun meneminen on jännittävä ja toisinaan pelottava kokemus.
Gurhan painottaa miten tärkeää on valmistautua etukäteen haastatteluun sekä suomeksi ja englanniksi: ”On parempi puhua englanniksi kuin olla kokonaan hiljaa. Täytyy yrittää puhua suomeksi, koska se viestii siitä, että haluaa oppia lisää suomen kieltä.”
Anne yhtyy puheeseen ja tuo esiin kuinka tärkeää on mennä oma osaaminen edellä työhakemuksissa ja työhaastatteluissa. ”Ryhmähaastattelussa toisinaan myös kantasuomalaiset kertovat liikaa henkilökohtaisuuksia. Haastattelussa pyydetään kertomaan itsestään ja silloin tulisi keskittyä taitoihin ja osaamiseen.”
Työnhakuasiakirjoissa sekä haastattelussa kuuluu keskittyä työhön, koulutukseen ja oman osaamisen markkinointiin. Kielletyt ja sallitut kysymykset ovat myös olennaisia hahmottaa. Uskontoon liittyviä kysymyksiä voidaan esittää enemmän vieraskielisille, koska pelätään, että erilaiset uskonnot vaikuttavat työn tekemiseen tai tehokkuuteen.
Yritysyhteistyö sekä työnantajayhteistyö nuorten työllistämiseksi
Vamoksen Career & Way to Work- hankkeissa rakennetaan yhteisiä kehittämisen malleja sekä yhteistyötä yritysten kanssa, mm. kuinka työnantajille tehtyä materiaalia voi hyödyntää vieraskielisten perehdytyksessä. Perehdytysohjeet voi olla useammalla eri kielellä. Nuorten ja työnantajien kanssa voidaan valmennuksen keinoin tukea uutta työntekijää perehdytysvaiheessa.
Anne tuo esiin haasteita, kuinka hankkeet ovat tuottaneet monipuolista perehdytyksen materiaalia, mikä on jäänyt käyttämättä. Way to Work -hankkeessa pyritään hyödyntämään ja tuomaan työnantajille tätä materiaalia, jota he voivat soveltaa yrityksen liikevaihdon kasvattamiseksi ja kohtaannon edistämiseksi vieraskielisten työnhakijoiden kohdalla.
Suorittavan tason työtehtävistä sekä asiantuntijatyöstä on pulaa
Suomessa on osaavia työntekijöitä, joilla työllistyminen riippuu kielitaidon puutteesta. Suullinen suomen kieli voi olla hyvä, mutta kirjalliset taidot ovat puutteelliset. Moni vieraskielinen pärjää töissä, mutta eivät pääse koulutukseen kielitaidon vaatimusten vuoksi.
Asiantuntijatehtävissä vaaditaan sellaista ammattisanastoa, että kykenee ilmaisemaan itseään riittävän selkeästi ja monimutkaisissa työtehtävissä suomeksi sekä englanniksi. Opiskelu englanniksi ei kehitä suomen kieltä ja työllistyminen on sen vuoksi valmistumisen jälkeen haastavaa.
Suorittavan tason tehtäviä on yhteiskunnassa automatisaation ja digitalisaation myötä vähemmän ja vähäiset työpaikat ovat haluttuja esim. siivoustyössä ja tuotantotyössä eri teollisuuden aloilla.
Työnantajien mahdollisuuksia rekrytoida ja kouluttaa osaavaa työvoimaa suorittavan tason tehtäviin tulisi tukea. Se edellyttää myös oppilaitosyhteistyötä ja työnantajan tukemista harjoitteluiden järjestämisessä. Nykyään ei myöskään ole yksittäisiä suorittavan tason töitä, vaan osaamisen pitäisi olla laajaa. Esim. kaupoissa työskentelevät merkonomit hoitavat myynnin ja asiakaspalvelun lisäksi myös hyllyttämisen, kassan sekä varastotyön.
Vieraskielisten työnhakijoiden kototutuminen ja työllistyminen
Vieraskieliset työnhakijat tarvitsevat tukea suomen kielen oppimiseen. Suomen kielen opetuksen laatu on heikentynyt, kun kototutumiskoulutuksia tarjoavat kilpailutetut yksityiset palvelut ovat pakotettuja kiristämään koulutuksen resursseja. Se näkyy koulutuksen laadussa ja vaikuttavuudessa.
Yhtenä ratkaisuna kieliongelmaan voisivat olla kotoutumiskoulutusten lisäksi järjestettävät matalan kynnyksen kielikoulut sekä työllisyyspalvelut, jotka mahdollistavat työllistymistä heti maahan tulon jälkeen pitkäaikaisesti ja erilaisten tukimuotojen kuten hankkeiden ja projektien avulla.
Väestön ikääntyminen ja globaalit muutokset haastavat suomen hankkimaan ulkopuolista työperusteiseen maahanmuuttopolitiikkaan nojaavaa työvoimaa, mutta samanaikaisesti suomalainen työkulttuuri on uudenlaisten haasteiden edessä, kun jo suomessa asuvat kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat tarvitsevat uudelleen kouluttautumista sekä erilaisia työmuotoja osaamisen kehittämiseksi.
Suomen kansalaisuus, oleskeluluvat ja muut työlupien prosessit olisi hyvä yksinkertaistaa ja aktivoida maahanmuuttajat osaksi yhteiskuntaa ja työelämää maahan saapumisesta alkaen. Yhtenä keinona olisi järjestää kotoutuminen ja tehostetut kielikoulut yhdistetyn työelämäkokeilun sekä pidempien työkokeilujaksojen avulla osaksi laajempaa palvelukokonaisuutta.
Kehitettyjen toimintamallien kautta uusia palvelukokonaisuuksia
Vamos Career- ja Way to work -hankkeiden kaltaisten toimintamuotojen vakiinnuttaminen osaksi olemassa olevaa palvelujärjestelmää, voivat auttaa kohtaanto-ongelmien ratkaisemisessa vieraskielisten työnhakijoiden ja työnantajien välillä. Hankkeissa kehitetyt toimintamallit, materiaalit ja aineistot tulisi tuotteistaa sekä hyödyntää tehokkaammin työelämän tarpeita varten.
Tulevaisuuteen varautuminen vaatii resursseja sekä yhteisten toimintamallien implementointia osaksi olemassa olevia kotoutumis- ja työllisyyspalveluita. Nykyinen maahanmuuttopalvelujärjestelmä, vaatii kehittämistä ja yhteiskuntaan osallistavaa rakenteellista kykyä vastata työnhakijoiden, työnantajien sekä asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.
Valtaosalla vieraskielisistä työnhakijoista on halu päästä töihin ja mukaan yhteiskuntaan sekä tutustumaan suomalaisiin. Samanaikaisesti monet kantasuomalaisetkin ovat jääneet työelämän ulkopuolelle ja tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää huomioida, miten rakennetaan kulttuuria sekä työelämänrakenteita, jotka kykenevät tukemaan uudenlaisten työelämätaitojen harjoittelussa sekä osaamisen kehittämisessä.
Lisätietoa:
Vamos Career -hanke Kuopio ja Siilinjärvi
Vamos Way to Work – Tie työhön – hanke Uusimaa ja Päijät-Häme
Kirjoittanut: Taneli Kuusela
