FUTURUM-työllistämisprojekti tekemässä yhteistyötä järjestötyönantajien kanssa
Hyte ry:n koordinoima ESR-rahoitteinen Futurum-työllistämisprojekti toteutti keväällä 2024 kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa espoolaisten järjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden kokemuksia palkkatukeen ja työllistämisen Espoo-lisään liittyen.
Kyselyn avulla kerättiin tietoa kolmannen sektorin työnantajien tarpeista tukityöllistämisen ja työntekijöiden koulutuksen järjestämiseksi sekä palkkatukijärjestelmän kehittämiseksi. Sen lisäksi kyselyllä kartoitettiin järjestötyönantajien mahdollisuuksia työllistää espoolaisia työnhakijoita palkkatuettuun työhön.
Kyselyn tulokset jaetaan tässä artikkelissa Hyte ry:n verkostojärjestöille, Futurum-projektin yhteistyökumppaneille (Työllisyys Espoo ja Omnia) sekä kaikille kolmannen sektorin työnantajien työllistämisestä kiinnostuneille toimijoille ja henkilöille. Voit tarkastella kyselyn tuloksia tämän linkin takaa: Futurum – Kysely järjestöjen työllistämisestä (Tulokset)
Kyselyn taustatiedot
Kysely toteutettiin Futurum-projektin puolesta Hyte ry:n toimeksiantona. Kysely oli avoinna helmikuun 2024 ajan. Kysely järjestöjen työllistämisestä lähetettiin sähköpostitse 274 espoolaisille järjestölle, yhdistykselle ja säätiölle. Sen lisäksi kyselystä tiedotettiin Hyte ry:n uutiskirjeessä helmikuussa 2024.
Kyselyn avasi 85 vastaajaa, joista 28 vastasi kaikkiin kysymyksiin. Monivalintakysymyksissä oli 26-29 vastaajaa ja avoimissa kysymyksissä 8-9 vastaajaa. Tarkemmat tiedot vastaajien määristä, hajonnasta ja keskiarvoista löydät kyselyn tuloksista, johon löytyy linkki artikkelin ensimmäisestä kappaleesta.
Järjestöt tuntevat ja osaavat hyödyntää palkkatukijärjestelmää
Suurin osa vastaajista (69 %) tunsi palkkatukijärjestelmän entuudestaan. Vastaajista (58 %) oli sitä mieltä, että palkkatuesta on helppo saada tietoa. Vastaajista (59 %) oli hyödyntänyt palkkatukea aiemmin.
Syitä minkä vuoksi järjestöjen työnantajat eivät ole päätyneet hyödyntämään palkkatukea
Enemmistö vastaajista (59 %) kertoi, ettei heillä ole riittäviä resursseja palkkatuetun työntekijän ohjaukseen tai perehdytykseen. Vastaajista (42 %) kertoi syyksi taloudellisten resurssien puutteen.
Vastaajista (33 %) ei ollut hyödyntänyt palkkatukea toiminnan pienimuotoisuuden, vapaaehtoisuuden, sekä tiedon puutteen vuoksi. Vähemmistöllä vastaajista (17 %) ei ole mahdollisuutta toimia työnantajana, ja (8 %) ei ollut hyödyntänyt palkkatukea toimitilojen puutteen vuoksi.
Espoolaisten järjestöjen kokemukset palkkatuesta ja Työllistämisen Espoo-lisästä
Palkkatuen hakeminen, ohjaus ja neuvonta sekä maksatukset
Suurin osa vastaajista (52 %) suhtautui melko neutraalisti väittämään: Onko palkkatuen hakeminen helppoa ja vaivatonta. Vastaajista (34 %) koki palkkatuen hakemisen helppona ja vaivattomana. Vastaajista (15 %) oli väittämän kanssa osittain eri mieltä.
Alle puolet vastaajista (44 %) ei ollut samaa eivätkä eri mieltä, oliko ohjaus ja neuvonta palkkatuen hakemiseksi ollut riittävää. Alle kolmannes (30 %) oli osittain samaa mieltä väittämän kanssa. Vastaajista neljännes (22 %) oli väittämän kanssa osittain eri mieltä.
Vastaajista 58 % ei ollut samaa eivätkö eri mieltä, olivatko palkkatuen maksatukset toimineet odotetusti. Merkittävä osa vastaajista (31 %) oli osittain samaa mieltä ja vastaajista (12 %) oli täysin samaa mieltä.
Työllistämisen Espoo-lisän hakeminen ja tiedotus
Kyselyn vastaajista puolet (50 %) ei ollut samaa eikä eri mieltä väittämän kanssa: Työllistämisen Espoo-lisän hakeminen on yksinkertaista. Vastaajista reilu neljännes (23 %) oli väittämän kanssa osittain eri mieltä ja (15 %) täysin eri mieltä.
Kyselyyn vastanneista 35 % ei ollút samaa eikä eri mieltä väittämän kanssa: Työllistämisen Espoo-lisästä on saatavilla hyvin tietoa. Vastaajista alle kolmannes (27 %) oli väittämän kanssa täysin eri mieltä ja osittain eri mieltä. Vastaajista pieni vähemmistö (8 %) oli osittain samaa mieltä.
Futurum-projektin yhteistyö järjestötyöantajien tukemiseksi
Kyselyn kautta tavoitettiin kahdeksan uutta järjestökentän toimijaa, jotka halusivat kehittää projektin kanssa yhteistyössä uudenlaisia tehtäväkokonaisuuksia palkkatuetuille työntekijöille. Vastaajista 75 % kertoi, että heillä on piilossa olevia työtehtäviä tai tehtäväkokonaisuuksia, joissa voidaan hyödyntää palkkatukityöntekijän työpanosta.
Yhdeksän järjestötyönantajaa koki tarvitsevansa lisää koulutusta ja osaamista palkkatuetun työntekijän perehdytykseen ja ohjaamiseen. Kyselyn avulla jaettiin tietoa Omnian järjestämistä koulutuksista, joita voi hyödyntää palkkatuetun henkilöstön ohjaamisessa sekä esimiestyössä. Vastaajista 19 % koki olevansa kiinnostunut Omnian Järjestöjohtamisen ja esimiestyön koulutuksesta sekä Työpaikkaohjaajan starttipaketista.
Työnantajien kokemuksia ja kehittämisehdotuksia palkkatukijärjestelmään liittyen
”Palkkatuen hakemisen neuvontaa voisi olla helpommin saatavilla.”
”Hyvä järjestelmä, mutta vaatii aika paljon työnantajalta, jotta aitoa hyötyä palkkatuetulle.”
”Lyhyt tiivis infopaketti olisi tarpeen, josta voi tarkistaa esim. tallaiselta aatteelliselta yhdistykseltä edellytettävät toimenpiteet haettaessa työntekijää, joka on ollut työtön. Pitääkö rekrytoinnin tapahtua työvoimatoimiston kautta yms. Mitä tapahtuu, jos saatu työntekijä ei olekaan tehtäviensä tasolla ja yhdistyksessä ei ole voimia panostaa työnohjaukseen ja opastukseen ajateltua enempää?”
”Itselle asia on varsin selvä. Olen myös käynyt JET-koulutuksen. Mahdollinen uusi toiminnanjohtaja hyötyisi siitä varmasti (jollei ole jo käynyt).”
”Palkkatuen maksatus viivästyy ajoittain hurjasti. Viiveestä ei tiedoteta työnantajia millään lailla. Kun palkkatuki myönnetään vamman tai sairauden perusteella, oikeus palkkatukeen on pysyvä. Mutta onko tällöin työntekijällä mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa, ilman että siitä seuraa työvoimapoliittisia seuraamuksia?”
”Tällä hetkellä prosessi toimii mielestämme hyvin. Joissain tapauksissa on ollut haasteita siinä, että työsuhteen voi perustaa vasta palkkatukipäätöksen jälkeen.”
”Tämä kysely on hyvä ja tarpeellinen: Tiedustellaan käyttäjienkin kokemuksia tukityöjärjestelmästä.”
”Järjestöiden talous on kurjistunut, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue leikkasi rajulla kädellä avustuksia. Me emme pysty ottamaan palkkatuelle muuta kuin 100 %:n tukipäätöksen saaneita.”
”Olisi tärkeä ymmärtää, mitkä ovat työnantajan mahdollisuudet vaikuttaa palkattavan henkilön valintaan. Se viesti ei oikein tullut selväksi selaamistani lähteistä.”
Kysely järjestöjen työllistämisestä tuo espoolaisten järjestöjen äänen kuuluviin
Kyselyllä saavutettiin ajankohtaista tietoa espoolaisten järjestöjen tarpeista ja kokemuksista palkkatuen ja Työllistämisen Espoo-lisän hyödyntämisessä. Yhteenvetona voidaan todeta, että espoolaiset järjestöt tuntevat hyvin palkkatukijärjestelmän ja osaavat hyödyntää palkkatukea. Palkkatuen maksatukset ovat toimineet odotetusti ja syyt palkkatuen hyödyntämättä jättämiseen liittyvät mm. ohjauksen ja perehdytyksen sekä taloudellisten resurssien puutteisiin.
Espoolaiset järjestötyönantajat tarvitsevat myös tulevaisuudessa ohjausta ja neuvontaa palkkatuen ja Työllistämisen Espoo-lisän hakemisessa ja hyödyntämisessä. Espoon alueen järjestöt tarvitsevat tukityöllistämisestä ajankohtaista sekä helposti saatavilla olevaa tietoa. TE-palveluiden siirtyessä kuntien vastuulle 1.1.2025 on tärkeää huomioida myös kolmannen sektorin toimijoiden tarpeet palkkatukijärjestelmän kehittämisessä.
Lisätietoa:
Futurum- Kysely järjestöjen työllistämisestä tulokset PDF
Hae palkkatukea työmarkkinatorin kautta
Tietoa Työllistämisen Espoo-lisästä
Teksti: Taneli Kuusela
