Tietojohtamisella parempaa hyvinvointia?

Tiedolla johtamisesta puhutaan paljon. Sote-kentällä mm. hyvinvointialueiden rahoitus perustuu kerättyyn tietoon kuten diagnoosidataan sekä muihin tilastoihin ja rekistereihin. Vointi- ja kokemustietoa kerätään. Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä pitäisi johtaa tiedolla. Yhtenä kannustimena tässä työssä on hyte-kerroin: prosessi- ja tulosindikaattoreita seurataan sekä kunnissa että hyvinvointialueilla. Myös järjestöt keräävät monenlaista tietoa omasta toiminnastaan sekä toiminnan tuloksista ja hyödyistä. Vaikuttava toiminta edellyttää tiedolla johtamista, systemaattista seurantaa ja jatkuvaa parantamista tiedon avulla, tavoitteellisesti.

Mitä on hyte-tiedolla johtamisen arki?

HyteData 2.0 -hankkeessa edistetään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen, alueen kuntien ja järjestöjen yhteistä ymmärrystä, kyvykkyyttä ja työkaluja tiedolla johtamisen asioissa. Olemme tunnistaneet useita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien johtamisen haasteita, joihin pyritään löytämään ratkaisuja tai lisäämään valmiuksia ratkaisujen hakemiseen. Projektikoordinaatiossa on Espoon, LUVNin ja HyTe ry:n edustajat, mutta osallistamme alueen kaikkia kuntia, järjestöverkostojen edustajia ja hyvinvointialueen avaintoimijoita Länsi-Uudenmaan alueella.  

Tärkeää keskustelua on käyty siitä, mitä kaikkea haluttaisiin alueelliseen hyte-tietopohjaan, jotta se olisi olennaista, kiinnostavaa ja käytettävää sekä tukisi hyte-tiedolla johtamista. LUVNin johdolla tehtiin arvio hyte-raportoinnin tilanteesta ja kehityssuunnista niin sisällöllisesti kuin teknisesti. Erityisesti halutaan edistää väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilannekuvan muodostamista, joka tukee myös palveluiden kehittämistä.

Kyselyin ja haastatteluin on myös selvitetty alueen kunnissa tapahtuvaa hyte-tiedolla johtamisen arkea, prosesseja sekä tarpeita ja toiveita mm. järjestötiedon suhteen. Kunnissa tuetaan järjestötoimintaa monin tavoin ja on paljon hyviä, vuosien varrella hioutuneita käytäntöjä. Hyvinvointisuunnitelmat kyllä ohjaavat hyte-työtä – mutta järjestöyhteistyö voisi olla vielä strategisempaa ja pitkäjänteisempää.     

Osaamisen kehittämistä hyte-tiedolla johtamisessa

HyteData 2.0 -projektissa halutaan myös kehittää tiedolla johtamisen osaamista. Tätä varten rakensimme kehittymistarjottimen, johon on aikataulutettu johtamiseen, tietopohjaan ja työkaluihin liittyviä toimia. Projektin osapuolia osallistetaan oman kiinnostuksen mukaan mm. tiedolla johtamisen verkkokoulutukseen, hyte-tiedon laadun kehittämiseen ja visuaalisen raportoinnin klinikkaan. Tietojen hyödyntämisen prosesseissa on tunnistettu puutteita, mihin ongelmaan pureudutaan yhdessä. Syrjäytymisriskissä oleviin nuoriin liittyvän data-analyysipilotin oppeina tullaan kertomaan mm. ilmiölähtöisestä data-analytiikasta ja tietolainsäädännön selvityksistä, jotka liittyvät esimerkiksi eri datalähteiden käyttöön.

Monet alueen kunnista haluavat pohtia yhdessä myös järjestöyhteistyön strategista kehittämistä ja sen kytkemistä kiinteämmäksi osaksi hyte-johtamista. Tästä tullaan keväällä järjestämään työpaja, jossa hyödynnetään vertaiskehittämisen menetelmiä.

Länsi-Uudenmaan alueella on hyvin toimiva hyte-koordinaattorien verkosto, joka on toiminut myös HyteData 2.0 -projektin yhteysverkostona ja avainhenkilöinä. Tällainen sitoutunut ja osaava avainhenkilöverkosto on ollut erittäin tärkeä, kun HyteData 2.0 -projektissa on tehty kyselyjä ja selvityksiä sekä työstetty mm. hyte-yhteistyön vuosikelloa. Vastuunjakoa ja osaamista on kuitenkin hyvä olla myös laajemmin hyte-tietojohtamisen asioissa – hyte-toiminta itsessäänkin on varsin monialaista. Projektin yhtenä tavoitteena onkin se, että alueellinen hyte-johtaminen ja hyte-yhteistyö toimii paremmin yhteen strategisen johtamisen kanssa.

Millaista on järjestöjen tiedolla johtamisen kyvykkyys?

Olemme pohtineet HyteData 2.0 -projektissa myös järjestötietoa osana hyte-tiedolla johtamista. Alueella on tunnistettu tarve määritellä alueellisen järjestötietopohjan malleja, joita työstämme yhdessä keväällä. Mitä tietoa järjestöiltä kysytään mm. järjestöavustusten hakemisen ja raportoinnin yhteydessä ja voisiko sitä hyödyntää hyte-tiedolla johtamisessa? Millaisia hyvinvointihaasteita ja toisaalta hyvinvoinnin paranemista järjestöt tunnistavat eri väestöryhmissä? Miten järjestöjen tunnistamaa ilmiötietoa voitaisiin kerätä ja välittää toisten järjestöjen ja julkisen sektorin hyödynnettäväksi?

Tarkoitus on hyödyntää järjestöjen verkostoja työskentelyssä, jossa tunnistetaan tietotarpeita ja mietitään käytännön toteutuksia tietojen hyödyntämiseksi johtamisen ja päätöksenteon tukena.

Yksi keskeinen haaste hyte-tiedolla johtamisessa on tiedon siiloutuminen. Ei tiedetä, mitä tietoja toisilla osapuolilla on, eikä näitä osata hyödyntää. Tietojen laadussa on myös suurta vaihtelua. Järjestöjen käyttämät mittarit vaihtelevat. Esimerkiksi hyvinvointitiedon pyytämiseen asiakkailta liittyy eettisiä haasteita ja käytännön hankaluuksia, kun kyse on esimerkiksi haavoittuvassa asemassa oleville tarjotusta anonyymista toiminnasta.

Tarkoitus on projektissa kehittää myös alueen keskeisten järjestötoimijoiden tiedolla johtamisen osaamista. Sen pohjaksi on suunniteltu järjestön tieto-osaamisen kyvykkyyskartoitusta, jossa selvitetään tiedolla johtamisen osaamista eri tasoilla ja näkökulmista.

Järjestötoimijat tietävät, että hyvin monenlaista tietoa kootaan ja raportoidaan säännöllisesti mm. rahoittajille, mutta tiedon standardointiin ja toisiokäyttöön sekä eri toiminnoista syntyvien tietojen yhdistelyyn ja analysointiin ei useinkaan ole riittävästi aikaa eikä mahdollisuuksia. Mutta millaisia tavoitteita haluaisimme asettaa, jotta hyte-tiedolla johtaminen kehittyisi niin järjestöjen kesken kuin järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa – yhteisten asukkaiden hyvinvointia edistäen?

Lue lisää: HyteData 2.0 -hanke käynnistyy – HyTe ry mukana Espoon, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja alueen kuntien kanssa järjestökumppanina – HyTe ry