Monenlainen yhdistystoiminta tukee sekä tekijöiden itsensä että toiminnan kohteena olevien hyvinvointia ja osallisuutta. Myös kuorolaulun kenttä on laaja ja toiminnan vaikutukset monipuolisia. Vaikka harrastajat itse usein ajattelevat kokoontuvansa vain viihtymään yhdessä, yksilölliset sekä yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittäviä.
Suomen laulajain ja soittajain liiton (Sulasol) toiminnanjohtaja Aino Herranen kertoo omakohtaisista kokemuksistaan: ”Vaikka olen soittanut lapsesta asti viulua ja pianoa, aloitin varsinaisen kuoroharrastuksen suhteellisen myöhään, tullessani opiskelemaan Helsinkiin 2000-luvun alussa. Hurahdin tuolloin kuorolauluun toden teolla, ja vuonna 2007 olin jo mukana perustamassa Dani Jurisin ja myöhemmin Visa Yrjölän johtamaa Kamarikuoro Kaamosta. Kaamos nousi nopeasti suomalaisen kuorolaulun huipulle ja voitti Tampereen Sävelen kuorokatselmuksen arvostetun Grand Prix’n vuonna 2011. Parin viime vuoden aikana olen ehtinyt laulamaan satunnaisemmin, mutta toivottavasti pääsen taas pian jatkamaan kuoroharrastusta aktiivisesti ja säännöllisesti.”
Itse Herranen kokee kuorolaulun tukeneen hyvinvointiaan monipuolisesti: ”Syvä hengitys ja erityisesti hallittu, pitkä uloshengitys ovat muun muassa joogasta tuttuja hermostoa rauhoittavia liikkeitä. Laulamisen keskivartaloa vahvistava vaikutus näkyy siinäkin, että istumatyöläisen selkäkivut saattavat jäädä treeneihin. Terve lauluääni tukee äänentuotantoa myös pitkissä palaveriputkissa.”
Kuorolaulun sosiaaliset vaikutukset
Kuoroon kuulumisen sosiaalisetkin vaikutukset ovat merkittäviä. ”Kuoro on sosiaalisena yhteisönä siitä poikkeuksellinen, että tulemme paikalle vain laulajina, emme ammattimme edustajina. Melkein missä tahansa muualla ensimmäinen kysymys on, että mitä teet työksesi. Kuorossa voit myös laulaa aivan eri ammateissa toimivien, erimaalaisten, eri-ikäisten tai muuten sosiaaliselta taustalta moninaisten ihmisten kanssa ja löytää yhteisen sävelen sellaistenkin kanssa, joita et muuten koskaan kohtaisi.”
”Kuorolaulu on parasta silloin, kun saat laulaa itseäsi taitavampien kanssa ja muodostatte yhdessä jotain isompaa kuin mihin kukaan teistä yksin pystyisi. Kuorolaulu on myös kaltaiselleni introvertille mainio harrastus, ei turhaa small talkia tai silmiintuijottelua!” Herranen kuvailee.
Miten Herranen näkee hyvinvoinnin ja osallisuuden toteutuvan laajemmassa mitassa erilaisissa kuoroissa? ”Kuorossa laulaminen lisää tutkitusti esimerkiksi ikääntyneiden hyvinvointia. On liikuttavaa nähdä, miten eri syistä puhekyvyn menettäneet tai muistisairaat tapailevat tuttuja lauluja. Toisaalta taas lapsi- ja nuorisokuorojen piirissä monikulttuurisuus on jo arkipäivää, ja yhdessä laulamisella lisätään yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja empatiaa toisia kohtaan. Erilaiselta näyttävä kaveri ei tunnukaan enää niin vieraalta, kun olette laulaneet hetken vierekkäin.”
Erilaisiin kuoroihin mahtuu eri ikäisiä harrastajia sekä koulutettuja ammattilaulajia. Musiikkityylit vaihtelevat vanhasta kirkkomusiikista moderniin taidemusiikkiin ja eri maailmankolkista kantautuvista musiikkikulttuureista länsimaiseen poppiin.
Erityyppiset ja eritasoiset kuorot varmistavat, että jokaiselle löytyy oma paikka laulaa. Herranen kuvaa laulua jokaisen oikeudeksi: ”On ollut myös mahtavaa seurata viime vuosina ”laulutaidottomien” kuorojen perustamista! Lauluhäpeä vaikkapa lapsuuden ikävistä laulukoekokemuksista saattaa kantaa sukupolvien yli, jopa kokonainen perhe saattaa todeta, että me ei olla niitä lauluihmisiä.”
Osa meistä kaipaa tavoitteellista harrastusta, kilpailua ja itsensä ylittämistä, toiset taas naapurissa säännöllisesti kokoontuvaa laulavaa ystäväporukkaa. Molemmat ääripäät lisäävät omalla tavallaan hyvinvointia ja osallisuutta harrastajien jokapäiväisessä elämässä. Herrasen mukaan ”Kaikkein tärkeintä on varmistaa, että aloituspaikkoja laulusta kiinnostuneille löytyy riittävästi kaikkialla Suomessa. Ruohonjuuritasolla tärkeää työtä tekevätkin muun muassa työväen- ja kansalaisopistot sekä seurakunnat.”
Miten Sulasol tukee yksittäistä kuoroa?
Vuonna 1922 perustettu Sulasol ry (Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto) on maamme suurimpia harrastajamusiikkijärjestöjä. Liittoon kuuluu noin 300 kuoroa, orkesteria ja oppilaitosta. Henkilöjäseniä yhdistyksissä on yli 8 000.
Sulasolin jäseneksi voivat liittyä tietyt edellytykset täyttävät kuorot, yhtyeet ja orkesterit sekä oppilaitokset. Sulasolin perustoimintoja ovat edunvalvonnan lisäksi koulutustoiminnan organisoiminen ja koordinoiminen, kustannustoiminta, tiedonvälitys, musiikkijuhlien järjestäminen ja monipuolinen asiantuntija-apu.
Laajamittainen harrastustoiminta kuten pienikin toimija hyötyy kattojärjestö Sulasolin tarjoamasta tuesta. Toiminnanjohtaja Aino Herranen tarkentaa: ”Meidän täytyy luonnollisesti tukea koko jäsenistöämme toiminnassaan taiteellisesta tasosta riippumatta, jotta kuorokenttä säilyy jatkossakin monimuotoisena ja hyvinvoinnin ja osallisuuden mahdollistajana ihan jokaiselle. Yksittäisen kuoron tasolla tuemme jäsenistöämme vastuullisen ja kaikille turvallisen kuorotoiminnan toteuttamisessa huomioiden niin yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon, kestävään kehitykseen, saavutettavuuteen kuin tekijänoikeuksien kunnioittamiseen liittyvät teemat, kulttuurihyvinvointiin kytkeytyviä kulmia unohtamatta.”
Kuorolaulu yhteisöllisyyden rakentajana
Yhdessä laulamisen ilo on Herrasen mukaan yksi tehokkaimmista tavoista yhteisöllisyyden rakentajana: ”Tutkimusten mukaan yhteinen toiminta musiikin säestyksellä lisää sosiaalisia taitoja ja empatiaa jo leikki-ikäisillä, ja näille taidoille on nykypäivänä ilmeisen suuri kysyntä. Tunnemme myös Viron laulavan vallankumouksen ja yhdessä laulamisen merkityksen koko kansan yhdistäjänä. Yksittäinen kuoro voi toimia varsin merkittävässä roolissa kotipaikkakuntansa, kaupunginosan tai kylän tukipilarina ja yhteisönä, jonka tukiverkot pelastavat jopa kriisitilanteissa.”
”Edunvalvonnassamme olemme nostaneet viime aikoina esiin laulun jokaisen oikeutena – sekä yksilön että yhteisön resilienssin vahvistajana. Pyrimme myös olemaan ihan jokaisen kuoron ja musiikinharrastajan koti. Yhdessä olemme enemmän ja mahdollistamme hyvinvointia ja osallisuutta kaikkialla Suomessa ja yhteiskunnassa. Parhaillaan työstämme yhdenvertaisuussuunnitelmaa kumppaniorganisaatiomme Suomen Työväen Musiikkiliiton kanssa. Suunnitelmaan kirjatut toimenpiteet toimivat konkreettisina työkaluina yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden lisäämiseen kuoroissa.”
Lähellä.fi
Ilmoituskanava matalan kynnyksen kaikille avoimelle toiminnalle Lähellä.fi . Syöttämällä tiedot toiminnasta palveluun tiedot siirtyvät hyvinvointialueiden ja monien kuntien sivuille, suomi.fi -palvelutietovarantoon, erilaisille tapahtumapalstoille (tämän vuoden kuluessa Menoinfo) sekä ilmoittajan niin halutessa myös tämän omille sivuille. Lähellä -palvelussa on lisäksi mahdollista hakea uusia vapaaehtoisia yhdistyksen toimintaan.
Teksti: Oskari Mänttäri
Kuvaaja: Markku Pihlaja
