Perustana Perhe on EHYT ry:n toteuttama kolmivuotinen hanke (2024–2026), jonka tavoitteena on tarjota vanhemmille sekä lapsille tukea matalan kynnyksen ryhmätoiminnan avulla ja vahvistaa näin perheiden kykyä toimia arjessa – ehkäisten pitkällä tähtäimellä myös päihteidenkäyttöä ja muuta riskikäyttäytymistä. Hanke keskittyy erityisesti 8–13-vuotiaiden lasten perheisiin ja pyrkii vahvistamaan vanhemmuuden taitoja, parantamaan perheiden vuorovaikutusta ja tukemaan lasten hyvinvointia.
Ryhmätapaamiset tukevat lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta sekä vanhempien läsnäolotaitoja
Hanna Heikkilä (EHYT ry) työskentelee projektipäällikkönä Perustana perhe -hankkeessa. Hankkeessa kehitetään perheryhmätaitomallia, joka sisältää neljä vanhemmuuden- ja elämäntaitoja tukevaa ryhmätapaamista.
”Tarkoituksena on kehittää matalan kynnyksen malli, jonka avulla voidaan tukea alakoululaisten perheitä, erityisesti lämpimän vanhemmuuden käytänteitä ja sitä kautta lasten hyvinvointia. Hankkeen idea lähti alun perin siitä, että ehkäisevän päihdetyön kentällä ei Suomessa juuri ole hyödynnetty vanhemmuuden tukea, ja toisaalta siitä, että näimme tässä hyvän tilaisuuden tukea paikallisjärjestöjen valmiuksia kohdata perheitä ja omaksua uudenlaisia menetelmiä työnsä osaksi.” Hanna Heikkilä sanoo.
Tavoitteena perheiden hyvinvointi ennaltaehkäisevästä näkökulmasta käsin
Hankkeen päätavoitteena on ryhmätapaamismallin avulla tarjota perheitä kohtaaville järjestötoimijoille keinoja vanhemmuuden vahvistamiseksi sekä tukea siirtymävaiheessa ala-asteelta yläasteelle. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä lasten ja nuorten riskikäyttäytymistä sekä tukea osallisuutta ja hyvinvointia.
Tämän ikäisten lasten kohdalla perheiden tukiverkostot voivat heikentyä, mikä luo vanhemmille uudenlaisia haasteita lasten kasvun ja kehityksen tukemisessa. Ryhmätapaamisten aikana työntekijät pyrkivät tarjoamaan vanhemmille työkaluja, jotka tukevat heitä lasten kasvuvaiheiden ja nuoruusiän tuomien haasteiden keskellä. Samalla vahvistetaan perheiden sisäistä vuorovaikutusta ja yhteistä jaksamista.
Yhteistyö EHYT ry:n jäsenyhdistysten kanssa mallin kehittämiseksi
Matalan kynnyksen perheryhmätaitomallia kehitetään yhteistyössä EHYT ry:n jäsenyhdistysten kanssa. Näissä yhdistyksissä mallia testataan ja kehitetään käytännön tasolla, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin eri perheiden sekä mallia toteuttavien paikallisten toimijoiden tarpeita.
Hanna Heikkilä kuvailee, kuinka tärkeää on, että perheiden kanssa työskentelevät yhdistykset pääsevät jakamaan omaa osaamista sekä kokemuksia mallin toimivuudesta.
Hankkeessa otetaan huomioon myös romanitaustaisten perheiden erityistarpeet, ja heille kehitetään oma mukautettu versio mallista.
”Romaniforumi hyödyntää mallia omassa sekä paikallisten jäsenyhdistystensä toiminnassa, aluksi Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Lohjalla. Heiltä on mallin käyttöön kouluttautunut 10 ryhmänohjaajaa, jotka kokeilevat mallin käyttöä nyt romaniperheiden parissa.” Hanna Heikkilä sanoo.
Eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa etsitään paikallisia ratkaisuita perheiden tavoittamiseksi ja tukemiseksi. Yksi tärkeä osa toimintaa on myös mahdollistaa vertaistuki perheiden kesken, sekä kannustaa mukaan tulevia perheitä hyödyntämään paikallisia palveluita ja osallistumisen mahdollisuuksia tarpeidensa mukaan.
Miten ryhmätoiminta voi auttaa perheitä toimimaan yhdessä
Perheet, joilla on haasteita arjessa ovat usein motivoituneimpia osallistumaan toimintaan, ja he saattavat saada siitä kaikkein välittömimmän hyödyn. Kuitenkin aivan kaikki perheet voivat hyötyä ryhmiin osallistumisesta. Muiden perheiden tapaaminen, vertaistuki ja kohtaaminen voi auttaa löytämään voimavaroja arkeen sekä ratkaisuita omiin mahdollisiin arjen haasteisiin.
Vanhempien työttömyys tai päihteidenkäyttö sekä elämänhallinnan haasteet voivat myös vaatia intensiivisempää tukea, ja silloin perheitä ohjataan ja kannustetaan hakeutumaan palveluiden piiriin.
Perheiden tuen tarpeita arvioitaessa on hyvä ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä. Korona-ajan eristyneisyys, lisääntyneet taloushaasteet ja esim. digitalisoituneesta opiskelusta sekä työelämästä ja sosiaalisesta mediasta syntynyt kuormitus voivat näkyä lasten kuin myös vanhempien arjessa ja jaksamisessa.
Lasten sekä nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen kuormittavissa elämäntilanteissa
Ryhmämuotoisten neljän tapaamisen aikana ei ole realistista tai tarkoituksenmukaista pyrkiä ratkaisemaan perheiden kaikkia haasteita, vaan enemmänkin tarjota mahdollisuuksia tunnistaa ja kehittää omia voimavarojaan, sekä oppia yksinkertaisia taitoja arkea sujuvoittamaan.
Ryhmässä voidaan tarjota vanhemmille työkaluja arkeen tunnistaa omaa stressiä ja hallitsemaan arjen tilanteita. Vanhempia tuetaan omaksumaan lämpimän vanhemmuuden käytäntöjä, joiden tiedetään tukevan lasten turvallista kasvua ja olevan yhteydessä pienempään riskikäyttäytymisen todennäköisyyteen jatkossa, ja jotka voivat lyhyemmällä tähtäimellä vähentää perhearjen konflikteja.
Perheet oppivat yhdessä tekemisen, leikin ja harjoitusten avulla uusia taitoja
Leikkien, tehtävien ja harjoitusten kautta opetellaan lasten kuuntelua ja jakamattoman huomion antamista heille, lasten huomioinnin ja kehumisen kulttuuria, sekä rakentavia keinoja rajata lasten epätoivottua käytöstä. Lapset harjoittelevat omassa ryhmässään vastaavasti monenlaisia valmiuksia, kuten stressin hallintaa, vertaispaineen vastustamista, tai vaikkapa omien vahvuuksien tunnistamista.
Hanna Heikkilä kertoo: ”Hankkeessa olemme keskittyneet siihen, että annamme perheille tutkimuksissakin lasten hyvinvointia tukeviksi tunnistettuja työkaluja, joita he voivat hyödyntää omissa elämäntilanteissaan, mutta emme lähde ratkaisemaan ongelmia kenenkään puolesta tai normittamaan yksiselitteisesti miten ihmisten kuuluisi kasvattaa lapsiaan.”
Nämä työkalut liittyvät esimerkiksi perheen yhteisten sääntöjen selkeään sopimiseen, rakentaviin tapoihin kannustaa lasten positiivista käytöstä ja rajata haitallista käytöstä, sekä esimerkiksi keinoihin lisätä positiivista ja arvostavaa vuorovaikutusta perheissä.
Kansainvälinen yhteistyö sekä ohjelmat ja strategiat mallin kehittämisessä
Perustana perhe- hanke tekee yhteistyötä YK:n huumeasioista vastaavan viraston (UNODC) kanssa. Hankkeen tiimoilta kehitettävä matalan kynnyksen malli perustuu UNODC Families United -ohjelmaan, joka on osoittautunut tutkimuksissa tehokkaaksi perheiden tukemisessa.
Suomessa on tärkeää soveltaa mallia paikallisiin tarpeisiin sekä olosuhteisiin. Kansainvälinen yhteistyö tuo valmiin mallin, jota voidaan sopeuttaa paikallisiin tarpeisiin. Osana sopeutusta hankkeessa pyritään myös arvioimaan mallin soveltuvuutta suomalaisille perheille ja sitä, miten hyvin se tukee heidän hyvinvointiaan ja pärjäävyyttään.
Hanna Heikkilä mainitsee, että kansainväliset ja kotimaiset suositukset ovat tunnistaneet ryhmämuotoisen vanhemmuuden tuen yhdeksi suositeltavista ehkäisevän päihdetyön menetelmistä..
Hanketyöllä voidaan kehittää malleja sekä palveluita, jotka edistävät perheiden hyvinvointia ja lasten turvallista arkea
Perustana Perhe -hanke on malliesimerkki siitä, kuinka perheiden hyvinvointia voidaan tukea Suomessa. Hanketyö tarjoaa kansalaisyhteiskunnan paikallisille toimijoille tuotteistettuja työkaluja sekä vanhemmille käytännön tukea vuorovaikutuksen vahvistamiseksi sekä lasten kasvun ja kehityksen tukemiseksi.
Parhaimmillaan oikea-aikainen hanketyö voi auttaa kehittämään kestäviä sekä laajennettavissa olevia malleja ja toimintatapoja, jotka auttavat perheitä ennaltaehkäisemään ongelmakäyttäytymistä sekä vahvistamaan lasten ja vanhempien välistä keskusteluyhteyttä.
Hanna Heikkilän mukaan perheiden tukeminen nykyajassa on pohjimmiltaan samanlaista kuin aina aikaisemmin, täytyy vain ottaa huomioon ajankohtaiset yhteiskunnalliset muutokset, mutta pohjimmiltaan ihmisten ja perheiden tarpeet ovat säilyneet ennallaan.
”Perheet tarvitsevat turvallisuutta, ennustettavuutta sekä arjen yhteisiä rutiineja, jotka ehkäisevät mielenterveyden haasteita ja luovat perheenjäsenten välille avoimen keskusteluyhteyden sekä turvallisen kasvualustan lapsille.”
Kirjoittanut: Taneli Kuusela
