Espoon hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen tiimi vastaa osallisuustyön ohjauksesta ja koordinoinnista eri sektoreiden ja palveluverkostojen välillä.
Hyvinvointipäällikkö Taru Ikäheimonen ja erityissuunnittelija Marianne Sepponen näkevät työssään osallisuuden monien eri kohderyhmien, palveluiden sekä toimialojen kautta.
Artikkelissa käsitellään Osallistuva Espoo -kehitysohjelman toimenpiteenä syntynyttä Kuulemisesta kumppanuuteen -osallisuusmallia sekä kaupunkitasolla käynnissä olevia ajankohtaisia toimintoja osallisuuteen liittyen.
Kuulemisesta kumppanuuteen – Espoon osallisuusmalli kuvaa osallisuuden tavoitetilaa
Espoon osallisuusmalli kuvaa siirtymää kohti uudenlaista keskustelukulttuuria ja tapoja kanavoida asukkaiden mielipiteet mukaan valmisteluun ja päätöksentekoon. Osallistuva Espoo -kehitysohjelman toimenpiteenä syntynyt Kuulemisesta kumppanuuteen-opas tukee asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia.
Osallisuusmallissa korostuvat asukkaiden osallistuminen, lähitekeminen sekä erityisryhmien näkökulmat
Osallisuuden edistämisen painopisteet ja lähivuosien kehittämiskohteet on kirjattu osallisuusmalliin. Tavoitteena on, että asukkaiden osallistuminen ja lähitekeminen lisääntyvät. Lähitekemisellä tarkoitetaan asukkaan toimimista omassa arki- ja lähiympäristössään. Useimmiten siihen liittyy lähiympäristön parantamista ja yhdessä tekemistä.
Osallisuuden edistäminen erityisryhmien näkökulmasta on toinen keskeinen osa Espoon kaupungin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteisiä tavoitteita.
Mallissa painotetaan myös työntekijöiden ja päättäjien vastuuta asiakkaiden ja asukkaiden osallistamisessa yhteiseen päätöksentekoon
Kolmantena on linjaus siitä, että osallisuuden edistäminen kuuluu jokaisen työntekijän vastuulle. Jokainen voi omassa perustyössään edistää osallisuutta. Tämä vaatii oivaltamista, ja toisaalta se voi tuoda merkityksellisyyttä omaan työhön. Samalla se edellyttää ymmärrystä osallisuuden eri osa-alueista ja siitä, miten niitä voi edistää oman työnsä kautta.
Neljänneksi on linjattu, että kestävää kaupunkia rakennetaan yhdessä asukkaiden kanssa, ei ainoastaan asukkaille. Tämä tarkoittaa yhteiskehittämisen vahvistamista, ei pelkkää yksisuuntaista kuulemista.
Asukas- ja asiakaslähtöisyys osana Espoon kaupungin strategiaa
Osallisuus on vahvasti kirjattuna myös uudessa 20.10.2025 hyväksyttävässä Espoon strategiassa, sillä strategian toisena arvona on: ”Olemme asukkaita ja yhteisöjä varten.”
”Jotta voimme toimia asukaslähtöisesti, on meidän ymmärrettävä, mitä ihmiset tarvitsevat voidakseen hyvin. Sen selvittäminen on osallisuustyötä. Tärkeää on myös vuorovaikutuksen tapa, jolla asukkaita kohdataan.”, Marianne painottaa.
Espoossa luotetaan kumppanuuteen perustuvaan osallisuuteen, jossa asukkaille annetaan aktiivisempi rooli asiantuntijoina, yhteistyökumppaneina sekä päättäjinä. Asukkaiden asiantuntijuus ja vapaaehtoistoiminta tunnistetaan mahdollisuutena sekä yhteisenä resurssina.
Vuoropuhelua sekä kehittämistyötä osallisuuden edistämiseksi
Espoossa on haluttu panostaa dialogisuuteen. Espoon kaupungin palveluissa on koulutettu kymmeniä dialogiohjaajia ja he voivat hyödyntää dialogista otetta työssään.
Marianne Sepposen mukaan yhtenä tärkeänä painopisteenä ensi vuonna on päivittäisten palvelukohtaamisten laatu:
”Sillä on valtava merkitys, millaisia päivittäiset kohtaamiset asukkaiden ja asiakkaiden kanssa ovat. Jos kohtaamisissa edistetään toimijuutta ja osallisuutta, lisää se luottamusta ja parantaa palveluidemme vaikuttavuutta.”
Hyvinvointipäällikkö Taru Ikäheimonen näkee työssään, kuinka yhteistyötä ja toimivia käytäntöjä rakennetaan päivittäisten kohtaamisten lisäksi myös kaupunkitasolla:
”Tehtävämme on tukea kaupungin tulosyksiköitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kohderyhmänä ovat kuntalaiset, mutta tulosyksiköt toimivat rakenteellisina mahdollistajina kuntalaisten hyvinvoinnin tueksi.”
Kokonaisvaltainen käsitys osallisuudesta ja hyvinvoinnista auttaa kehittämään toimivampia ratkaisuja kaupunkilaisille
Kokonaisvaltainen käsitys osallisuudesta tarkoittaa kuulumista, kuulluksi tulemista sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuutta. Keskiössä on yhteistyö ja palveluiden kehittäminen yhdessä asukkaiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa rakenteita ja toimintamalleja, jotka tukevat kaupunkilaisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta.
Hyvä esimerkki tästä on romanien perhekerho, jossa kaupungin ja romaniyhteisön välille on syntynyt merkityksellistä yhteistyötä. Jatkuvan vuorovaikutuksen merkitys näkyy myös monin paikoin alueellisessa työssä.
Marianne havainnollistaa: ”Kun yhteys asukkaisiin on jatkuvasti auki, on kaupungilla jo valmiiksi tietoa asukkaiden näkemyksistä oman lähialueensa kehittämisestä. Näin ei aina tarvitse lähteä nollasta osallisuustoimenpiteiden kanssa, vaan voidaan esimerkiksi helpommin lähteä yhdessä jalostamaan jo tiedossa olevia ideoita.”
Hyvinvoinnin edistäminen monimuotoisissa palvelurakenteissa
Kunnan, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyö on tärkeää. Palveluketjujen toimivuus, tiedolla johtaminen sekä ruohonjuuritason tiedon saattaminen päätöksentekoon ovat keskeisiä yhteisten palveluiden ja tilojen kehittämisessä.
Liikuntapalveluiden elintapaohjaus tukee kuntalaisia hankkimaan ajankohtaista terveystietoa ja löytämään hyvinvointia tukevia ratkaisuja arkeen.
Taru Ikäheimonen muistuttaa, että hyvinvointia tukevat palvelut syntyvät monien alojen ja yksiköiden yhteistyöstä:
”Olemme käsitelleet kuntalaisten hyvinvointia ja osallisuutta tukevia teemoja esimerkiksi kotoutumispalveluiden, kasvun ja oppimisen toimialan sekä perusopetuksen johdon ja aluepäälliköiden kanssa.”
Yhteiset rakenteet ja verkostotyö osallisuuden edistämisen perustana
Kaupungissa toimii sisäinen osallisuusverkosto, joka kokoaa yhteen noin 350 osallisuusasioista kiinnostunutta työntekijää. Verkostossa voi matalalla kynnyksellä pyytää apua ja vinkkejä. Verkoston kautta voi myös kehittää omaa osaamistaan.
Kaupunkitasoinen osallisuustyöryhmä suunnittelee ja kehittää osallisuutta ja varmistaa tiedon kulun eri yksiköiden välillä. Työryhmää johtaa kaupunkitasoisesta osallisuuden kehittämisestä vastaava osallisuuden erityissuunnittelija.
”Varsinainen osallisuus- ja vuorovaikutustyön johtaminen, suunnittelu ja resursointi tapahtuu eri yksiköissä osana niiden perustyötä. Eri yksiköissä toimii osallisuus- ja vuorovaikutusasiantuntijoita. Ikäkausittaiset työryhmät tarkastelevat kaupungin palveluiden vaikutuksia eri ikäryhmiin. Valtuustokausittain laaditaan yhteinen hyvinvointisuunnitelma, jossa määritellään strategiat ja toimenpiteet kullekin ikäryhmälle”, Marianne kertoo.
Ajankohtaisia toimintoja osallisuuden edistämisestä Espoossa
Vammaisneuvostossa toimii aktiivinen Rakennetaan kaikille -työryhmä (Rakentamisen ja kaavoituksen työryhmä), joka osallistuu rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun prosesseihin. Ryhmä tuo esiin toimintarajoitteisten asukkaiden tarpeita liikkumiseen, tilojen saavutettavuuteen ja ympäristön toimivuuteen liittyen.
Uusi kotouttamisohjelma on myös valmisteilla. Se nostaa esiin kotoutumiseen liittyviä keskeisiä kehityskulkuja ja painopisteitä. Vieraskielisille tarjotaan monenlaisia juuri heille suunnattuja palveluita, kuten Hello Espoo -info. Sen lisäksi järjestötoimijat tekevät paljon hyödyllistä yhteistyötä kotoutumisen edistämiseksi.
Ehyt ry:n asiantuntijat järjestävät päihdekasvatustunteja espoolaisissa kouluissa. Lisäksi Espoossa toimii poikkihallinnollinen ja vapaaehtoisuuteen perustuva ennaltaehkäisevän päihdetyön verkostoyhteistyöryhmä. Sen tavoitteena on tuoda kouluissa esiintyviä ilmiöitä toimijoiden ja päättäjien tietoon. Mukana ovat esimerkiksi koulut, nuorisopalvelut, Nuorisotyö raiteilla, varhaiskasvatus ja poliisikoordinaattorit.
Hyvinvointi- ja osallisuustyössä kaupunki sijoittaa tulevaisuuteen sekä turvallisuuteen
Hyvinvointi- ja osallisuustyöhön satsaaminen tulisi nähdä investointina. Kaikessa työssä on mahdollista edistää osallisuutta. Marianne haluaa korostaa jokaisen päättäjän, työntekijän ja kaupunkilaisen merkitystä sekä omaa pohdintaa osallisuuden edistämisessä:
”Aina voi miettiä, olenko pyrkinyt ymmärtämään niiden näkemyksiä, joita päätökset koskettavat? Miten he voisivat osallistua ja vaikuttaa? Millä tavoin voin omalla toiminnallani edistää sitä, että ihmiset kokisivat tulleensa kuulluksi tai kuuluvansa itselleen tärkeisiin yhteisöihin.”
Asukkaiden kuuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin luo turvallista, hyvinvoivaa ja avointa kaupunkikulttuuria. Espoolaisten kuuleminen palveluiden järjestämisessä takaa kaikkia asukkaita osallistavan ilmapiirin, joka tukee kaupunkilaisten toimijuutta sekä osallistumista.
Kirjoittanut: Taneli Kuusela
Lisätietoa:
Espoon kaupunki – Hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen tiimi
