Järjestöjen sote-muutostuki on valtakunnallinen tiimi järjestöasiantuntijoita, jotka ovat työskennelleet vuodesta 2021 rakentaakseen ja kehittääkseen järjestöyhteistyötä käynnistyneille hyvinvointialueille Suomen jokaisessa kolkassa. Uudellamaalla tätä Stea-rahoitteista työtä tekevät Milla Kajanne ja Aura Tarjanne verkostojärjestö HyTe ry:ssä.
Milla Kajanne tuli tehtävään syksyllä 2022, kun edeltäjä Anu Toija siirtyi HUS-yhtymään kehittämään asiakasosallisuutta. Milla on toiminut sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis-, vaikuttamis- ja liiketoiminnan tehtävissä vuodesta 2010 ja seurannut sote-uudistussuunnittelun monia vaiheita.
– Minua motivoi tehtävässä päästä lopulta tekemään sote-uudistusta kädet savessa. Sote-uudistus on valtava ja tärkeä muutos, joka koskettaa tavalla tai toisella jokaista. Näen, että meidän on hyödynnettävä systemaattisesti kaikkia osapuolia ja tehtävä tavoitteellista yhteistyötä, jotta pystymme tekemään parempaa sotea ja hyteä sekä edistämään ihmisten hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta kestävällä ja vaikuttavalla tavalla. Järjestöillä on tässä hyvinvointialueiden ja kuntien ohessa keskeinen ja monipuolinen tehtävä, Milla painottaa.
Järjestöjen sote-muutostuen toinen Uudenmaan asiantuntija on Aura Tarjanne, joka aloitti tehtävässä syksyllä 2023. Auran edeltäjä Ilari Karhumalja siirtyi Vantaa-Keravan hyvinvointialueelle ja jatkaa hyvinvointialueen järjestöyhteistyön edistämistä virkatyönä.
– Työskentelin aiemmin HyTe ry:ssä Länsi-Uudenmaan monikielisten järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön lisäämiseksi. Toimintakenttä ja kohderyhmä laajentui uusien tehtävien myötä, mutta tekemisen tavoite pysyy samana: tuetaan järjestöjen ja niiden toiminnan näkyvyyttä sekä mahdollistetaan vuoropuhelu julkisen kanssa. Tavoitteena on, että järjestöt koettaisiin kumppanina ja syntyisi yhteistä keskustelua, jossa keskiössä olisi asukkaan hyvinvointi, Aura kertoo.
Toimivat yhdyspintarakenteet auttavat yhteistyössä
Hyvinvointialueiden ja kuntien on sote-järjestämislain mukaan tehtävä järjestöyhteistyötä. Eri puolilla Suomea tätä toteutetaan eri tavoin. Uudellamaalla pisimmällä järjestöyhteistyössä on Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, jossa oli vuosien kokemus sote-integraatiosta. Keski-Uudenmaan Yhdistysverkoston johtamana ja Sote-muutostuen tukemana alueelle on jo 2022 muodostettu yhdyspintarakenteeksi Järjestöneuvottelukunta ja avoimet teemaverkostot, jotka tekevät yhteistyötä niin järjestötoimijoiden kesken kuin hyvinvointialueen palvelualueiden ja asiakasohjauksen kanssa. Yhteistyötä syvennetään jatkuvasti mm. ilmiölähtöisesti. Ilmiöt ovat esimerkiksi hyvinvointikertomuksesta nousevia haasteita kuten yksinäisyys tai ylipaino. Keväällä jatkettaneen työskentelyä pureutumalla tiedolla johtamisen uusiin mahdollisuuksiin järjestöyhteistyössä.
Helsinkiin muodostettiin järjestöjen ja julkisen yhdyspintarakenteena toimiva Järjestöneuvottelukunta helmikuussa 2023 ja Itä-Uudellemaalle Kumppanuuspöytä syyskuussa 2023. Vantaa-Keravan Järjestöyhteistyön neuvottelukunta aloittanee 2024. Länsi-Uudellemaalle on valmisteltu yhdyspintarakennetta järjestöjen työpajoissa ja kyselyillä sekä sparrauskeskusteluissa hyvinvointialueen kanssa. Tarkoitus on aktivoida yhdyspintarakenteenakin toimivan Järjestöfoorumin suunnittelu piakkoin.
Yhdyspintarakenne itsessään ei takaa järjestöjen ja julkisen yhteistyötä mutta se helpottaa sitä. Uudenmaan alueella on noin 32 000 yhdistystä, joista 3 200 sotejärjestöä. Uudenmaan viiden alueen ja 26:n kunnan on helpompi lähestyä järjestöjen ryhmiä kuin yksittäisiä tahoja. Järjestöverkostot tukevat myös järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Esimerkiksi alueelliset päihde- ja mielenterveysjärjestöjen verkostot, ikäverkostot sekä lasten ja perheiden järjestöjen verkostot tekevät innovatiivista yhteistyötä myös palvelualueiden kanssa alueen asukkaiden hyväksi.
Tavoitteina saada järjestötoiminta asiakasohjaukseen ja kehittää tiedolla johtamista
Hyvinvointia ja terveyttä edistävä hyte-työ on tärkeää niin kunnissa kuin hyvinvointialueella. Järjestökenttää on askarruttanut, millaista yhteistyötä se voi tehdä hyvinvointialueen ja millaista kunnan kanssa – ja millaista järjestötoimintaa avustetaan missäkin.
Järjestöavustukset ovatkin olleet haastava aihe. Järjestöjen sote-muutostuki on ollut huolissaan järjestöavustusten riittävyydestä ja kattavuudesta sekä mahdollisista väliinputoajista. Hyvinvointialueiden alijäämät ovat todellisuutta, mutta toisaalta järjestöavustukset voi nähdä myös investointina. Sote-uudistuksen yksi päätavoitteista on ollut panostus ennaltaehkäisyyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Järjestöt voivat parhaimmillaan tarjota asukkaille niin näitä kuin myös osallisuuden kokemuksia; järjestöt voivat tukea asukkaiden yhdenvertaisuutta ja edistää alueen turvallisuutta.
Järjestöjen sote-muutostuen työkalupakissa on myös hyte-palvelukonseptin edistäminen sekä alueen järjestötoiminnan digitaalinen näkyminen sote-palvelupoluilla ja asiakasohjauksessa Lähellä.fi-palvelun tai suoraan Suomi.fi-palvelutietovarannon kautta. Aura Tarjanne ja Milla Kajanne tekevät tässä tiivistä yhteistyötä myös HyTe ry:n Järjestöjen tuki -tiimin kollegoiden kanssa, jonne he ohjaavat lisätietojen ja teknisten ratkaisujen kysyjiä. Lähellä.fi-palveluun on tärkeä saada myös muiden kuin sote-järjestöjen toimintaa, sillä sote-ammattilaiset tekevät asukkaiden palveluohjausta myös mm. liikunta-, kulttuuri- ja luontopalvelujen pariin.
Yksi tulevaisuuden tärkeä kehityskohde liittyy hyvinvointialueiden tiedolla johtamiseen. Yhtäältä tietoa järjestötoiminnasta sekä toisaalta järjestöjen keräämää ennakointitietoa ja havaintoja olisi tärkeä hyödyntää laajemmin. Järjestökentällä voi olla ajankohtaisia havaintoja esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevista kohderyhmistä tai niin sanottua hiljaista tietoa, jota voisi hyödyntää muun muassa palvelujen ketterässä kohdentamisessa ja uusien palvelujen yhteiskehittämisessä.
Innostusta, verkostoja ja järjestön oma arvo
Aura Tarjanne nauttii uuden kehittämisestä yhteistyössä.
– Inspiroidun työssäni, kun kohtaan toimijoita, jotka tekevät työtään ennakkoluulottomasti ja järjestötoiminnalle luonteenomaisella innovatiivisuudella. Yhteistyö ja käden ojentaminen niin sektorirajojen yli kuin kollegajärjestöille on tämä ajan keskiössä.
– Haasteena yhteistyön luomisessa on yhteisen näkemyksen löytäminen vallitsevassa muutostilassa: niin julkinen kuin järjestökenttäkin taistelevat resurssien vähenemisestä, jolloin katseen kääntäminen johonkin uuteen ja yhteiseen voi olla vierasta ja vaikeaa. Meidän tehtävänämme Järjestöjen sote-muutostuessa onkin varmistaa, että järjestöille on muodostettu erilaisia kanavia vuorovaikutukseen niin järjestöjen kesken kuin julkisen kanssa keskusteluun, Aura korostaa.
Konkreettinen esimerkki tästä oli vastikään 14.3.24 yhdessä oikeusministeriön kanssa järjestetty Uudenmaan järjestöjen työpaja, jossa otettiin kantaa tulevan kansalaisjärjestöstrategian valmistelun ydinteemoihin: sääntely, varainhankinta ja vuorovaikutus.
Milla Kajanne toimii monissa verkostoissa koko Uudenmaan alueella ja myös valtakunnallisesti.
– Verkostojohtaminen on työni avainasioita. On hyödyksi, että olen ollut sotekentällä eri sektoreilla niin pitkään: vanhat ja uudet verkostot sekä monimuotoisuus on voimavara, jota ilman en voisi tehdä tätä työtä. Energisoidun kohtaamisista ja “törmäyksistä” ja näen, että kiinnostavimpia muutoksia ja innovaatioita tapahtuu raja- ja yhdyspinnoilla.
– Yhteiskunnallisesti on mielenkiintoista, miten julkisen ja järjestösektorin sekä yritysten toimintalogiikat lähestyvät toisiaan. Pyritään vähentämään turhia rakenteita, uudistamaan toimintaa ja hyödyntämään teknologisia innovaatioita kuten koneoppimista ja tekoälyä. Uudistamisen tekee raskaaksi se, että samaan aikaan järjestöjen on tehtävä sitä perustyötä, johon he ovat saaneet rahoitusta. Aika on kriittisin resurssi. Voi myös olla, että järjestöllä itsellään ei ole muutokseen tarvittavaa kehittämisosaamista, mutta ei ole myöskään rahaa ostaa palveluita ulkoa.
Milla Kajanteen mielestä jokaisen järjestön olisi hyvä miettiä omaa erityisyyttä.
– Mikä on meidän uniikki arvo, osaaminen ja tekeminen? Miksi meitä pitäisi rahoittaa ja miksi vapaaehtoisten pitäisi tulla juuri meille hommiin? Yritystoiminnasta tuttu kilpailija-analyysi, asiakastarpeiden ennakointi ja oman ydintyön kirkastaminen olisi hyödyllistä strategista työtä myös järjestökentällä. Järjestökentän tulevaisuuskeskustelu on kipeää mutta välttämätöntä. Toisaalta kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä on autonomia, jatkuva asiakkaiden iholla oleminen ja pulssin tunteminen sekä ketteryys. Näitä ei saa rajoittaa liikaa, sillä silloin järjestökentän arvokkain ydin sammuu.
Uudenmaan erityispiirteinä asukkaiden monikielisyys
Yksi Uudenmaan erityispiirteistä on asukkaiden monikielisyys ja monikulttuurisuus. Suomen vieraskielisestä väestöstä puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Vantaan, Helsingin ja Espoon asukkaista yli 20 % on vieraskielisiä – yhteensä noin 290 000 asukasta. Ennusteen mukaan vieraskielisten määrä nousee ja väestöosuus kasvaa Uudellamaalla nykyisestä 17 prosentista 21 prosenttiin kuluvan vuosikymmenen aikana ja lähes 30 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.
Vuonna 2024 Järjestöjen sote-muutostuen yhtenä tavoitteena on tukea myös moni- ja ruotsinkielisten järjestöjen huomiointia hyvinvointialueilla ja tukea yhteistyön vahvistumista. Monikielisen järjestötoiminnan kokoamista ja tukemista haastaa sen poikkileikkaavuus kaikilla palvelualueilla.
Monikielisten järjestöjen tavoittamiseksi ja yhteistyötä helpottamaan tulee katseet suunnata heille kohdentuvan viestinnän kehittämiseen. Tässä pyrimme hyödyntämään jo olemassa olevaa asiantuntijuutta ja monikielisen viestinnän verkostoa.
Länsi-Uudellamaalla on kartoitettu ja tuettu monikielistä järjestötoimintaa jo pidempään verkostotyön ja osaamisen kehittämisen avulla sekä lisäämällä järjestöjen näkyvyyttä. On tärkeää nostaa esiin ja muistaa järjestöjen painava rooli asukkaiden saavuttamisessa – yhteistyö julkisen kanssa lisää tiedon kulkua niin asukkaiden tarpeista kuin palveluiden saatavuudesta. Hyviä käytäntöjä ja kokemuksia merkityksellisestä yhteistyöstä kerätään yhteistyössä Monihelin Kumppanuudessa-hankkeen ja Kumppanuusohjelman kanssa järjestettävässä tapahtumassa kesäkuussa.
Myös toinen kotimainen kieli on alueella hyvin edustettuna, sillä ruotsinkielisiä Uudellamaalla on noin 130 000. Ruotsinkielisestä Järjestöjen sote-muutostuesta vastaa Länsi-Suomessa toimiva järjestöasiantuntija Kirsi Ala-Jaakkola. Ruotsinkieliset tilaisuudet ovat avoimia kaikille aiheista kiinnostuneille.
Auraan ja Millaan voi mielellään olla yhteydessä Uudenmaan alueen järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön kysymyksissä, ideoissa tai yhteistyöehdotuksissa.
