Uudenmaan asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä tuetaan järjestöjen ja julkisen yhteistyössä – Kaikki viisi Uudenmaan järjestöneuvottelukuntaa ja HUSin Hyte-tiimi tapasivat toukokuussa 2026 ensi kertaa

Asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävät keskeisesti niin hyvinvointialue, kunnat kuin järjestöt sekä Uudellamaalla myös HUS-yhtymä. On tärkeää, että eri tahot tekevät monialaista yhteistyötä järjestäessään asukkaille hyte-palveluita sekä pureutuvat ajankohtaisiin asioihin ja teemoihin myös ennakoivasti. Yhteistyössä voidaan mm. välttää palvelukatveita ja turhia päällekkäisyyksiä sekä jakaa hyviä käytäntöjä. Yhteinen viestintä, palveluohjaus ja palvelualustat sekä kehittyvä tiedolla johtaminen on myös tärkeää, kun hyte-työtä tehdään ja kehitetään saavuttavammaksi ja vaikuttavammaksi.  

Järjestöneuvottelukunta verkostoineen tukee alueen järjestöyhteistyötä monin tavoin

Yksi ei-lakisääteinen mutta tarpeellinen yhteistyöelin on järjestöneuvottelukunta, joita on Suomessa joka hyvinvointialueella hieman erinimisinä kuten Järjestöyhteistyön neuvottelukunta (Vantaa-Kerava) tai Kumppanuuspöytä (Itä-Uusimaa).

Järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on edistää järjestöjen ja julkisen sekä järjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja osaltaan vahvistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä alueella. Keskeisenä tavoitteena on vaikuttava hyte-yhteistyö asukkaiden pärjäämisen tueksi. Järjestöneuvottelukunnat osallistuvat alueen järjestöyhteistyön suunnitteluun ja kehittämiseen sekä valmistavat erilaisia lausuntoja ja esityksiä. Ne myös vahvistavat asiakas- ja asukasosallisuutta julkisella sektorilla.

Helsingissä, Itä-Uudellamaalla ja Vantaa-Keravalla järjestöneuvottelukunta toimii hyvinvointialueen/kaupungin rakenteissa, kun taas Keski-Uudellamaalla ja Länsi-Uudellamaalla on järjestöjohtoiset yhteistyörakenteet, joilla on yhteydet hyvinvointialueeseen ja myös alueen kuntiin.

Esimerkiksi porukan kuopuksen, 1-vuotiaan Länsi-Uudenmaan Järjestöneuvottelukunnan kokouksiin osallistuu aina myös hyvinvointialueen edustajia, ja viestintää tehdään myös alueen kuntiin sekä järjestöjen teemaverkostoihin – ja myös toiseen suuntaan viestitään, jotta JNK-jäsenet ovat ajan tasalla, mitä mm. teemaverkostoissa tapahtuu ja mitä on tärkeää viedä järjestöneuvottelukuntaan keskusteltavaksi, työstettäväksi tai päätettäväksi. LU-Järjestöneuvottelukunnan jäsenet eivät saa erillisiä korvauksia kokoustamisista tai kokousten välissä tapahtuvasta toimimisesta esimerkiksi oman järjestön teemakohtaisissa verkostoissa.

Uudenmaan järjestöneuvottelukuntien tapaamisessa jaettiin tietoa ja hyviä käytäntöjä

Uudenmaan laajuisen järjestöneuvottelukuntien tapaamisen tavoitteena oli tutustua toisten hyviin järjestöyhteistyön käytäntöihin ja pohtia myös Uudenmaan erityispiirteitä hyte-työssä sekä saada ajatuksia toiminnan ja verkostojen kehittämiseen.

HyTe ry:n tiloissa Kansalaistoiminnankeskuksessa Espoon Tapiolassa 24.4.26 oli koolla 18 asiantuntijaa, mukaan lukien myös HUS-yhtymän Hyte-tiimi. Pureuduimme Uudenmaan järjestöneuvottelukuntien tehtäviin, onnistumisiin ja haasteisiin eri alueilla. Hyvä tahtotila yhteistyöhön ja sen kehittämiseen tunnistettiin kaikkialla. Kokoavien järjestöneuvottelukuntien lisäksi alueiden muut, avoimet järjestö- ja teemaverkostot ovat myös erittäin tärkeitä monialaisen yhteistyön edistäjiä. Hyvinvointialueiden toimialat tai palvelualueet järjestävät kumppanuusinfoja ja tapaamisia, joissa tieto liikkuu ja yhteistyötä voidaan edistää.

Hyvää järjestöt-julkinen -yhteistyötä alueilla tehdään mm. nuorten ja ikääntyneiden kanssa, mielen- ja päihdeterveyspalveluissa sekä turvallisuuden saralla. Sote-ammattilaiset tekevät asiakasohjausta järjestöjen toimintaan hyödyntäen mm. alueen hyvinvointitarjottimia; asiakasohjausta sekä asiakaspolkujen todentamista ja vaikutusarviointeja on hyvä edelleen kehittää. Erilaiset muutokset ja henkilövaihdokset hyvinvointialueilla ovat jonkin verran hidastaneet järjestöyhteistyön muodostumista ja vakiintumista.

Yhteisiä hyte-painopistealueita ja huolta tulevaisuudesta

Hyvinvointialueiden ja kuntienkin hyvinvointisuunnitelmissa ja -kertomuksissa luodaan painopisteitä tulevaisuuden hyte-työlle sekä seurataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilaa. Järjestöneuvottelukuntien tapaamisessa käsiteltiin Uudenmaan alueiden hyvinvointisuunnitelmien painopisteitä ja keskusteltiin siitä, miten ne näkyvät järjestöyhteistyössä. Yhteistä on paljon, mm. mielen hyvinvoinnin tukeminen, työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen, terveiden elintapojen edistäminen sekä turvallinen arki. Uudenmaan väestön monimuotoistuminen on tärkeää huomioida nyt ja tulevaisuudessa.

Tiedolla johtamista kannattaa kehittää myös monenlaista järjestötietoa huomioiden. Tilaisuutta fasilitoinut Milla Kajanne kertoi esimerkkinä hyte-tiedolla johtamisen kehittämisen yhteistyöstä Länsi-Uudenmaan alueen HyteData 2.0 -projektista, jossa on mukana hyvinvointialue, kunnat ja järjestöt sekä HUS. Järjestötiedon hyödyntämisen tiimoilta on eri alueilla kiinnostavia käytäntöjä ja kehittämisiä, joista olisi hyvä vaihtaa ajatuksia yhdessä myöhemmin – niin Uudenmaan tasoisesti kuin laajemminkin.

HUSin Hyte-työn tiimin innostavassa puheenvuorossa Anders Mickos ja Paula Häkkänen kertoivat monenlaisista tavoista ja kanavista, joilla myös HUS-yhtymässä tehdään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä niin alueellisesti kuin kansallisesti. Uudenmaan järjestöneuvottelukuntien ihmiset olivat HUSin Hyte-tiimille tuttuja eri yhteyksistä, mm. alueellisista hyte-neuvotteluista. HUS Hyvä kierre -toiminnassa tavoitetaan hyte-ammattilaisia ja opiskelijoita. Tänä keväänä tapaamisten teemoina on ollut mm. lasten suun terveys, vertaistuki ja toiminnalliset riippuvuudet kuten sosiaalinen media -riippuvuus. Hyte-työ linkittyy myös erikoissairaanhoitoon: parhaimmillaan promootio eli hyvinvoinnin tukeminen ja vahvistaminen sekä preventio eli sairauksien ennaltaehkäisy ovat luonteva ja merkittävä osa kaikkien HUSin ammattilaisten työtä.

Järjestöjen toimintaedellytykset tulevaisuudessa puhuttivat ja huolestuttivat Uudenmaan järjestöneuvottelukuntien tapaamisessa. Hyvinvointialueet ja Helsinki tunnistavat järjestöt tärkeiksi kumppaneiksi, kuten mm. Suomen hyvinvointialuejohtajien (H23) kannanotossa korostettiin. H23-lausunnon mukaan järjestöt vahvistavat ihmisten arjessa pärjäämistä, ehkäisevät syrjäytymistä ja tukevat koko sote-järjestelmän kestävyyttä. Järjestöillä on erityisosaamista moniin asukkaiden arjen tilanteisiin ja haasteisiin, eikä hyvinvointialueilla ole sote-järjestöille toiminnallista korvaajaa. (9.4.26, ks. esim. Hyvil – Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten lisäleikkauksista tulisi luopua).

On hienoa, että järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja julkisen yhteistyötä halutaan edistää, ja siihen tarvitaan myös vakiintuneita, tunnistettuja ja tunnustettuja yhteistyörakenteita kuten järjestöneuvottelukuntia.

Lämmin kiitos laadukkaasta, monialaista yhteistyötä ja asukkaiden arkea edistävästä toiminnastanne sekä hyvähenkisestä, Uusimaa-tasoisesta järjestöneuvottelukuntien ja HUSin hyte-tiimin tapaamisesta!