Etenkin pääkaupunkiseudulla muualta kotoisin olevien vieraskielisten asukkaiden määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti ja nopeasti. Yleisesti voidaan päätellä, että vapaaehtoisena toimiminen auttaa maahanmuuttajaa uuden kielen ja kulttuuristen käytänteiden omaksumisessa. Se parantaa myös työllistymisen edellytyksiä, jos työtä ei ole vielä löytynyt. Joka tapauksessa vapaaehtoisuus lisää maahanmuuttajan osallisuutta ja hyvinvointia aivan samalla mekanismilla kuin vapaaehtoisten kohdalla yleensäkin. Lähes jokaisella vapaaehtoiskentän toimijalla on myös pulaa vapaaehtoisista ja tilanne ei ole ainakaan kohenemassa, vaikka tarve kasvaa. Maahanmuuttajien kannustaminen vapaaehtoistehtäviin on siis monin tavoin kannatettavaa ja hyödyllistä. Vapaaehtoistehtävissä on kuitenkin eroja. On tärkeää miettiä, millainen vapaaehtoistoiminnan muoto tukee esim. suomen kielen taidon kehittymistä missäkin kotoutumisvaiheessa ja mikä taso on tehtävään riittävä.
Toiminnan turvallisuus on aina ensisijaista
VESA-toimintaan liittyy muutamia vapaaehtoistehtävien turvallisuuteen liittyviä tekijöitä, joissa jomman kumman kotimaisen kielen osaaminen on oleellisen tärkeää. VESA-toiminta koordinoi keikkaluonteista apua yksinäisille ikäihmisille, ja keikat yltävät asiakkaan kotiin tai vähintään kotiovelle. VESA-vapaaehtoisten peruskoulutuksessa opastetaan erityisesti huomioimaan ikääntyneen kohtaamisen kannalta tärkeitä seikkoja. Yksi tällainen seikka on keikkaan liittyvä asiakkaan ja vapaaehtoisen keskinäinen kohtaaminen ja kommunikointi. Ikäihmisen kuulo saattaa olla heikentynyt, hän saattaa puhua toisteellisesti tai käyttää vahvaa murretta, jossa voi olla vanhahtavia ilmaisuja. Joskus asiakkaan orientoituminen vapaaehtoisen läsnäoloon ja koko keikkaan voi horjua. Tilanne voi kokonaisuudessaan olla haastava myös äidinkieliselle puhujalle.
Keikka voi sisältää myös saattamista palveluihin tai asioille ja näitä matkoja voidaan tehdä myös taksilla. Vapaaehtoinen saattaa joutua tilanteisiin, jossa hänen tehtävänsä on kysyä tietä tai neuvoa taksinkuljettajaa ja tarvittaessa osata kulkea kunnan eri alueilla myös muuta julkista liikennettä hyödyntäen. Vapaaehtoisen on myös ymmärrettävä, mikäli asiakas keikan aikana kertoo vointinsa huonontuvan tai yleisemmin muusta sellaisesta huolestaan, jonka olemme ohjeistaneet tuomaan koordinaattorin tietoon jatko-ohjausta varten.
Vapaaehtoinen toimii keikoilla hyvin itsenäisesti, joten hänen on tullut ymmärtää koulutuksessa saamansa ohjeistukset ja keikkasovelluksessa annetut keikkakohtaiset lisäohjeet. Jokaiselle keikalle ilmoittaudutaan sovelluksen kautta, jossa keikan yksityiskohtaiset tiedot, osoitteet ja ohjeistukset ovat suomeksi tai ruotsiksi. Jokaisesta keikasta myös annetaan palautetta sovelluksen tai sähköpostiin tulleen linkin kautta.
Kielen taitotason on oltava riittävä
Jotta keikkatoimintamme olisi turvallista ja toimivaa, olemme VESA-toiminnassa linjanneet, että vapaaehtoisiltamme edellytetään lähtökohtaisesti riittävää suomen-, ruotsin- tai molempien kotimaisten kielten taitoa sekä kirjallisesti että suullisesti. Koulutukseen osallistuvan on ymmärrettävä vaikeammatkin käsitteet ja ilmaisut. Vapaaehtoisen on ymmärrettävä, mitä ikäihminen hänelle sanoo ja vastaavasti ikäihmisen on ymmärrettävä, mitä vapaaehtoinen hänelle sanoo. Koordinaattorin on ymmärrettävä, mistä on kysymys ja mikä on hätänä, jos vapaaehtoinen ottaa häneen yhteyttä puhelimitse tai kirjallisesti.
VESA-toiminnalla ei ole resursseja tarjota tukea suomen tai ruotsin kielen opettamiseen, ei myöskään tuettuun vapaaehtoisuuteen, jossa kieltä vain vähän osaavaa vapaaehtoista tuetaan sensitiivisellä ja ammatillisella otteella koko keikan ajan. Ikääntyneillä VESA-asiakkailla on jo riittävästi arjen selviytymisen haasteita. Tilanne voikin olla molemmin puolin ahdistava, jos yhteisymmärrystä tarkoitetun merkityksestä ei löydy. Etenkin, jos keikkaympäristönä on ikäihmisen koti, emme voi ottaa riskiä asiakkaan hätääntymisestä ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa uuden keikan pyytämisen pelkoa. Kielitaito on oltava riittävällä tasolla jo ennen VESA-vapaaehtoiseksi ryhtymistä.
Maahanmuuttajan polku vapaaehtoiseksi
Uuden kotimaan kieltä vasta opettelevan kotoutumista voisi parhaiten tukea toimiminen ensin esim. ryhmämuotoisissa vapaaehtoistehtävissä, joissa on paikalla muitakin vapaaehtoisia ”mentorina” ja parhaimmillaan työntekijöitä paikalla tukemassa vapaaehtoistehtävien toteuttamista. Esimerkiksi Sisko ja Simot järjestää tällaisia ryhmämuotoisia pop up -tapahtumia ikääntyneiden ja vapaaehtoisten välillä.
Suomen tai ruotsin kielitaidon kehityttyä myös VESA-vapaaehtoisuus voi muodostua todelliseksi vaihtoehdoksi. VESA-toiminnassa onkin mukana vieraskielisiä vapaaehtoisia, joilla juttu sujuu mukavasti ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Kohtaamiset voivat parhaimmillaan tuoda mukanaan myös molemmin puolista oppimista eri maiden kulttuureista.
Toimintaympäristön muutokset voivat olla myös voimavara
Kielikysymys kannattaakin kääntää käsiteltäväksi toisin päin. Maahanmuuttajatkin ikääntyvät, ensimmäisenä ne, jotka ovat tulleet Suomeen vanhimpina. Ikääntyneiden maahanmuuttajien määrä myös kasvaa. Tällöin voi olla eduksi, että löytyy samaa kieltä puhuva vapaaehtoinen, jonka kanssa keikka sujuu hyvin. Koordinaatio tapahtuu suomeksi tai ruotsiksi, mutta keikalla yhteinen kieli voi olla hyvin joku muu kuin kumpikaan kotimaisista kielistä.
VESA-toiminta siis toivottaa kaikki ikäihmisten auttamisesta motivoituneet täysi-ikäiset joukkoonsa, kunhan jommankumman kotimaisten kielen taitotaso on siihen riittävä.
Teksti: Vivi Paljakka
