Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiassa valmius ja varautuminen ovat korkealla sijalla. Järjestöt ovat hyvinvointialueelle merkittävä kumppani monessa häiriö- ja poikkeustilanteessa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiassa (2026-2029) valmius ja varautuminen ovat korkealla sijalla. Toimintaa kehitetään aktiivisesti, ja valmiuden ja varautumisen strateginen muutoslupaus on kriittiset palvelut toimiviksi kaikissa olosuhteissa.
”Kriittiset palvelut ovat palveluja, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi. Viranomaisten vastuulla on turvata kriittisten palvelujen toimivuus myös häiriötilanteissa, kriiseissä ja poikkeusoloissa”, sanoo projektipäällikkö Mika Päivärinta.
Päivärinta työskentelee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen materiaalisen ja sopimuksellisen varautumisen parissa.
”Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on laaja, sillä se toimii peräti 10 kunnan alueella. Myös poikkeusoloissa täytyy varmistaa henkilökunnan saatavuus ja perusasioiden toimivuus. Järjestöt ovat auttaneet perinteisesti mm. ruoka-avun varmistamisessa.”
Harjoittelu auttaa toimimaan tositilanteessa
Päivärinta kertoo, että hyvinvointialueen täytyy turvata jatkuvuuden kannalta tärkeät ja kriittiset toiminnot, joihin kuuluvat ympäri vuorokauden toimivat palvelut. Esimerkiksi asumispalveluihin häiriöitä voivat aiheuttaa sähkö- ja vesikatkokset, veden saastuminen ja ongelmat ruokahuollon toteuttamisessa. Tyypillisiä häiriöitä ovat myös ICT-häiriöt tai turvallisuuteen liittyvät tilanteet.
”Näiden tilanteiden varalta on tärkeää harjoitella. Harjoittelun ansiosta ihmiset osaavat toimia erilaisissa yllättävissä tilanteissa. Lisäksi harjoittelu kasvattaa henkistä resilienssiä”, Päivärinta sanoo.
Päivärinnan mukaan järjestöt ovat yksi tärkeä kumppani materiaalisessa varautumisessa.
”Teemme yhteistyötä mm. Suomen Punaisen Ristin ja Vapepan kanssa. Materiaalisella varautumisella tarkoitetaan sitä, että meillä ja järjestöillä on samat toimintamallit ja materiaalit käytössä sujuvan yhteistyön varmistamiseksi. Esimerkkinä tällaisesta varautumisesta on hätämajoitus, kun täytyy saada majoitettua iso väestöjoukko vaikkapa kemikaalivuodon jälkeen. Viranomainen vastaa pelastamisesta, mutta sen jälkeen ihmiset täytyy saada majoitettua, ja tässä järjestöistä on iso apu.”
Järjestöt varmistavat viestinnän tavoittavuutta ja saavutettavuutta
Myös yhdyspintapäällikkö Pilvi Österman Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta sanoo, että järjestöillä on varautumisen ja valmiuden kannalta merkittävä rooli. Hän nostaa esille järjestöjen paikallistuntemuksen ja mahdollisuuden tavoittaa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.
”Esimerkiksi kotikäyntejä tekevät vapaaehtoiset saattavat huomata, että ikääntyneen kodissa on puutteita häiriö- ja poikkeustilanteiden näkökulmasta. Järjestöillä on myös kattavat verkostot, ja mm. kyläyhdistysten kautta tieto saadaan usein leviämään nopeasti.”
Österman toteaa, että myös erityisryhmien tavoittamisessa järjestöistä on paljon apua. Järjestöt tavoittavat henkilöitä, jotka ovat viranomaisviestinnän ulkopuolella. Lisäksi niillä on arvokasta tietoa mm. viestinnän saavutettavuudesta.
Päivärinta lisää, että myös lasten parissa toimivien järjestöjen olisi hyvä tunnistaa, mitä erityistä osaamista niillä voisi olla erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Häiriötilanteet voivat olla lapsille raskaita.
”Vaikeissakin tilanteissa pitäisi pitää huoli siitä, että lasten oikeudet toteutuvat ja että lapsilla on mahdollisuus leikkiin.”
Ennakointi ja ongelmien ennaltaehkäisy lisäävät turvallisuutta
Östermanin mukaan järjestöt tekevät paljon ongelmatilanteita ehkäisevää työtä:
”Digituen tarjoaminen auttaa ihmisiä tunnistamaan ja välttämään nettihuijauksia. Järjestöjen psykososiaalinen tuki, matalan kynnyksen työ, osallisuustyö ja ruoka-apu pitävät ihmiset mukana ja lisäävät siten turvallisuutta.”
Österman kertoo, että tänä syksynä hyvinvointialueen kautta jaossa olleen valtionavustuksen yhtenä teemana oli varautuminen ja valmius, ja teemaan tuli joitakin hakemuksia. Östermanin mukaan se on hyvä alku.
”Hyvinvointialue on hakenut valtionavustusta järjestötyöhön, jossa kehitetään muun muassa viestinnän saavutettavuutta poikkeus- ja häiriötilanteissa. Haussa on mukana järjestöjä, joilla on erityisosaamista näissä kysymyksissä”, Österman kertoo.
Österman kannustaa järjestöjä keskinäiseen yhteistyöhön, sillä ilman sitä ei voi saavuttaa synergioita:
”Järjestöjen kannattaa tutustua toistensa toimintaan. Kun tuntee toisen toimintaa, voi laatia valmiuteen ja varautumiseen liittyviä yhteistyötavoitteita.”
Päivärinta puolestaan haastaa järjestöjä pohtimaan erilaisia poikkeustilanteiden skenaarioita ja miten toimia missäkin häiriötilanteessa.
”Pohtiessaan järjestö tunnistaa, mitä osaamista ja kykyjä siltä löytyy. Näin järjestö tietää, millaisia kyvykkyyksiä sillä on auttaa erilaisissa tilanteissa.”
Lisätietoja:
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategia | Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Kansallinen riskiarvio 2026 – Valtioneuvoston julkaisu
Teksti: Myra Magnusson
Kuva: Raw Pixel, Canva Pro
