Sote-uudistus toi suuria muutoksia ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävässä hyte-työssä. Hyvinvointialueiden syntyminen 2023 muutti kuntien ikäihmisten parissa tehtävää työtä. Monien tehtävien ja osin virkahenkilöiden siirtyminen kuntien palveluksesta hyvinvointialueille muutti työn toteuttamisen muotoja ja rakenteita.
Kun syntyi toinen julkinen toimija tuottamaan palveluja samalle ikäihmiselle, kunnilta katosi osaamista ja samalla tultiin luoneeksi uusia rajapintoja hyvinvointialueen, kuntien ja mahdollisesti järjestötoimijoiden välille. Sote-muutoksen alkuvaiheen suunnitelmissa kyllä pohdittiin ikäihmisiä koskevia kokonaisuuksia, kuten toimintakyvyn, osallisuuden ja mielenterveyden kysymyksiä, mutta Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävän eli hyte-työn tavoitteet ja toiminta sekä etenkin vastuut ja roolit jäivät suurelta osin tarkentamatta ja määrittelemättä.
Hyte-työn jaettu vastuu edellyttää yhteistyötä
Juridisesti kunnat ja hyvinvointialue ovat tasavertaisia toimijoita. Vaikka niiden tehtävät onkin määritelty lainsäädäntötasolla, hyte-työ on niiden jaettu vastuu. Ikäihmiset hyte-työn kohderyhmänä muodostavat monitahoisen ja aivan omanlaisensa palveluiden tarvitsijajoukon. Tilanteen paikkaamiseksi tarvitaan mitä pikimmin tiedonvaihdon tehostamista kuntien ja hyvinvointialueiden kesken ja niiden välisen yhteistyön rakenteista sopimista.
Näiden suunnitelmien tulisi muodostaa ehyt kokonaisuus, joka tukee iäkkäiden hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämistä. Tiivis yhteistyö on edellytyksenä ikäihmisten palveluiden koherentille toteuttamiselle, jossa katveet on havaittu ja katettu. Yhteistyötarpeita kuntien ja hyvinvointialueen välillä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä löydetään monilla uusilla sote-hyte-työn yhdyspinnoilla ikäihmisten palveluissa. Kunta-hyvinvointialueyhteistyön juuri hyte-työn osalta tulisikin olla entistä kokonaisvaltaisvaltaisemmin johdettua ja toimijat sitoutettava yhteisiin tavoitteisiin ja keinoihin.
Väestö ikääntyy, hyte-työn tarve lisääntyy
Väestön ikääntyessä hyte-toimia tulisi tarjota huomattavasti nykytilannetta enemmän, mikäli tulevaa palvelujen tarvetta halutaan myöhentää tai jopa vähentää. Tässä tilanteessa ja etenkin yrityksissä parantaa sitä niukkojen resurssien puitteissa on tärkeää jaettu tilannekuva ja sen myötä muodostettu yhteinen näkemys yhteistyön lähtökohdista, tavoitteista ja keinoista. Oma tärkeä osansa on myös järjestöillä. Ne voivat täydentää ja joskus jopa yhdistää julkisten toimijoiden palveluita omilla matalan kynnyksen toiminnoillaan niin, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Päällekkäisyyksiä poistuu ja toiminta tehostuu, kun ikäihmisten kohderyhmästä löydetään ne, jotka eivät vielä ole raskaiden palveluiden tarpeessa, mutta jotka hyötyvät kuitenkin tuesta, jota järjestöt ja järjestöjen vapaaehtoiset voivat tarjota.
Yhteistyön ja tiedonvaihdon merkitys korostuu entisestään, kun toimijoiksi kunnan ja hyvinvointialueen rinnalle tuodaan myös järjestöt. Aina hyvinvointialueiden palveluneuvonnassa ei tunneta järjestöjen palveluita, ja siksi asiakasohjaukseen päätyy niitäkin ikäihmisiä, joille kevyemmät palvelut riittäisivät. Toisaalta myöskään kuntien omaa hyte-työtä ei aina tunneta hyvinvointialueella. Ja vaikka kunnassa onkin aiemmin tehty järjestöyhteistyötä, myös se on voinut muuttua suurten organisaatiouudistusten myllerryksessä. Jos aiemmin tiettyä palvelua kunnassa tehnyt yksi henkilöresurssi on sittemmin siirtynyt hyvinvointialueen palvelukseen, täytyy julkisorganisaatioiden välille muodostaa uusi työparius, jossa myös järjestöyhteistyö on huomioitu.
VESA-toiminta ikäihmisten hyvinvointia lisäämässä
Yksi tällainen järjestön tuottama ikäihmisille suunnattu tukimuoto on HyTe ry:n VESA-toiminta (VESA – VapaaEhtoistoimintaa Senioreiden Avuksi). VESA on sote-ammattilaisten koordinoimaa turvallista vapaaehtoistoimintaa, joka ei vaadi vapaaehtoiselta pitkäaikaista sitoutumista vaan toteutetaan keikka kerrallaan. VESA-keikka on asiakkaan kotiin saakka yltävää ikäihmisen arjen tukemista. Tuki voi olla juttu- tai ulkoiluseuraa, saattamis- ja asiointiapua, digitukea, kodin teknistä pienapua ja kuntakohtaisesti kulttuurikaveritoimintaa. VESA-vapaaehtoiset on koulutettu, haastateltu ja heidän henkilöllisyytensä on tarkistettu ja heillä on keikan aikana turvanaan koordinaattorin puhelintuki.
VESA-toiminta on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kumppani, ja LUVN on VESA-toiminnan osarahoittaja. VESA:lla on suora keskusteluyhteys hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden kanssa ja osa VESAn asiakasohjauksesta tulee hyvinvointialueelta. Asiakaskriteerit on määritelty niin, että VESA-toiminnan piiriin saadaan juuri oikeanlainen kohderyhmä: yli 65-vuotiaita yksinäisyyttä kokevia senioreita, jotka tarvitsevat tukea arkeensa mutta eivät vielä raskaita hoivapalveluita. Tällä hetkellä VESA-toimintaa levitetään STEA-hankerahoituksen turvin vaiheittain Länsi-Uudellemaalle. Meneillään on hankkeen viimeinen vuosi, ja sen aikana hyvät toimintatavat kootaan VESA-malliksi. Mallin mukaisesti vastaava vapaaehtoistoiminta voidaan aloittaa siellä, missä sellaista ei vielä ole.
VESA-toiminta rakentaa hyvän kumppanuussuhteen kuntiin
VESA on solminut monen toiminta-alueensa kunnan kanssa yhteistyösopimuksen tai saanut muuten vastaavan aseman kunnassa. Kunnat todella hyötyvät VESA-toiminnasta monin tavoin. VESA-toiminta vahvistaa kunnan omaa hyte-työtä ikäihmisten keskuudessa. Vapaaehtoiset ovat tärkeä resurssi, jota kunnan kannattaisi hyödyntää ja toisaalta tukea kaikin mahdollisin tavoin. Hyväksi havaittu yhteistyömuoto on järjestää yhdessä ulkoilu- ja kuntosaliystäväkoulutuksia. Nämä koulutukset toimivat samalla myös VESA-vapaaehtoisen peruskursseina, jonka jälkeen voidaan tehdä VESA-sopimus. Sopimuksen teon jälkeen vapaaehtoiselle luodaan tunnukset mobiilisovellukseen, jossa voi helposti ilmoittautua avoimille keikoille.
Kun yhdessä järjestettäviä koulutuksia myös markkinoidaan yhteisvoimin sekä HyTe ry:n että kunnan omissa kanavissa, tukee se vapaaehtoisten löytymistä. Ne vapaaehtoiset, jotka haluavat keikkailla VESA:n kautta, pääsevät samalla monipuolisen tuen ja virkistyksen pariin. Vapaaehtoisena toimiminen tuottaa myös henkilölle itselleen merkityksellisyyden kokemuksia ja lisää hänen hyvinvointiaan. Kyselyissä VESA-toiminnan vapaaehtoiset ovat erittäin tyytyväisiä toimintaan. Kunnalle on ylipäätään eduksi, että sen vapaaehtoispooli kasvaa ja vahvistuu. VESA hakeutuu myös alueellisiin järjestökumppanuuksiin ja edistää kunnissa myös niiden resurssien hyödyntämistä yhteisen ikäihmisasukkaan/asiakkaan hyväksi.
Ammatillisesti koordinoitu vapaaehtoistyö tarvitsee myös rahoitusta
Koulutus- ja tilayhteistyön lisäksi moni kunta on päättänyt tukea VESA-toimintaa myös avustuksin. Summat ovat tällä hetkellä maltillisia verrattuna hankkeen kokonaisrahoitukseen, mutta jatkossa niiden merkitys kasvaa. Näin on etenkin siinä tapauksessa, jos valtion avustusrahoitus merkittävästi vähenee. Ammattimainen koordinaatio ja vastuullinen vapaaehtoistoiminta eivät koskaan mahdollista täysin kulutonta koordinaatiomallia, vaikka VESA-mallia on kehitetty tehokkaaksi ja skaalattavaksi.
Kuntapäättäjien kannattaa muistaa, että omalla osallistumisellaan ja panoksellaan ne pääsevät samalla osallisiksi muustakin VESA-toiminnan vaikuttavasta toiminnasta ja sen hyödyistä. VESA tuo kuntaan viestintäkanavansa hyvinvointialueen ja kunnan välillä sekä asiakasohjausta näiden kuntien ikäihmisasukkaista. Kunnat siis hyötyvät VESA-toiminnasta alueellaan monin tavoin, ja siksi niiden kannattaakin panostaa yhteistyöhön sekä myötävaikuttaen että toimintaa osaltaan rahoittaen.
Yhdessä voimme varmistaa kaikille ikäihmisille turvallisemman vanhuuden ja kohentaa merkittävästi haavoittuvassa asemassa olevien yksinäisten ikäihmisten elämänlaatua.
Teksti: Vivi Paljakka
