Koordinoitu vapaaehtoistyö on kuulunut HyTe ry:n toimintaan alusta lähtien. Vapaaehtoista apua ikäihmisen arkeen välittävä VESA-toiminta alkoi Espoossa jo 2011, tosin toisella nimellä, Keikka-apuna. Toimintaidea on pysynyt samana: vapaaehtoisapu on keikkaluonteista ja koordinaattori sovittaa yhteen avun tarvitsijan ja vapaaehtoisen sekä heidän aikataulunsa. Koordinaattori tukee vapaaehtoista ja on keikan aikana puhelinsoiton päässä. Vapaaehtoiset on koulutettu ja heidän henkilöllisyytensä on varmistettu. VESA-sopimuksen tehnyt vapaaehtoinen sitoutuu vaitioloon kaikista keikkaan ja asiakkaaseen liittyvistä asioista.
Yhteistyön juuria
Alussa VESA-toiminnan tärkein yhteistyökumppani oli Espoon kaupunki, mutta sote-uudistuksen toteuduttua suuri osa julkistoimijan tehtävistä on siirtynyt hyvinvointialueelle. Tämä näkyy myös siinä, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (LUVN) on VESA-hankkeen osarahoittaja ja yhteistyösopimuskumppani. VESA-hankkeen päärahoittaja STEA edellyttää, että VESA-toimintaa levitetään hankehakemuksessa luvatulla tavalla vaiheittain koko LUVN-alueelle yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. LUVN-ikääntyneiden palveluiden organisaatiolla on myös VESA:n ohjausryhmän puheenjohtajuus. Kumppanuusneuvotteluita käydään säännöllisesti, joissa tarkastellaan tavoitteiden saavuttamista ja tuloksellisuutta.
Sote-uudistuksen jälkeenkin Espoon kaupunki jäi VESA:n yhteistyökumppaniksi. Jo vanhastaan kaupungin järjestämä ulkoiluystävä- ja liikkumisen apuvälineet -koulutus on toiminut samalla VESA-vapaaehtoisen peruskoulutuksena, minkä jälkeen kurssin osallistuja voi halutessaan siirtyä sopimusvaiheeseen VESA:n kanssa. Kurssilla opittua pääsee siis hyödyntämään heti käytännössä, sikäli kun vapaaehtoisuus kiinnostaa. Apuvälineosuus toimii itsenäisenä jaksona myös VESA-lisäkoulutuksena. On hyvä päästä käytännössä kokeilemaan ja oppimaan niksit pyörätuolia, rollaattoria tai keppiä käyttävän avustamiseen. Apuvälineosion vetää hyvinvointialueen (LUVN) fysioterapeutti, jolla on käytössään havaintovälineet käytännön harjoituksia varten ja ulkoilukoulutuksen Espoon kaupungin liikunnanohjaaja. Pieni, mutta sitäkin arvostetumpi yhteistyömuoto on Espoon kulttuuritoimen kerran kevät- ja syyskausilla VESA-vapaaehtoisille ja heidän asiakkailleen välittämät liput oopperan tai baletin ajankohtaiseen kenraaliharjoitukseen.
Kuntatason merkitys ei vähene
Olemme VESA-tiimissä huomanneet, että kuntatason yhteistyö kunnan liikunta- ja kulttuuritoimen ja kuntapäättäjien kanssa ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan, vaikka vanhaa rakennetta ei taustalta löytyisikään. Kirkkonummen kunnan kanssa on solmittu yhteistyösopimus, jossa kunta sitoutuu tukemaan VESA-toimintaa alueellaan. Tämä tuki voi sisältää maksutonta tilaa koulutuksia ja kokouksia varten, työpisteen VESA-koordinaattorille, markkinointiapua kunnan omissa kanavissa sekä pienen henkilöresurssin alueellisen toiminnan vahvistamiseksi ja vapaaehtoisten rekrytoimiseksi mukaan toimintaan. Lohjalla HyTe ry on puolestaan hakenut Lohjan kaupungin hyte-statusta ja se on sille myönnetty. Hyte-status takaa kaupungissa toimivalle hyte-työtä tekevälle järjestölle maksuttomat tilat ja markkinointitukea. Lohjan liikuntatoimi suunnittelee aloittavansa vastaavan yhteiskoulutuksen (ulkoiluystävä ja VESA-peruskoulutus) kuin Espoossa jo pyörii. Kuntatason vastaanotto pilottikunnissa on ollut jopa hämmästyttävän lämmin.
Mallinnus yhdistää toimijat yhteiseen pöytään
Laajentumispyrkimysten menestys edellyttää huolellista etukäteisperehtymistä alueisiin, joissa työ kulloinkin on suunniteltu aloitettaviksi. Alueelta etsitään ja kontaktoidaan yhteistyöhön halukkaita järjestöjä, joiden kanssa aloitetaan keskustelut. Sama pätee yhteistyökumppani LUVNin toimintoihin, avainhenkilöihin ja tiloihin alueella sekä kuntatoimijoihin. Tämän toimintatavan tuloksena on syntynyt hahmotelma ns. pyöreän pöydän mallista, jolla pyritään systemaattiseen alkuvaiheen yhteistyöhön. Malli varmistaa häiriöttömän tiedonkulun uudella alueella ja sen avulla voidaan myös välttää virheellisen tiedon leviäminen VESA-toiminnasta. Toiminta tehostuu ja lähtee hyvin käyntiin, kun paikalliset toimijat joka sektorilta saavat äänensä kuuluviin ja ovat heti alusta saakka mukana tunnustelemassa alueellisen VESA-vapaaehtoistoiminnan yhteistyömahdollisuuksia saman pöydän ääressä. VESA-hankkeessa kehitetään myös skaalautuvaa VESA-mallia, kokonaisuutta, jonka avulla koordinoitu vapaaehtoistoiminta on mahdollista aloittaa nopealla aikataululla siellä, missä vastaavaa toimintaa ei vielä ole. Pyöreän pöydän työskentely on osa tätä kokonaismallia.
Tämän ajan haasteita
Järjestöjen rahoitusleikkaukset uhkaavat nyt koko järjestökenttää, myös HyTe ry:n VESA-toimintaa ja sen laajentumispyrkimyksiä. Heikkenevä taloustilanne on vaikuttanut myös julkisiin toimijoihin. Henkilöstövähennykset ja organisaatiomuutokset kiristävät niiden kykyä selviytyä lakisääteisistä tehtävistään ja voivat vaikuttaa myös yhteistyön sujuvuuteen järjestökentän kanssa. Tietoa järjestöyhteistyön toimintatavoista on saattanut kadota, kun organisaatiot ovat muuttuneet ja työsuhteita on lopetettu.
Myös käsitys vapaaehtoistoiminnan periaatteista on saattanut muutosten melskeessä kadota. Esimerkiksi vapaaehtoisapu voidaan mieltää eräänlaiseksi tilauspalveluksi, jossa järjestö sitoutuu toimittamaan riittävän määrän vapaaehtoisia hälytysvalmiuteen esimerkiksi sairaalasta kotiutumistilanteisiin. Vapaaehtoistoiminnan syvällinen käsittäminen sisältää ymmärryksen, että vapaaehtoinen tekee vapaaehtoiskeikkoja, mikäli hän kokee sen mielekkääksi, voi tehdä sitä itselleen sopivan aikataulun mukaan ja saa siitä palkkioksi hyvän mielen ja merkityksellisyyttä. Vapaaehtoisuus on kuitenkin määritelmällisesti vapaaehtoista ja esimerkiksi HyTe ry:n VESA-toiminnan vapaaehtoiset keikkailevat aina puhtaan vapaaehtoisuuden pohjalta.
Rajaa lakisääteisen viranomaistyön ja järjestötyön välillä tulee suojella, sillä kiusaus muuhun saattaa resursoinnin niukkuuksien kanssa taistelevien viranomaisten näkökulmasta olla suuri. Järjestöt ovat saattaneet löytää itsensä tilanteesta, jossa ne mielletään palvelun tuottajaosapuoleksi, jonka toimintaan voidaan sanellen puuttua. Jopa järjestöautonomia saattaa olla uhattuna. Järjestöjen ja niissä toimivien, maallikon tiedoin ja taidoin toimivien, vapaaehtoisten työ ei saa koskaan korvata lakisääteisiä palveluita. Täydentävänä ja ennaltaehkäisevänä tukimuotona vapaaehtoisavulla on kuitenkin suuri merkitys sekä asiakkaan hyvinvoinnille että yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle. Hyvin tehty järjestötyö on ajan kuluessa kasvanut osaksi yhteiskunnan rakenteita. Sen edellytysten heikentämisellä voi puolestaan olla ennakoimattomia seurauksia.
Yhteistyön perinnettä kannattaa suojella
HyTe ry:n ikäihmisiä tukevassa VESA-toiminnassa on joka tapauksessa pitkät perinteet hedelmällisestä yhteistoiminnasta järjestöjen, kuntasektorin ja hyvinvointialueen (LUVN) kanssa. Kaksikielisyyden edistämiseksi on nyttemmin haettu ja saatu myös säätiörahoitusta (Blomsterfonden). Toivomme ja uskomme yhteistyön jatkossakin perustuvan luottamukseen, keskinäiseen arvostukseen ja avoimuuteen. Tämän toteutuessa toiminta laajenee, tehostuu ja juurtuu uusille alueille juuri siten, kuin päärahoittaja STEA toivoo. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen ja arjessa auttaminen vapaaehtoisvoimin säästää yhteiskunnan kokonaisrasitusta. Apua saavien joukossa etenkin kalliiden ja raskaiden asumispalveluiden vähäinenkin lykkääntyminen säästää helposti vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin kustannukset.
Silloin, kun raha on niukkuusresurssi, on pidettävä huoli, ettei lapsi katoa pesuveden mukana lyhytnäköisyyden kaivoon.
teksti: Vivi Paljakka
