Moni toimintakyvyltään rajoittunut iäkäs hyötyisi säännöllisestä liikunnasta, mutta jo oman kotioven kynnyksen ylittäminen voi tuntua vaikealta. Portaiden kapuaminen voi olla raskasta, tasapaino tuntua huteralta tai kaatumisen pelko rajoittaa liikkumista ja asiointia kodin ulkopuolella.
Jos iäkäs lopulta löytää itselleen sopivan liikuntaryhmän, ulkoiluystävän tai muun tuen liikkumiseensa, taustalla on usein pitkä ketju verkostotyötä, tiedon jakamista ja toiminnan koordinointia. Tämä työ ei aina näy ulospäin, vaikka juuri sen avulla liikkumisen mahdollisuudet muuttuvat iäkkään arjessa todeksi. Kerron nyt tästä usein näkymättömästä työstä ja siitä, miksi toimintakyvyltään heikentyneiden, vaikeasti tavoitettavien iäkkäiden liikkumisen tukeminen onnistuu vain yhdessä.
Ikäinstituutin koordinoimassa Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa rakennetaan paikallista yhteistyötä pitkäjänteisesti eri puolilla Suomea. Ohjelmaan valituilla hyvinvointialueilla kunnat, järjestöt, yhdistykset, vapaaehtoiset ja hyvinvointialueen toimijat yhdistävät voimansa, jotta iäkkäät ihmiset tavoitettaisiin ajoissa ja he saisivat tukea liikkumiseensa. Työn keskiössä ovat kotona asuvat iäkkäät, joiden liikkuminen on vähentynyt tai joiden toimintakyky on jo alkanut heikentyä. He eivät välttämättä vielä tarvitse säännöllisiä hoivapalveluja, mutta eivät myöskään eri syistä löydä tietään kunnan tai järjestöjen tarjoaman toiminnan pariin. Siksi tarvitaan ihmisiä ja verkostoja, jotka tunnistavat tuen tarpeen ja auttavat liikkumisen mahdollisuuksien äärelle. Ilman tukea iäkkäiden riski toimintakyvyn edelleen heikkenemiseen, yksinäisyyteen ja arjessa selviytymisen vaikeuksiin kasvaa.
Käytännössä Voimaa vanhuuteen työ voi tarkoittaa iäkkään luokse menemistä, sopivan liikuntaryhmän etsimistä, liikuntaneuvontaan ohjaamista, ulkoiluseuraa tai kannustusta omatoimiseen liikkumiseen. Vaikka ratkaisut voivat näyttää yksinkertaisilta, niiden taustalla on paljon suunnittelua, yhteistyötä, tiedon jakamista, tavoittavaa viestintää ja luottamuksen rakentamista.
(Blogi jatkuu kuvan jälkeen)
Liikkumiseen tarvitaan muutakin kuin tietoa
Tutkimusnäyttö iäkkäiden liikkumisen merkityksestä terveydelle on vahvaa. Säännöllinen voima- ja tasapainoharjoittelu tukee arjessa selviytymistä ja ehkäisee kaatumisia. Myös ulkoilu, liikkuminen ja sosiaalinen vuorovaikutus rikastavat arkea ja tuovat sisältöä elämään. Silti moni iäkäs vähentää liikkumistaan ja jää kotiin toimintakyvyn heikentyessä, vaikka juuri silloin liikkumisen merkitys korostuu.
Liikkumattomuuden ongelma ei ole pelkkä tiedon puute. Haasteena on löytää ja innostaa mukaan ne ihmiset, jotka hyötyisivät tuesta kaikkein eniten. Kuka huomaa yksin kotona asuvan iäkkään toiveet ja tarpeet? Kuka kertoo hänelle mahdollisuuksista ja rohkaisee mukaan ensimmäistä kertaa? Kaikilla ei ole älypuhelinta tai tietokonetta, jonka avulla etsiä mielenkiintoista tekemistä. Lisäksi tarvitaan osaavia tekijöitä toteuttamaan toimintaa sekä taho, joka kantaa vastuuta sen järjestämisestä, laadusta ja turvallisuudesta. Näihin kysymyksiin löytyy harvoin vastausta yhden organisaation sisältä.
Yhdessä olemme enemmän
Iäkkäiden toimintakyvyn tukeminen on parhaimmillaan yhteispeliä. Hyvinvointialueen ammattilaiset kohtaavat ihmisiä sote-palveluiden äärellä. Kuntien liikuntapalvelut järjestävät ryhmiä, tapahtumia ja liikuntaneuvontaa. Järjestöt tarjoavat monipuolista toimintaa, vertaistukea ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Vapaaehtoiset ja vertaiset puolestaan luovat kohtaamisia, kannustavat mukaan sekä jakavat omia kokemuksiaan. Jokaisella toimijalla on siten oma roolinsa, osaamisensa ja resurssinsa yhteisen tavoitteen edistämisessä. Siksi tarvitaan yhteistyötä sekä tahoja, jotka kokoavat toimijat yhteisen tavoitteen äärelle ja varmistavat, ettei iäkäs jää tuen ja toiminnan väliin.
Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa yksi keskeinen tavoite on tehdä näkyväksi alueella jo oleva hyvä toiminta ja vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Tieto liikunnan hyödyistä ei yksin riitä, jos toiminnan pariin ei pääse, siitä ei kuule oikeaan aikaan tai mukaan lähteminen tuntuu epävarmalta. Ohjelma tarjoaa kunnille, hyvinvointialueelle ja järjestöille yhteisen kehittämisympäristön, jossa rakennetaan käytännön ratkaisuja toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden tavoittamiseksi. Samalla etsitään ratkaisuja siihen, miten palvelut, toiminta ja ihmiset löytävät toisensa nykyistä paremmin. Tarvetta on, sillä iäkkäiden määrän kasvaessa yhä useampi tarvitsee tukea liikkumiseen ja arjessa selviytymiseen.
Ulkoilun edistäminen kertoo yhteistyön voimasta
Hyvä esimerkki yhteistyön merkityksestä on ulkoilu. Moni iäkäs haluaisi ulos useammin, mutta yksin lähteminen pelottaa, liikkuminen on epävarmaa ja ulkoiluseura puuttuu. Usein tarvitaan vain pieni kannustus tai toinen ihminen rinnalle.
Juuri tässä järjestöillä ja vertaistoiminnalla on tärkeä rooli. Yhdessä ulkoileminen voi näyttää yksinkertaiselta kohtaamiselta kahden ihmisen välillä, mutta taustalla on pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan vapaaehtoistoiminnan koordinointia, ulkoiluystävien kouluttamista, tiedottamista, yhteistyön rakentamista sekä vastuu- ja vakuutuskysymyksistä huolehtimista. Laajemmassa kuvassa ulkoilua voidaan edistää myös ulkoiluolosuhteita, kuten hiekoitusta, valaistusta ja penkkejä kehittämällä sekä liikkumisen apuvälineisiin panostamalla.
Länsi-Uudellamaalla yhteistyö tiivistyy
Voimaa vanhuuteen -ohjelma käynnistyi Länsi-Uudellamaalla kesäkuussa ja seuraavan kerran kumppanit kokoontuvat yhteiseen työpajaan syyskuussa. Yksi mukaan innostuneista, iäkkäitä kohtaavista toimijoista on HyTe ry. Sen osallistuminen vahvistaa alueen järjestöyhteistyötä ja tuo verkostoon arvokasta vapaaehtoistoiminnan osaamista. Esimerkiksi järjestön koordinoima VESA-toiminta tarjoaa mahdollisuuksia vapaaehtoisten ja tukea tarvitsevien ihmisten kohtaamiseen.
Kun puhumme iäkkäiden liikkumisen edistämisestä, puhumme usein liikuntaryhmistä, ulkoilusta ja liikuntaneuvonnasta. Yhtä tärkeää on tunnistaa niiden taustalla oleva verkosto, jossa ihmiset, yhteistyö ja rakenteet mahdollistavat toiminnan. Näkymättömän työn ansiosta tieto kulkee, vastuut selkiytyvät ja iäkäs saa tarvitsemansa tuen oikeaan aikaan. Juuri sen varaan rakentuu yksilön mahdollisuus jatkaa aktiivista, omannäköistä arkea.
Länsi-Uudellamaalla tätä verkostoa rakennetaan parhaillaan, ja mukaan toivotaan uusia järjestöjä, yhdistyksiä ja vapaaehtoisia tukemaan iäkkäiden aktiivista arkea.
Artikkelia on editoitu Copilotilla
Merja Palkama, LitM, Geronomi AMK
asiantuntija, Ikäinstituutti
Voimaa vanhuuteen -ohjelma
Kuvitus: Ikäinstituutti: iäkäs henkilö ulkoilemassa vapaaehtoisen kanssa
