Viime aikoina keskusteluihin on noussut +55-vuotiaiden työnhakijoiden tilanne työmarkkinoilla tai oikeammin uudelleen työllistyminen, kun työura on jostain syystä katkennut. Yleinen käsitys +55-vuotiaiden korkeasta työttömyysasteesta pitää tilastojen valossa ainakin jossain määrin paikkansa. Yli 55-vuotiaita oli työttömänä tänä vuonna 75 700, mikä on 4 600 enemmän kuin vuosi sitten.
Valtiovallan toive työurien pidentämisistä näkyy mm. siten, että +55-vuotiaiden työllistämiseen on mahdollista hakea työllistämistukea, palkkatukea voidaan jatkaa 60-vuotta täyttäneille eläkeikään saakka ja on asia huomioitu myös työturvallisuuslain muutoksilla. Työturvallisuuslain muutoksien tavoitteena on edistää 55-vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja vähentää varhaista työelämästä poistumista sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä pidempään työkykyisenä.
Keskusteluissa on ollut myös esillä, että yritykset, jotka palkkaisivat ikääntyneitä työttömiä henkilöitä palvelukseensa, voisivat saada verohelpotuksia. Tämä ei saisi kuitenkaan vääristää kilpailua yritysten välillä.
Yli 55-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden erityiset haasteet
Usein yli 55-vuotiaat työttömät työnhakijat suhtautuvat itse varsin epäilevästi mahdollisuuksiinsa saada uutta työtä, kun työttömyysjakso(j)a on kertynyt. On tilanteita, jolloin monella varttuneemmalla työnhakijalla ei ole enää paluuta vanhoihin tehtäviin, mutta eläkeikään on vielä vuosia. Tässä ryhmässä on myös paljon osatyökykyisiä työnhakijoita ja niitä, joiden ammattitaito tai osaaminen eivät enää vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Mahdollisia työnantajia pohdituttavat mahdolliset sairaspoissaolot, työkyvyn alentuminen, eläkemaksujen määräytymien yms. seikat.
Työttömyys voi olla tässä työnhakijaryhmässä myös oma valinta. Moni ikääntynyt pitkäaikaistyötön ei jaksa tai halua esimerkiksi uudelleen kouluttautua uudelle alalle tai hankkia lisäkoulutusta, joita tarvittaisiin paluussa vanhoihin tehtäviin. TE-hallinnon työnhakuvelvoitetta ja työllistymissuunnitelmaa on noudatettava, vaikka töitä ei tosiasiassa etsisikään. Esimerkiksi kuntakokeilun asiakkaan on haettava työpaikkoja tällä hetkellä vielä pääsääntöisesti 1–4 kpl. kuukaudessa. On toki aloja, joissa tutkinnot, koulutukset ja työkokemus näyttävät vanhenevan ja poissaolo työmarkkinoilta heikentää työnsaantia merkittävästi. Toisaalta, jos työnhakijalla on vahva tahtotila työllistyä ja työhakemuksessa/ työhaastattelussa vakuuttaa haluavansa oppia uutta ja on valmis päivittämään ammattitaitoaan, voi edelleenkin hyvin löytää työpaikan.
Usein työpaikoilla arvostetaan vahvaa työkokemusta, jota voi jakaa sitten nuoremmille työyhteisössä. Nuorempien työntekijöiden mentorointi olisi oiva tapa siirtää osaamista ja kokemusta kokeneilta juuri työmarkkinoille siirtyneille. Varttuneemmat työntekijät ovat usein motivoituneita, joustavia ja sitoutuneita työhönsä, eivätkä ole jatkuvasti tähyilemässä toisaalle töihin. Työnhakijoiden motivaatio ja asenne ovat tärkeässä asemassa.
On toki tilanteita, jossa (raskaissa) fyysisissä työtehtävissä työskennelleet henkilöt eivät enää voi palata aikaisempiin ammatteihinsa. Tällöin työkyvyn arvioinnit ja mahdollinen ammatinvaihto tulevat kyseeseen. Näissä tilanteissa pitkät uudelleen koulutukset ja hakeutuminen kokonaan uusille aloille tulevat harvemmin kyseeseen. Nämä tapaukset vaativat moniammatillista osaamista, jolloin lääketieteellisen asiantuntemuksen lisäksi tarvitaan myös työmarkkinoiden ja työllistämisen asiantuntijoita.
Hakuprosessien sujuvuus tukee työllistymistä
Työnhaussa tarvitaan nykyisin paljon erilaisia taitoja ja osaamista. Työnhaku on siirtynyt verkkoon ja edellyttää mm. tarvittavaa ICT-osaamista. Työhakemusasiakirjojen oheen joutuu vaikkapa liittämään itsestä kertovan hakuvideon. Jos työn hakemisesta on kulunut runsaasti aikaa, jo uudet työnhakukanavat ja -menetelmät asettavat monesti liian suuren haasteen työn hakemiselle. Monet rekrytointeihin erikoistuneet yritykset ovatkin helpottaneet itse hakuprosesseja, koska esimerkiksi monet maahanmuuttajataustaiset työnhakijat eivät osaa hakea verkossa työtä.
Yhteiskunnallista keskustelua +55-vuotiaiden työttömien työllistymisen tukemiseksi tarvitaan lisää. Näin voitaisiin myös muuttaa sekä työnhakijoiden ja työnantajien käsityksiä työllistämisestä ja työmarkkinoista. Voimme aloittaa vaikkapa käsitteistä: ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien sijaan puhutaankin työkokemusta omaavista työnhakijoista.
Jukka Rosenblad
projektipäällikkö
Futurum-projekti
etunimi.sukunimi@hyte.fi
