Työskentelin 1999–2000 silloisen Espoon keskuksen työvoimatoimiston nuorten osastolla suunnittelijana/ työvoimaneuvojana. Tuolloin meitä uusia työntekijöitä perehdytti työvoimatoimiston tehtäviin Jouni Wuori, jolla oli useamman vuosikymmenen tuoma osaaminen ja huima asiantuntemus erityisesti nuorille työnhakijoille tarjottavista työllisyyspalveluista. Nuoria ohjattiin (ammatillisiin) koulutuksiin, työharjoitteluihin- ja kokeiluihin, työpajoille tai vaikkapa Teatteri Eeva Suden kannatusyhdistykselle. Ajatuksena oli se, että nuorten työnhakijoiden asiakkuus työvoimatoimistossa jäisi mahdollisimman lyhyeksi.
Vuonna 2001 astui voimaan laki kuntouttavasta työtoiminnasta, joka oli velvoittava alle 25-vuotiaille. Se oli siinä mielessä viimesijaisin (palvelu)vaihtoehto, että mikäli muut työllistymistä/ opiskeluihin hakeutumista edistävät palvelut eivät toimineet, ohjattiin nuoria Espoon kaupungille aktivointisuunnitelman tekoon ja sen myötä mm. kuntouttavaan työtoimintaan. Erilaista aktivoivaa työtoimintaa järjestettiin mm. kaupungin omilla toimialoilla, järjestöissä, yhdistyksissä ja työpajoilla. Kuntouttavan työtoiminnan tuli aktivoida nuoria valmentautumaan opiskeluihin tai hakeutumaan oikeisiin työsuhteisiin.
Tilanne 25 vuoden jälkeen ei ole kovasti muuttunut. Nuorisotyöttömyys laman jälkeen oli silloinkin varsin korkealla tasolla, yli 21,5 prosentissa. Nuorten osastolla sai tuolloin palvelua 25 ikävuoteen asti. Nuorten työmarkkina-asemaan ja erityisesti työttömyysasteeseen kiinnitetään edelleenkin tavallista enemmän huomiota talouden kasvun hiipuessa. Nuorisotyöttömyysaste on ollut talouden suhdanteista riippumatta selvästi korkeampi kuin aikuisten työttömyysaste. Onneksi työttömyyden kesto on nuorilla maltillisempi. Ikäryhmässä 20–24 v. työttömyysaika on keskimäärin 33,7 viikkoa, kun se on 64-vuotiailla 240,1 viikkoa. Silti työttömyysajat ovat tällä hetkellä hyvin pitkiä kaikissa ikäryhmissä.
Nuorten työllisyyden nykytilanne
Nuorten työllisyyttä edistäviin palveluihin ovat nykyään oikeutetut työnhakijat 29-vuotiaaksi asti. Tämä on hyvä muutos, koska mm. opiskeluajat ovat pidentyneet ja työmarkkinoille näyttäisi tulevan nuorta työvoimaa, jolla on työmarkkinoilla tarvittava koulutus, mutta ei työkokemusta.
Vuoden 2025 alussa astui voimaan laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä ns. TYM-laki. Laissa säädetään työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteistoimintamallista ja nuorten monialaisesta yhteispalvelusta. Jos nuoren työllistymisen esteenä on esimerkiksi elämäntilanne, terveydentila, työ- ja toimintakyky tai osaaminen ja puutteellinen ammattitaito, voi nuori päästä mukaan työllistymistä edistävään monialaisen tuen yhteistoimintamalliin. Näin pyritään estämään nuorten syrjäytymistä ja putoamista työ- ja koulutusmarkkinoilta.
Työllistämisprojektin näkökulmaa nuorten työllistämiseen
Nuoret työnhakijat kuuluvat myös työllistämisprojektien kohderyhmään, mutta heidän osuutensa asiakkaista on varsin pieni ja työllistyminen monesti nopeaa. Työllistyminen edellyttää kuitenkin aktiivisuutta ja valmiutta ottaa vastaan monenlaisia työtehtäviä. Sellaisiakin, joita ensisijaisesti ei ajatellut tekevänsä. Nopeasta siirtymistä koulutuksesta työelämään voisi olla esimerkkinä vaikka työllistämisprojektiin ohjattu asiakas. Projektiin tullessa hän oli alle 30-vuotias maisterintutkinnon juuri suorittanut henkilö, jolla haussa ensimmäinen koulutuksen jälkeinen työpaikka. Asiakas työllistyi projektissa varsin nopeasti koulustaan vastaavaan suunnittelijan tehtävään.
Tyypillisesti jonkun tutkinnon tai koulutuksen suorittaneilla nuorilla on varsin hyvät valmiudet hyödyntää eri työnhakukanavia ja esimerkiksi työnhakuasiakirjatkin ovat jo hyvällä mallilla. Eli työnhakuvalmiudet ovat kohdillaan. Pullonkaulaksi muodostuukin työpaikan löytyminen, kun hakijoita harveneviin työpaikkoihin on suuri määrä ja avointen työpaikkojen määrä on jyrkässä laskussa.
Futurum-projekti on auttanut myös opiskeluihin liittyvien harjoittelupaikkojen haussa. Opiskelijan kannattaa aloittaa harjoittelupaikan etsiminen hyvissä ajoin ennen suunniteltua harjoittelua, ja tämäkin tapahtuu pääsääntöisesti kirjallisilla hakemuksilla. Taantuma-aika näkyy valitettavasti myös harjoittelupaikkojen vähäisyydessä. Ei-työsuhteisiin harjoitteluihin voi olla vaikea päästä, koska ohjausresursseja työpaikoilla ei välttämättä ole. Esimerkkinä tästä vaikkapa taloushallinnon perustutkintoa suorittava tuleva kirjanpitäjä, jolle ei löytynyt tutkintoon liittyvää harjoittelupaikkaa yhdestäkään pääkaupunkiseudun tilitoimistosta. Vaarana tällaisissa tilanteissa on, että tutkintoa ei saa valmiiksi, ennen kuin pakolliset harjoittelut saadaan suoritettua.
Espoon kaupungin palveluita nuorille työnhakijoille
Nuorille työnhakijoille on kuitenkin tarjolla hyvin palveluita Espoossa. Mikäli peruskoulun tai lukion jälkeen ei löydy heti opiskelupaikkaa, Espoon työllisyyspalvelut tarjoavat ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluita niille nuorille, joilla oma ala on vielä hakusessa. Työnhakuun liittyviä asioita voi hoitaa palvelupisteillä vaikkapa ilman ajanvarausta tai ajanvarauksella. Erilaisiin työkokeiluihin tai työpajoilla tapahtuviin työjaksoihin voi hakeutua Espoon työllisyyspalveluiden kautta ja tutkinnon jo suorittaneilla tarjotaan apua vaikkapa ensimmäisen työpaikan löytämiseksi. Meille Futurum-projektiin voi myös hakeutua asiakkaaksi, jos tarvitsee apuja vaikkapa oman työllistymissuunnitelman tekemisessä ja toteuttamisessa.
Jukka Rosenblad
Futurum-projekti
Lisätietoa
