Järjestöillä on keskeinen rooli ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden rakentamisessa. Ne tarjoavat matalan kynnyksen neuvontaa, toimintaa ja tukea pitkäaikaissairaille ja vammaisille sekä muilla tavoin vaikeassa tai uudessa elämäntilanteessa oleville. Kun järjestöjen asiantuntijuus yhdistetään toisiin toimijoihin, syntyy lopputuloksena monialaisesti palveleva, vahva tukiverkko, joka kannattelee ihmistä pitkäjänteisesti.
Järjestöjen tuki kuuluu laadukkaaseen hoitokokonaisuuteen
HUSin asiakasosallisuuspäällikkö Anu Toija tuntee järjestökentän hyvin. Toija on aikanaan ollut mukana kehittämässä OLKA-toimintaa, joka on järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa koordinoiva toimintamalli. Nykyään Toija luotsaa HUSin asiakasosallisuuden kokonaisuutta, johon kuuluu myös järjestöyhteistyö. ”Järjestöissä on tietoa ja taitoa kansalaistoiminnan ja vertaistuen saralta. On hienoa, että tämä asiantuntemus yhdistetään sairaalan ammattilaisten osaamiseen. On tärkeää, että tieto järjestöjen palveluista saadaan asiakkaalle jo sairaalassa olemisen aikana, eikä hänen tarvitse sitä jälkikäteen erikseen lähteä etsimään”, Toija kuvailee järjestöyhteistyöstä syntyviä hyötyjä.
Toija muistelee OLKA-toimintaan liittynyttä kehittämistyötä ja pohtii, kuinka yhteistyö vuosien varrella on vakiintunut. ”Sairaalassa tunnistetaan ja tarjotaan paikkoja järjestöjen osaamiselle. Vastaavasti järjestöissä taas arvostetaan sitä, että sairaalassa on paikka heitä varten. Tuomalla tietoa vertaistuesta ja järjestöjen toiminnasta sairaalaan on järjestöllä mahdollisuus tavoittaa oma kohderyhmänsä jo hoitopolun alkuvaiheessa”, Toija kuvailee.
Se, että järjestöt pääsevät toimimaan lähellä omaa kohderyhmäänsä sairaalaympäristössä, on luottamuksen osoitus järjestöjen asiantuntijuudelle. Harvassa paikassa ollaan yhtä arkaluontoisten asioiden äärellä. ”Sairaala luo ainutlaatuisen paikan tiedon vastaanottamiselle – ollaanhan siellä jo valmiiksi hyvin luottamuksellisten asioiden parissa tekemisissä. Sairaalassa ihmiset ovat ehkä herkempiä ottamaan avun vastaan”, Toija jatkaa.
Järjestöjen ja vapaaehtoisten tuki täydentää hoitoa
Sotejärjestöjä koskevan rahoituskeskustelun keskellä joku saattaa pohtia, miksi sairaala ei itse järjestä tukitoimintaa. Tähän Toijalla on selkeä näkemys. ”Yhteistyö sairaalan ja järjestöjen kesken tarjoaa molemmille osapuolille mahdollisuuden keskittyä omaan erikoisosaamiseensa. Kansalaistoiminnan järjestäminen ja vertaistuki ovat järjestöjen ydintehtävää. Suomessa on laaja ja vahva kolmas sektori, jossa asiantuntijuutta on valtavasti. Yhteistyö on järkevää resurssien käyttöä ja se auttaa sairaalan asiakkaita löytämään järjestöjen palvelut ja hyödyntämään niitä.”, Toija pohtii.
Yhteistyö sairaalan ja järjestöjen välillä täydentää asiakkaan saamaa hoitoa ja tukea, mutta samalla on hyvä muistaa, että vertaistukijat toimivat tehtävässään vapaaehtoisesti. Vertaistukijoiden tarjoama tuki kulkee potilaan rinnalla omana tukimuotonaan. Toisaalta järjestöt tarjoavat tukea hyvinkin joustavasti ja pitkäkestoisesti. ”Järjestöjen tarjoama tuki ulottuu ihmisten arkeen ja elämään sairauden kanssa”, Toija sanoo.
Ajan myötä tuettava voi kasvaa tukijaksi itsekin
Vertaistukea tutkinut Toija kertoo, että parhaimmillaan vertaistuki voi auttaa löytämään vaikeasta asiasta myös jotain hyvää. ”Vertaistuen parista voi löytää elinikäisiä ystäviä ja uuden yhteisön. Ihmisen oma toimijuus ja osallisuus vahvistuu, kun hän kasvaa tuettavasta tukijaksi”, Toija kuvailee havaintojaan.
Asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi HUSissa noudatetaan asiakasosallisuusohjelmaa. Ohjelman ja sen säännöllisen tarkastelun avulla hoitoa pyritään kehittämään siten, että asiakkailla on erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia omaan hoitoonsa. Osallisuuden tunne parantaa myös kokemusta saadusta hoidosta.
Toija kertoo, kuinka ammattilainen voi vahvistaa pieniltäkin tuntuvilla teoilla asiakasosallisuuden syntymistä omalla osastollaan. ”Yksinkertaisimmillaan ammattilaiset voivat ohjata asiakkaitaan järjestöjen toiminnan piiriin. Ammattilaisten on hyvä tutustua, millaiset järjestöt tarjoavat omalle potilasryhmälle tukea, ja mennä myös OLKA-pisteelle tutustumaan toimintaan silloin, kun järjestö on teemapäivällä”, Toija vinkkaa. ”Jos ammattilainen ei tiedä, mitkä järjestöt heidän potilaitaan palvelevat, aina voi ottaa yhteyttä OLKAan ja kysyä. Myös Vertaistalo.fi-sivuston Etsi vertaistukea -hakukoneesta voi kartoittaa soveltuvia järjestöjä. Toivo-vertaistukisovellus puolestaan kokoaa järjestöjen tietoja ja heidän vertaistukijoitaan yhteen paikkaan”, Toija listaa.
HUSin tekemä yhteistyö järjestöjen kanssa on vuosien aikana kantanut hedelmää. Kun sairaala tunnistaa järjestöjen osaamisen ja luo sille tilaa, syntyy kokonaisuus, joka tukee potilaita, läheisiä ja yhteiskuntaa pitkäjänteisesti – myös silloin, kun sairaus ei enää ole elämän keskiössä.
Lue lisää:
- Asiakasosallisuus (hus.fi)
- Varaa teemapäivä (hus.fi)
- Kun järjestöiltä leikataan, voi potilas jäädä yksin (hus.fi)
- TtM Anu Toijan terveyden edistämisen väitöskirjan ”Understanding peer support: Breast cancer patients’ perspectives” tarkastustilaisuus (jyu.fi)
Kirjoittanut: Elina Heino, vertaistukipalveluiden suunnittelija, HyTe ry / OLKA-toiminta
