Monikieliset järjestöt ovat keskeisiä toimijoita turvallisen, yhdenvertaisen ja oppimista tukevan yhteiskunnan rakentamisessa. Ne kohtaavat suoraan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten vähemmistöjä ja vieraskielisiä, jotka tarvitsevat tukea kotoutumisessa, osallisuuden vahvistamisessa ja oppimisessa.
Espoossa monikieliset järjestöt tukevat vieraskielisiä asukkaita tarjoamalla kieliopetusta, tukea työllistymiseen, kohtamaiskahviloita, yhteisöllisiä tapahtumia ja neuvontaa. Tämä toiminta helpottaa sopeutumista, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Yhteisöllisyyden lisääminen, kulttuurien välinen ymmärrys ja syrjäytymisen ehkäisy parantavat samalla koko yhteisön turvallisuutta.
Järjestöjen työ ei tue ainoastaan yksilöitä, vaan myös vahvistaa koko yhteisöä. Yhdistämällä eri taustoista tulevia ihmisiä järjestöt rakentavat keskinäistä luottamusta ja yhteenkuuluvuutta. Tämä luo perustan aidosti monimuotoiselle ja turvalliselle yhteiskunnalle, jossa jokainen tuntee olevansa arvokas osa yhteisöä.
Monikielisten oppilaiden osaamisen haasteet ja järjestöjen rooli tukemisessa!
Vuoden 2022 PISA-tutkimuksen tulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden osaamisero on yhä merkittävä, erityisesti lukutaidossa. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista jopa 61 % ja toisen sukupolven oppilaista 39 % on lukutaidollisesti heikkoja. Matematiikassa heikkoja osaajia on edelleen huomattavan suuri osuus vieraskielisessä oppilaissa verrattuna kantaväestöön. Sosioekonominen tausta ja heikko lukusujuvuus ovat tärkeitä osaamiserojen selittäjiä.
PISA-kyselytutkimukset kuitenkin osoittavat, että maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on erittäin korkeat koulutustavoitteet. Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset nuoret näkevät korkeakoulutuksen mahdollisuutena parantaa elämänlaatuaan ja integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, riippumatta heidän nykyisestä taitotasostaan tai perhetaustastaan.
Monet järjestöt tarjoavat tärkeitä tukipalveluita monikielisten lasten ja nuorten tueksi. Ne järjestävät esimerkiksi kieliopetusta, maksuttomia läksykerhoja ja mentorointia, mikä auttaa oppilaita kehittämään perustaitojaan. Yhteisölliset oppimismuodot, kuten kielikahvilat, auttavat vieraskielisiä nuoria parantamaan suomen kielen taitoja, mikä tukee heidän sopeutumistaan kouluympäristöön ja edistää koulumenestystä. Lisäksi järjestöt toimivat yhteisöllisyyden vahvistajina, mikä on erityisen tärkeää niille oppilaille, jotka kokevat ulkopuolisuutta tai turvattomuutta kouluympäristössä.
Järjestöt auttavat myös alaikäisten rikollisuuden ehkäisyssä tarjoamalla ohjattua vapaa-ajan toimintaa ja tukemalla sosiaalista osallisuutta. Heikommista lähtökohdista tulevat nuoret saavat näin mahdollisuuden turvalliseen kasvuympäristöön, mikä auttaa ehkäisemään syrjäytymistä ja rikollisuuden poluille joutumista.
Yhteistyön merkitys
Yhteistyö järjestöjen, kuntien ja koulujen kanssa voi entisestään parantaa tukea, sillä tehokkaat tukitoimet kohdistuvat parhaiten silloin, kun eri toimijat yhdistävät voimansa koulutuksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. PISA-tulokset korostavat, että oppilaiden tarvitsemaa tukea voidaan parhaiten tarjota monikanavaisesti.
Järjestöt ovat tässä kehityksessä keskeisessä roolissa. Ne tarjoavat kielitukea, mentorointia ja vertaistukea, jotka auttavat nuoria saavuttamaan korkeat tavoitteensa. Tämä tukee paitsi yksilöiden onnistumista myös pitkällä aikavälillä yhteiskunnallista tasa-arvoa.
Kirjoittanut: Meron Yohannes
